Lämpöyhtiöt tarjoavat parempaa kaukolämpöä kehittämällä palveluita ja liiketoimintamalleja

Tänä päivänä kaukolämmön tuottamisessa ei ole kyse vain kodin tai kiinteistön lämmittämisestä, vaan kokonaisvaltaisen palvelun tarjoamisen merkitys kasvaa jatkuvasti. Asiakkaalle se tarkoittaa paitsi pienempiä kustannuksia ja ennakoitavuutta, myös mahdollisuutta pienentää hiilijalanjälkeä sopivan lämmöntuotannon kautta.

”Vielä joitain vuosia sitten olosuhdepalveluiden tarjoamisesta puhuttiin uutena ja jännittävänä kehitysaskeleena kaukolämpöalalla. Nyt kattavia ja kaukolämmön asiakkaita aidosti hyödyttäviä palveluita tarjotaan jo todella paljon – ja kehittymisen tahti vain kiihtyy.”

Kuten Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n toiminnanjohtaja Katja Kurki-Suonio kertoo, olosuhdepalveluita kehitettäessä lämpöyhtiöiden asiakkaat ovat kaiken keskiössä. Asiakkaalle olosuhdepalveluiden tarjoaminen näkyy miellyttävinä sisälämpötiloina kesät talvet helteistä tai pakkasista huolimatta. Uusien toimintatapojen hyödyntäminen varmistaa, että kaukolämmön käyttäminen on asiakkaille paitsi helpompaa, myös monin tavoin huolettomampaa.

Samalla lämpöyhtiöiden palveluiden jatkuva kehittäminen tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia hiilijalanjäljen merkittävään pienentämiseen niin kuntatasolla kuin koko Suomen alueella.

“Palveluihin kehitetään monenlaisia liiketoimintamalleja ja yhteistyökuvioita. Lämpöyhtiöt kehittävät omia palveluitaan tai tekevät yhteistyötä erilaisten palveluntarjoajien kanssa. Energiapalveluissa yhteistyö ei välttämättä rajoitu edes tietyn kaukolämpöverkon alueelle niin kuin perinteisessä lämmön toimituksessa asiakkaalle”, Kurki-Suonio sanoo.

Siitä hyvä esimerkki on Savon Voima Oyj:n, Kuopion Energia Oy:n, Alva-yhtiöt Oy:n ja Lappeenrannan Energia Oy:n yhteinen energiapalveluyhtiö Väre Oy, jonka energiapalvelut kattavat nykyisin sähkö-, vesi-, ja kaasupuolen lisäksi myös kaukolämmön. Eri alojen ammattitaitoa on yhdistetty näin uusiin palveluihin.

Älykkäämpää lämmityksen tarpeen havainnointia

Sen sijaan, että koteihin ja kiinteistöihin tarjottaisiin vain lämmitystä, lämpöyhtiöt ovat kehittäneet aktiivisesti kokonaisvaltaisten palveluiden tarjoamista jo useiden vuosien ajan. Erityisessä roolissa ovat olosuhdepalvelut, joilla tarkoitetaan älykkäämpää lämmön tarjoamista huomioimalla, mitä missäkin kohteessa ja tilanteessa kaivataan.

Olosuhdepalveluiden tarjoamisen ytimessä on lämmön kulutusjousto, jotta olosuhteet lämmitettävässä kohteessa olisivat aina ideaalit – niin lämpötilan kuin energian käytön kannalta.

”Aiemmin lämmitystä on puskettu kiinteistöihin tasaiseen tahtiin huolimatta siitä, tarvitaanko sitä jatkuvasti vai ei. Nyt lämmöntuotantoa ja -jakelua voidaan ohjata älykkäämmin niin, että energiaa ei käytetä turhaan”, kertoo Jukka Pennanen, Alva-yhtiöt Oy:n asiakkuusjohtaja.

