Energiayhteisö on yksi jakamistalouden muoto, jossa energiayhteisön jäsenet jakavat sähkön tuotannon ja hankinnan hyötyjä toistensa kanssa. Taloyhtiöt voivat hyödyntää pientuotantoa asukkaidensa sähkölaskujen pienentämiseen, jolloin taloyhtiöistä tulee tasavertaisia pientalojen kanssa aurinkosähkön tuotannossa. Saman liittymispisteen takana yhteisesti tuotettu energia jaetaan laskennallisesti energiayhteisön jäsenille heidän ilmoittamiensa yhteisön jakosuhteiden mukaisesti. Yksi sähkönkäyttöpaikka voi kuulu kerrallaan vain yhteen energiayhteisöön
Energiayhteisöön kuuluvien sähkönkäyttöpaikkojen tulee sijaita samalla kiinteistöllä tai sitä vastaavalla kiinteistöryhmällä ja niiden tulee olla liitetty jakeluverkonhaltijan verkkoon samalla liittymällä.
Energiayhteisön voi muodostaa joko paikallinen energiayhteisö tai aktiivisten asiakkaiden ryhmä. Kukin sähkönkäyttöpaikka voi kuulua kerrallaan vain yhteen hyvityslaskentaan osallistuvaan paikalliseen energiayhteisöön.
Kuka voi muodostaa energiayhteisön
Paikallinen energiayhteisö on energiayhteisö, jossa oikeushenkilö tuottaa, toimittaa, kuluttaa, aggregoi tai varastoi energiaa tai tarjoaa energiatehokkuuspalveluja, sähköajoneuvojen latauspalveluja tai muita energiapalveluja jäsenilleen tai osakkailleen. Tällainen on esimerkiksi asunto-osakeyhtiö. Energiayhteisön perustaminen vaatii taloyhtiössä tehtävää päätöstä.
Paikallinen energiayhteisö tekee sopimuksen oikeushenkilön nimissä. Sopimuksessa tulee tällöin olla mainittuna oikeushenkilön nimi, y-tunnus ja ilmoitusosoite, johon jakeluverkonhaltija voi olla tarvittaessa yhteydessä. Käytännössä ilmoitusosoitteen on oltava jonkun paikallisen energiayhteisön jäsenen tai kolmannen tahon yhteystieto, kuten hallituksen puheenjohtajan tai isännöitsijän sähköpostiosoite tai puhelinnumero.
Paikallisen energiayhteisön perustamisessa, toiminnassa ja lopettamisessa on otettava huomioon asunto-osakeyhtiölain, yhtiöjärjestyksen ja muiden tehtyjen sopimusten tuomat reunaehdot.
Aktiivisten asiakkaiden ryhmä on myös energiayhteisö
Aktiivisten asiakkaiden ryhmä on energiayhteisö, jossa loppukäyttäjät muodostavat sähköntoimitusten selvitystä varten aktiivisten asiakkaiden ryhmän. Keskeinen ero paikalliseen energiayhteisöön on se, että loppukäyttäjät eivät toimi oikeushenkilön kautta. Aktiivisten asiakkaiden ryhmän tulee käytännössä järjestää keskinäiset vastuunsa ja velvoitteensa sopimuksin.
Aktiivisten asiakkaiden ryhmä voi pitää sisällään, niin kuluttaja-asiakkaita, kuin yritysasiakkaita. Esimerkiksi tilanteissa, joissa asunto-osakeyhtiö ei ryhdy toimimaan paikallisena energiayhteisönä, voi osa yhtiön osakkaista muodostaa aktiivisten asiakkaiden ryhmän, jolloin yhdessä tuotetun sähkön jakaminen on mahdollista.
