Paperiliiton lakko on vaikuttanut energiantuotantoon UPM:n tehdaspaikkakunnilla. Niin myös Valkeakoskella, jossa kaukolämpö kaupungin keskustan verkkoon tuotetaan UPM Oyj:n Tervasaaren tehtaalla.
Vuoden alussa alkanut, työehtosopimuksiin liittyvä lakko kohdistui aluksi kaikille UPM:n työpaikoille, myös voimalaitosten operointiin. Helsingin käräjäoikeus rajasi kolme viikkoa myöhemmin UPM:n tehdaspaikkakuntien lämmöntuotannon työtaistelun ulkopuolelle.
Tilanne oli uusi Valkeakoskella, sillä aiemmin liitto on itse rajannut yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeiset tehtävät lakkojensa ulkopuolelle. Kodit eivät onneksi ole kylmenneet tälläkään kertaa. Hintavaikutuksia saattaa tosin seurata, sillä pakkanen on paukkunut ja lämpöä tuotettu kalliilla maakaasulla ja öljyllä.
Normaalioloissa Tervasaaren kaukolämpö tuotetaan pääosin metsäpolttoaineilla kuten kierrätyspuulla ja puunjalostuksen sivutuotteilla. Maakaasua tehtaalla tarvitaan vain vähän tietyissä kohdin prosessia, mutta kokonaan siitä ei voida luopua.
Kaukolämmön tuotanto ei ole keskeytynyt tehtaalla
Tehtaan kaukolämpötuotanto ei ole keskeytynyt lakon vuoksi, mutta voimalaa operoitiin ennen käräjäoikeuden päätöstä tavallista pienemmällä miehityksellä. Maakaasun käyttö ei vaadi yhtä paljon työvoimaa kuin tehdasvoimalan normaalisti hyödyntämät puupolttoaineet. Siksi hakekattila jätettiin pois käytöstä ja kaikki kaukolämpö tuotettiin maakaasulla.
– Tarjosimme kaupungin työntekijöitä avuksi Tervasaaren kaukolämmön tuotantoon lakon ajaksi, jotta laitosta olisi voitu ajaa normaalisti. UPM kuitenkin totesi helpoimmaksi vaihtoehdoksi, että he ajavat voimalaa itse kaasulla, Valkeakosken Energia Oy:n energiajohtaja Kai-Kristian Koskinen kertoo.
– Olemme nyt sitten kustannusten jakamiseksi tuottaneet kaukolämpöä myös omilla varalaitoksillamme, joiden polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä ja maakaasua. Normaalisti emme polta kaasua ja öljyä ollenkaan, ne ovat meillä varapolttoaineita.
Valkeakosken Energialla on varakäyttöä varten oma varavoimalaitos sekä seitsemän varalämpökeskusta.
– Kaikki omat laitoksemme ovat olleet lakon aikana käytössä. Korjaustöitä on jouduttu tekemään, mutta varsinaisilta laiterikoilta ja lämmönjakelun keskeytyksiltä olemme välttyneet. Jonkin verran on tullut kaukolämpöverkon lämmön heilahteluita, kun laitoksia on käynnistelty pitkästä aikaa, Koskinen kertoo.
Teollisuuden hukkalämmöt kiinnostavat energiayhtiötä
Tervasaaren tehtaan tuottamaa lämpöä jaetaan noin 650:lle Valkeakosken keskustan kaukolämpöverkkoon kuuluvalle kiinteistölle. Lisäksi kaupungissa on kaksi erillistä kaukolämpöverkkoa, joissa lämpö tuotetaan puupelleteillä Valkeakosken Energian omissa biolämpökeskuksissa.
Symbioosi metsäteollisuuden kanssa on koettu kannattavaksi.
– Tehtaalta tuleva kaukolämpö on ollut kustannuksiltaan kohtuuhintaista. Lisäksi hyödynnämme tehtaan hukkalämpöjä, joiden talteen ottamisessa olisi enemmänkin potentiaalia.
Koskisen mukaan iso osa kaukolämmöstä tulee vastedeskin Tervasaaresta, mutta yritys on tehnyt strategisen päätöksen selvittää myös vaihtoehtoisia lämmöntuotantotapoja.
– Valkeakoskella on edelleen aika paljon teollista tuotantoa. Olemmekin aloittaneet keskustelut eri toimijoiden kanssa yritysten hukkalämpöjen talteenotosta. Erilaisilla lämpöpumpuilla pystytään ottamaan lämpöä talteen entistä paremmin, ja pienemmätkin lähteet muodostuvat nyt aiempaa kannattavimmiksi laitteiden kehittymisen sekä energian hinnankorotusten myötä.
Voisiko voimalan omistuspohjan laajentaa?
Vielä ei tiedetä koituuko työtaistelusta kustannuksia kaukolämmön asiakaskiinteistöille.
– Ainakaan toistaiseksi emme ole tehneet päätöstä, että energian hintaa korotettaisiin lakon vuoksi, Kai-Kristian Koskinen sanoo.
Entä onko mitään keinoa varmistaa, etteivät Valkeakosken kaukolämpökiinteistöjen asukkaat joudu tulevien työnseisausten maksumiehiksi?
– Yksi ratkaisu voisi olla voimalaitoksen siirtäminen osittain UPM:n ulkopuoliseen omistukseen. Esimerkiksi Lappeenrannassa tehtaan voimalan omistaa Pohjolan Voima ja sitä operoivat UPM:n työntekijät. Nyt lakon aikana Pohjolan Voima pystyi järjestämään sinne työntekijöitä muualta. Raumalla kaupunkikin kuuluu voimalan omistajiin.
– Myös Valkeakoskella voisi aloittaa keskustelut voimalan omistuspohjan laajentamisesta. Tosin UPM:n kantaa en tähän tiedä, Koskinen toteaa.
Kaukolämmön hinta nousi kahteen otteeseen
Lakon aiheuttamia hinnankorotuksia pyritään välttämään, sillä Valkeakosken kaukolämmön hintaa jouduttiin nostamaan joulukuun alussa noin kuusi prosenttia ja nyt helmikuussa vielä enemmän, noin yhdeksän prosenttia.
– Kaikkia taisi yllättää miten paljon eri energioiden hinnat nousivat syksyllä, Koskinen sanoo ja tarkentaa:
– Kun me ostamme Tervasaaresta lämpöenergiaa, niin sen hinta ei ole sidottu suoraan energian tuotantokustannukseen eli hakkeen hintaan, vaan yleisiin energiaindekseihin. Siellä puolestaan vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi maakaasun, öljyn ja päästöoikeuksien hinta.
– Syksyllä kaikki hinnat nousivat voimakkaasti samanaikaisesti ja tämä aiheutti meidänkin ostolämpömme hinnannousun. Siltä oli energiayhtiön vaikea suojautua.
Lähde: Lehtijuttu Pirkanmaan kiinteistöviestistä 1/2022