Jyväskylässä sijaitseva sähkö-, vesi- ja lämpölaitos Alva palvelee paitsi paikallisesti, myös valtakunnallisesti muun muassa uusien palvelukokonaisuuksien ansiosta. Teknologinen kehittyminen ja älykkäät ratkaisut mahdollistavat säästöjä niin kaukolämmön kuluissa kuin ympäristön kuormittamisessa.

Lämmön kulutusjousto mahdollistaa esimerkiksi lämmityksen hetkellisen vähentämisen ja kulutuksen tehopiikin madaltamisen hyödyntämällä kiinteistön lämmönvarauskykyä. Pelkän ulkolämpötilan mittaamisen sijaan voidaan myös havaita, että auringonpaiste lämmittää rakennusta tehokkaasti viileästä säästä huolimatta.

”Kun tekeminen pohjautuu yhä enemmän dataan, suora hyöty asiakkaalle on säästö kustannuksissa, kun energiaa voidaan käyttää vähemmän. Samalla hiilijalanjälkeä on mahdollista pienentää merkittävästi, kun kaukolämpöä sekä tuotetaan että jaetaan fiksummin”, Pennanen kertoo.

Kulutusjoustopalvelulla varmuutta ja huolettomuutta

Kun kaukolämmön palveluita kehitetään yhä paremmiksi ja paremmiksi, kaivataan niiden tueksi myös uusia liiketoimintamalleja kehityksen tueksi ja mahdollistajiksi. Väre Oy:hyn liittyminen on merkinnyt esimerkiksi Lappeenrannan Energialle uusia mahdollisuuksia yhdistää eri alojen ammattitaitoa uusiin palveluihin.

”Koska yksin ei aina ole mahdollista ottaa isoja kehitysaskelia, halusimme lähteä hakemaan yhteistyön kautta uusia lähestymistapoja ja malleja parempaan energian tarjoamiseen”, kertoo Jussi Selenius, Lappeenrannan Energian asiakkuusjohtaja.

Muun muassa vihreän kaukolämmön tarjoaminen niin koteihin kuin yrityksiin on ollut uusien liiketoimintamallien kehittämisen ytimessä. Yhteistyön kautta parannettu kaukolämmön tuotanto ja jakelu tarjoaa hyötyjä sekä energiatehokkuuden että huolettomuuden näkökulmista.

Muun muassa lämmön kulutusjoustopalveluiden tarjoaminen mahdollistaa säästöjen lisäksi lämmönjakelun tasaisuuden ja paremman ennakoitavuuden. Samalla lämmityksestä huolehtiminen on asiakkaalle helpompaa pitkällä aikavälillä.

”Käytännössä esimerkiksi taloyhtiö hankkii kuukausimaksulla lämmityksen laitteistot, jolloin ne ovat lämpöyhtiön omistuksessa esimerkiksi seuraavat 20 vuotta. Siten asiakas varmistaa, että lämmityksen toimintaa valvotaan, eikä mahdollisista ongelmista tarvitse huolehtia itse – saatika maksaa ylimääräistä”, Selenius kertoo.

“Asiakkaiden kuuntelu ja sitä kautta uusien lämmityspalveluiden tarjoaminen on todella tärkeää. Sen lisäksi, että lämmityksen tarpeen ennakoinnilla ja älykkäiden toimintojen hyödyntämisellä voidaan pienentää kustannuksia, on lämpöyhtiöiden mahdollista myös vastata hiilineutraaliuden toiveisiin ja tavoitteisiin aiempaa paremmin.”

Voit myös tutustua muuhun kampanjamateriaaliin tästä

Savukaasupesuri mahdollistaa päästöjen hillitsemisen

“Kauko Lämmön tärpit:

On se hienoa, kun keksitään uusia härpäkkeitä, joilla puhdistaa savukaasuja ja ottaa samalla hukkalämpöä talteen. Savukaasupesurit ovat todella tavallisia Suomessa, mutta niiden hyödyistä ei kauheasti huudella kylillä – vaikka ehkä pitäisi.