Aktiivisten asiakkaiden ryhmän kohdalla sopimuksen osapuolina on jokainen aktiivisten asiakkaiden ryhmään kuuluva loppukäyttäjä. Tämän takia sopimuksen osapuolien on ilmoitettava jokaisen aktiivisen asiakkaan nimi, mikäli loppukäyttäjiä on useampi sopimuksessa. Aktiivisten asiakkaiden ryhmän osalta on myös sovittava loppukäyttäjistä yksi päävastuullinen sopimusosapuoli. Päävastuullinen osapuoli on velvollinen ilmoittamaan energiayhteisössä tapahtuneista muutoksista jakeluverkonhaltijalle. Päävastuullinen sopimusosapuoli ei ole oikeudellisesti muita yhteisvastuullisia sopimuksen osapuolia suuremmassa vastuussa jakeluverkonhaltijaa kohtaan, vaan sopimuksessa sovitaan hänen olevan ilmoitusvelvollinen aktiivisten asiakkaiden ryhmässä tapahtuneista muutoksista. Päävastuullisen sopimusosapuolen osalta sopimukseen tulee kirjata yhteystiedot, mihin jakeluverkonhaltija voi olla tarvittaessa yhteydessä sopimusta koskevissa kysymyksissä. Aktiivisten asiakkaiden ryhmä voi halutessaan nimetä yhteyshenkilöksi myös kolmannen tahon, joka ei ole sopimusosapuoli. Yhteyshenkilö valtuutetaan toimimaan samoin oikeuksin kuin päävastuullinen sopimusosapuolen hoitaessaan energiayhteisön asioita.
Miten netotus ja hyvityslaskutus toimii
Netotuksessa sähkönkulutuksen ja -tuotannon energiamäärä mittausjaksolla lasketaan yhteen, jolloin kyseiselle jaksolle muodostuu vain kulutusta tai tuotantoa eli sähköverkosta otettua tai syötettyä sähköenergiaa. Netotus tehdään, kun tuotannon nimellisteho on enintään 100 KVA ja kulutus- ja tuotantokäyttöpaikat mitataan samalla jakeluverkonhaltijan mittauslaitteistolla.
Jos tuotantolaitteiston tai tuotantolaitoksen nimellisteho ylittää 100 kVA ja on alle 1 MVA, tuotanto on energiayhteisön hyvityslaskennassa mukana, mutta sisäistä netotusta kohteelle ei tehdä.
Netotuksen yli jäänyt tuotanto voidaan siirtää hyvityslaskentaan, mikäli kyseinen käyttöpaikka kuuluu energiayhteisöön.
Hyvityslaskennassa tuotanto jaetaan energiayhteisöön kuuluvien käyttöpaikkojen kesken sovittujen jako-osuuksien mukaisesti. Mikäli hyvityslaskennan jälkeen jää ylituotantoa, se kirjataan sähköverkkoon syötettynä tuotantoenergiana energiayhteisön sopimalla tavalla: tuotantoenergia kirjataan kullekin energiayhteisöön kuuluvalle käyttöpaikalle sovittujen osuuksien mukaisesti (jakotapa SMB) tai kokonaisuudessaan käyttöpaikalle, jossa tuotanto sijaitsee (jakotapa SMA).
Sopimuksen voimassaolon aikana jakeluverkonhaltijalla on oikeus/velvollisuus katkaista sähköntoimitus yhdestä tai useammasta energiayhteisön käyttöpaikasta perustuen verkkopalvelusopimukseen tai sähkön myyntiehtoihin.
Mikäli energiayhteisöön kuuluvalla käyttöpaikalla on keskeytetty sähköjakelu tai sähköntoimitus, kyseiselle käyttöpaikalle kuuluva hyvitysosuus kohdistetaan sille käyttöpaikalle, jossa tuotanto sijaitsee. Keskeytykseen voi olla useita syitä: käyttöpaikka lakkaa olemasta, tulee sopimukseton tila, syntyy perintäkatko, sopimuksen purkaminen tai irtisanominen.
Jos energiayhteisöön kuuluvasta käyttöpaikasta katkaistaan sähköt verkkopalveluehtojen mukaisesti ja samalla käyttöpaikalla on tuotannon käyttöpaikka, keskeytyy myös energiayhteisön tuotantopaikan verkkopalvelu. Silloin energiayhteisön osalta ei voida toteuttaa hyvitystä.
Jakeluverkonhaltijan tehtävät ja vastuut
Jakeluverkonhaltijan vastuulla on ottaa vastaan energiayhteisön tiedot:
– energiayhteisön rekisteröitymisilmoitus
– energiayhteisöön kuuluvat sähkönkäyttöpaikat
– sähköntuotannon ja sähkövarastosta oton jako-osuudet
– tieto ylijäämäenergian jakotavasta (SMA/SMB) ja
– mahdolliset energiayhteisön tekemät muutosilmoitukset edellä mainittuihin tietoihin.
