Energiajohtaja rikkoo myyttejä kaukolämmöstä – näin voit yhdistää eri lämmönlähteitä ja vaikuttaa perusmaksun suuruuteen
Kaukolämmön valinta ei ole joko–tai-kysymys vaan sekä–että-mahdollisuus, sillä se sopii muiden energiaratkaisujen rinnalle lämmityksen täydentäjäksi ja varalähteeksi.
Helppous, toimintavarmuus ja hintavakaus ovat edelleen kaukolämmön ominaisuuksia, ja niiden merkitys on jälleen korostunut energian hintojen heilahduksissa ja jyrkässä nousussa.
”Siksi kaukolämmön mahdollisuudet kannattaa pitää mielessä, kun lämmitysmuodon valinta tai -vaihto on ajankohtaista”, Valkeakosken Energia Oy:n markkinointipäällikkö Erik Liljeström perustelee.
Energiajohtaja Kai-Kristian Koskinen tuntee energiakeskustelun vivahteet ja tunnistaa sen, että julkisuus on tällä hetkellä hyvin suotuisaa maalämmölle ja lämpöpumpuille.
”Toimiakseen nekin tarvitsevat energiaa, ja investointien takaisinmaksulaskelmien kanssa kannattaakin olla tarkkana, mikäli harkitsee kaukolämmöstä luopumista.”
Onneksi kaukolämmön valinta ei ole vain joko–tai-kysymys vaan sekä–että-mahdollisuus, sillä se sopii muiden energiaratkaisujen rinnalle.
”Tällaisesta hybridijärjestelmästä voidaan saada hyvin kustannustehokas vaihtoehto kiinteistön lämmönlähteeksi”, Koskinen vakuuttaa.
Tarkastelua ja vertailua on hänen mukaansa hyvä tehdä laajalla perspektiivillä tietoa hankkien, laskelmia laatien ja erilaisia mielikuvia kriittisesti puntaroiden.
”Energian hinnat heiluvat voimakkaasti, mutta kaukolämmön hinta on suhteellisen vakaa: se ei nouse jyrkästi, kuten esimerkiksi öljyn hinta on tehnyt viime aikoina. Viimeksi kaukolämmön hinnankorostus oli meillä yhdeksän prosenttia, mikä on hyvin maltillinen nousu esimerkiksi lämmitysöljyn hintakehitykseen nähden.”
Kaukolämmön sisältävän hybridimallin taloudellisuutta hän perustelee pienemmällä laiteinvestoinnilla ja edullisemmalla varaenergialla.
”Maalämmön tai ilmavesilämmön rinnalle tavallisesti hankitaan sähkökattila tuottamaan lämpöä laitteiston vikatilanteissa ja kovilla pakkasilla. Sähkökattilan voi kuitenkin korvata olemassa olevalla kaukolämpöliittymällä, jolloin välttyy kattilainvestoinnilta. Lisäksi kaukolämpö on edullisempaa kuin kattilan käyttämä suora sähkö.”
Valkeakoskella on jo toteutettu muutamia hybridijärjestelmiä, joissa poistoilmalämpöpumppu toimii kaukolämmön rinnalla.
”Lisäksi tulossa on ensimmäinen ratkaisu, jossa ilmavesilämpöpumpun rinnalla on kaukolämpö. Kolmantena mahdollisuutena on yhdistää kaukolämpö ja maalämpö”, Koskinen taustoittaa.
Hän haluaa myös rikkoa myyttiä kaukolämmön perusmaksusta.
”Aika yleinen käsitys tuntuu olevan, että kaukolämmön perusmaksu on aina kova, mutta hinta määräytyy sen mukaan, kuinka paljon tehoa verkosta halutaan ottaa. Kun tehontarve jää pienemmäksi muun järjestelmän rinnalla, myös perusmaksu on vastaavasti pienempi.”
Valkeakosken Energia auttaa ratkaisuillaan vähentämään kiinteistöjen hiilidioksidipäästöjä ja tarjoaa mahdollisuuden luopua öljylämmityksestä. Energiayhtiö on ottanut asiakkaikseen jo kaksi rivitaloyhtiötä kaukolämpöverkon ulkopuoleltakin. Haukantien kahdelle rivitaloyhtiölle porattiin kummallekin neljä lämpökaivoa. Energia asuntojen lämmitykseen ja asukkaiden tarvitsemaan lämpimään käyttöveteen tuotetaan maalämpöpumpuilla.
”Teemme maalämpöjärjestelmän ja myymme energian kaukolämmön hinnalla. Rivitaloyhtiö maksaa vain kaukolämmön liittymismaksun eikä koko maalämpöinvestointia.”
Valtaosa Valkeakosken kaukolämmöstä tuotetaan puupohjaisilla polttoaineilla. Maakaasua käytetään lähinnä kovilla pakkasilla.
”Riippuvuus fossiilisista polttoaineista pienenee huomattavasti tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Investointisuunnitelmat maakaasun käytön lopettamisesta on jo tehty”, Koskinen summaa.