  • Energiantuotannon savukaasuille on melkoisen tiukat päästövaatimukset, eli ne pitää puhdistaa tehokkaasti ennen kuin niitä päästetään piipusta pihalle.
  • Savukaasupesuri on laite, jolla savukaasuista puhdistetaan esimerkiksi poltossa syntyviä pienhiukkasia. Pesurissa savukaasujen vesihöyryä puolestaan lauhtuu eli muuttuu samalla vedeksi.
  • Kun höyry muuttaa olomuotonsa vedeksi, vapautuu prosessissa paljon energiaa. Sitä voidaan käyttää kaukolämmössä, ja samalla polttoaineiden käyttöä voidaan vähentää.”

Savukaasupesurit ovat erittäin yleisiä Suomessa, mutta niiden merkitys niin päästöjen rajoittamisessa kuin hukkalämmön hyödyntämisessä jää herkästi vähälle keskustelulle. Kun teknologia ja hukkalämmön hyödyntämisen tavat kehittyvät kiihtyvällä tahdilla, kaukolämmön tuottamisen ympäristöystävällisyydestä ja fossiilisten polttoaineiden käyttämisestä on turha kantaa huolta – kaukolämpöyhtiösi tekee nämä ympäristö- ja ilmastoteot puolestasi.

Savukaasupesureihin satsaaminen on yksi kaukolämpöyhtiöiden yleisimmistä keinoista saavuttaa tiukat päästörajat esimerkiksi pienhiukkasille sekä ottaa talteen muutoin hukkaan menevää energiaa. Kun savukaasujen tuottama lämpö saadaan pesurissa talteen, polttoaineiden käyttö vähenee ja energiatehokkuus paranee.

Samalla hukkalämpöjen hyödyntäminen varmistaa, että myös hiilidioksidipäästöt vähenevät.

”Energiatehokkuustoimien tekemisen kannalta savukaasupesureiden käyttö on merkittävää paitsi yksittäisten polttolaitosten osalta, myös pesureiden yleisyyden näkökulmasta. Kun päästövähenemää sekä energiansäästöä saadaan aikaan lähes jokaisessa laitoksessa, ratkaisulla on Suomenkin tasolla iso merkitys”, korostaa Katja Kurki-Suonio, Palveleva Kaukolämpö FinDHC:n toiminnanjohtaja.

Teknologia kehittyy jatkuvasti, ja teknisiä ratkaisuja yhdistetään valmiina kokonaisuuksina tai räätälöidysti eri tarpeisiin. Uusilla ratkaisuilla aiemmin hukkaan menneitä lämpöjä saadaan talteen tehokkaasti. Kehittyvä teknologia vain korostaa entisestään ylimääräisen lämmön hyödyntämisen mahdollisuuksia.

Lämpöpumppu tehostaa energian talteenottoa

Esimerkiksi energia- ja prosessiteollisuuden ratkaisuja tarjoava Caligo Industria on kehittänyt savukaasupesureille lämpöpumppukytkennän, joka lisää lämmön talteenoton määrää huomattavasti. Kun savukaasupesurit yhdistetään lämpöpumppuihin, lämpöä saadaan talteen savukaasuista niin paljon, että polttoaineita voidaan säästää jopa yli 30 prosenttia.

“Hukkahöyryjä on osattu hyödyntää ja käyttää kautta aikojen, mutta nyt sitä tehdään huomattavasti enemmän – ja myös huomattavasti merkittävämmässä mittakaavassa”, kertoo Ari-Matti Mattila, Caligon myyntipäällikkö.

KUVATEKSTI: Savukaasupesurit ovat jo tuttu juttu Suomessa, mutta niiden merkitys energiatehokkuuden parantamisessa jää helposti huomiotta.