Energiayhteisön tehtävät ja vastuut
Energiayhteisön on rekisteröidyttävä jakeluverkonhaltijalle, joka vastaa energiayhteisön sähkönkäyttöpaikkojen mittauksista. Lisäksi energiayhteisön on ilmoitettava jakeluverkonhaltijalle:
– energiayhteisöön kuuluvat sähkönkäyttöpaikat
– sähköntuotannon ja sähkövarastosta oton jako-osuudet
– tieto ylijäämäenergia jakotavasta (SMA/SMB) ja
– näiden tietojen muutokset, esimerkiksi energiayhteisön sisällä käyttöpaikka poistetaan tai lisätään tai muutetaan käyttöpaikkojen jako-osuuksia (energiayhteisöllä on jatkuva päivitysvelvoite, muutoksia tehdään vain energiayhteisön ilmoituksen perusteella)
Energiayhteisöön kuuluvilla kulutus- ja tuotantokäyttöpaikoilla tulee olla voimassa olevat omat sähkönmyyntisopimukset, jotta energiayhteisön mahdollinen sisäinen netotus ja hyvityslaskenta voidaan tehdä. Lisäksi tarvittavien tuotannon ostosopimusten määrään vaikuttaa se, miten hyvityslaskennan jälkeen jakeluverkkoon syötettäväksi jäävä tuotannon osuus jaetaan energiayhteisössä käyttöpaikkojen kesken. Mikäli energiayhteisö on sopinut, että hyvityslaskennan jälkeen jäljelle jäävä sähköverkkoon siirtyvä tuotanto kokonaisuudessaan menee käyttöpaikalle, jossa tuotantolaitteisto tai energiavarasto sijaitsee, on tälle tuotantopaikalle loppukäyttäjän tehtävä tuotannon ostosopimus (jakotapa SMA). Energiayhteisön sopiessa hyvityslaskennan jälkeen jäljelle jäävän sähköverkkoon siirtyvän tuotannon eli ylijäämän jakamisesta energiayhteisön yksittäisille jäsenille, kunkin käyttöpaikan loppukäyttäjän tulee lisäksi sopia omasta tuotannon ostosopimuksesta (jakotapa SMB).
Milloin sopimus astuu voimaan?
Sopimus astuu voimaan, kun jakeluverkonhaltijalle on ilmoitettu energiayhteisön perustamiseksi kaikki tarpeelliset tiedot.
Hyvityslaskenta voi alkaa aikaisintaan 14 päivän kuluttua energiayhteisön rekisteröinnistä Valkeakosken Energialle.
Mikäli hyvityslaskenta halutaan aloittaa myöhemmin kuin 14 päivän kuluttua rekisteröinnistä jakeluverkonhaltijalle, tulee tästä sopia erikseen.
Hyvityslaskennan aloittamisen ajankohta voi muuttua, jos energiayhteisön tarvitsemia ylijäämän ostosopimuksia ei ole tehty ennen hyvityslaskennan sovittua ajankohtaa, kun ylijäämä jaetaan kaikille käyttöpaikoille. Mikäli hyvityslaskennan aloittamista joudutaan edellä olevasta syystä muuttamaan, ilmoittaa jakeluverkonhaltijan asiasta energiayhteisölle.
Energiayhteisön hyvityslaskennan aloittamisesta voi ilmoittaa aikaisintaan 90 päivää ennakkoon.
Sopimuksen päättäminen
Energiayhteisön ja jakeluverkonhaltijan välinen sopimus on voimassa toistaiseksi, minkä takia sopimuksen päättäminen voi tulla ajankohtaiseksi sen aikana. Energiayhteisöllä on oikeus irtisanoa palvelu 14 päivän irtisanomisajalla.
Jakeluverkonhaltija voi purkaa sopimuksen, jos sopimuksen osapuolena oleva energiayhteisö on voimassa olevan lainsäädännön vastainen, viranomainen määrää sen päätettäväksi, sopimuksen voimassa olon edellytykset eivät olisi enää olemassa tai liittymä puretaan, jonka taakse energiayhteisö on perustettu. Lisäksi jakeluverkonhaltijalla on oikeus purkaa sen ja paikallisen energiayhteisön välinen sopimus, jos paikallinen energiayhteisö ei enää ole toiminnassa.
Sopimuksen päättämisestä on ilmoitettava toiselle osapuolelle aina kirjallisesti.