Savukaasupesurin käytön ytimessä on veden olomuotomuutos eli prosessi, jossa vesihöyry muutetaan takaisin vedeksi. Kun höyry lauhtuu vedeksi, vapautuu samalla energiaa, jota voidaan hyödyntää lämpöpumpun avulla. Talteen otettavaa energiaa on mahdollista siirtää kaukolämmön käyttöön.

“Kun savukaasupesuriin yhdistetään lämpöpumppu, on pesurin mahdollistama hukkalämmön hyödyntäminen jopa kaksi kertaa tehokkaampaa, kuin mihin perinteiset pesurit pystyvät”, Mattila kertoo.

Yhä useampi lämpöyhtiö Suomessa pyrkii kohti hukkalämpöjen tehostettua hyödyntämistä

Lämpö- ja energiayhtiöiden kannalta lämpöpumppukytkennällä varustetut pesurit ja niiden tarjoama hukkalämmön hyödyntäminen on arvokasta niin taloudellisesta kuin ympäristöystävällisyyden näkökulmasta.

Esimerkiksi pääosin kotimaisilla puupolttoaineilla tuotettua kaukolämpöä tarjoava Paimion Lämpökeskus on viimeisten kolmen vuoden aikana korottanut hukkalämmön hyödyntämisen määrää jopa kolminkertaisesti.

“Tällä hetkellä laitoksen tehon hukkalämmöstä on mahdollista hyödyntää keskimäärin 25 prosenttia, parhaimmillaan jopa 30 prosenttia”, kertoo Pekka Vihervuori, Paimion Lämpökeskus Oy:n toimitusjohtaja.

“Se on todella kova luku, kun otetaan huomioon, että vielä muutama vuosi sitten vain noin 10 prosenttia pesureiden tuottamasta lämpöenergiasta oli mahdollista ottaa talteen. Uuden teknologian hyödyntäminen on kehityksessä avainasemassa.”

Vastaavia kokemuksia savukaasupesureista on paljon eri puolilta Suomea.

“Savukaasupesureiden lämmön talteenoton avulla saadaan vähennettyä polttamista ylipäätään. Se mahdollistaa myös tapauskohtaisesti fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisen lisätehona, kun ilmat kylmenevät, sekä uusiutuvan energian suhteellisen osuuden lisäämisen lämmöntuotannossa, mikä vähentää samalla päästöjä”, Kurki-Suonio kertoo.

Kampanjasta lisää

Kaukolämmön tuotannon hajauttaminen hyödyntää tehokkaasti hukkalämpöjä

Kauko Lämmön tärpit:

“Siitä, käytetäänkö kaukolämmön tuotannossa kasapäin fossiilisia polttoaineita, ei onneksi tarvitse enää kähistä – muita keinoja on vaikka kuinka. Ai mitäkö? No, tässä se selviää.

  • Hukkalämpöä voidaan hyödyntää lämmittämällä sitä sähköllä toimivilla lämpöpumpuilla niin kuumaksi, että se kelpaa erinomaisesti kaukolämpökäyttöön – eikä tarvitse polttaa yhtään mitään.
  • Hukkalämpöä saadaan esimerkiksi kiinteistöjen jäähdytysjärjestelmistä, jäteveden puhdistamisesta, datakeskuksista ja syvälle kallioon poratuista rei’istä. Eli oikeastaan vähän sieltä sun täältä.
  • Ylimääräisiä haaleita lämpöjä hyödynnetään jo nyt tehokkaasti, mutta mahdollisuuksia tehdä sitä enemmänkin on ihan mahdottomasti.”

 

Kaukolämmön tuottamisen tavat ovat muuttuneet huomattavasti lyhyessä ajassa. Sen lisäksi, että kaukolämmön tuotannossa ei tarvitse käyttää fossiilisia polttoaineita, lämpövirtoja voidaan yhä tehokkaammin poimia ympäristöystävällisesti talteen eri lähteistä kaukolämpöverkkojen käyttöön. Hukkalämmön hyödyntämisessä on valtavasti potentiaalia.

 

Uudet tuotantomuodot ja niiden hajauttaminen ovat tärkeässä roolissa kaukolämmön vihertymisen ja hiilineutraaliuden tavoitteiden saavuttamisessa.

Kaukolämpöyhtiöt ovat jo tehneet merkittäviä investointeja lisätäkseen uusiutuvien energiamuotojen ja hukkalämmön käyttöä tuotannossaan. Kehitystä tukee erityisesti lämpöpumppujen teknologinen kehitys, jonka ansiosta hukkalämpöjä saadaan talteen aiempaa paremmin.

”Lämpöpumppujen avulla saadaan hyödynnettyä entistä matalamman lämpöisiä hukkalämpöjä”, kertoo Katja Kurki-Suonio, Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n toiminnanjohtaja.

Yleisin hukkalämmön hyödyntämisen keino on niin sanottu CHC-ratkaisu (combined heating and cooling) eli jäähdytyksen ja lämmityksen yhdistäminen. Kun erilaisilla laitteilla tuotetaan kiinteistöjen jäähdytystä, syntynyt ylimääräinen energia siirretään kaukolämpöyhtiöiden tarpeisiin sen sijaan, että se katoaisi taivaan tuuliin kiinteistöjen ilmanvaihtojärjestelmien kautta.

Haaleasta hukkalämmöstä käyttökelpoista kaukolämpöä

Poltin- ja lämpöpumppuratkaisuistaan tunnettu teknologiayritys Oilon Oy edistää hukkalämmön hyödyntämistä ja hiilineutraaliuden tavoitteiden saavuttamista useiden eri kaukolämpöyhtiöiden kanssa ympäri Suomea.

”Oilonin rooli tässä yhtälössä on tarjota lämpöpumppuratkaisuja, joiden avulla niin sanotun haalean lämmön lämpötilaa voidaan nostaa kaukolämmön käyttöön sopivaksi. Koska lämpöpumput toimivat usein vihreällä sähköllä, kaukolämmön tuotanto on äärimmäisen ympäristöystävällistä”, kertoo Jussi Alpua, Oilon Oy:n myyntipäällikkö.

CHC-ratkaisujen käytön suosio kasvaa kiihtyvällä tahdilla. Esimerkiksi Kuopiossa ensimmäinen CHC-ratkaisu otettiin käyttöön vuonna 2019, ja uusia kohteita kaivataan jatkuvasti lisää.

“Kuopiosta puuttuvat isot teollisuuskohteet, joista hukkalämpöä saisi tehokkaasti talteen. Siksi CHC-ratkaisut ovat erityisen toimivia. Mahdollisuus tuottaa lämpöä ja jäähdytystä samanaikaisesti ja ympäristöystävällisesti herättää kiinnostusta”, kertoo Teemu Tirkkonen, Kuopion Energia Oy:n myyntipäällikkö.

Koska CHC-ratkaisujen kysyntä kasvaa jatkuvasti ja siihen halutaan vastata nopeasti, avuksi on suunniteltu niin sanottu konttiratkaisu.

“Tuomme jäähdytystä kaipaavan kiinteistön yhteyteen CHC-laitteilla varustetun kontin, jota voidaan hyödyntää siihen asti, kunnes kiinteistö saadaan osaksi varsinaista kaukojäähdytysjärjestelmää. Siten jäähdytystä ei tarvitse tuottaa ilman hukkalämmön hyödyntämistä edes väliaikaisesti”, Tirkkonen selittää.

Paljon potentiaalia vihreän lämmöntuotannon lisäämiseksi

Käyttökelpoinen hukkalämpö voi olla peräisin monesta muustakin lähteestä kuin vain kiinteistöjen jäähdytysjärjestelmistä.

Esimerkiksi jätevedenpuhdistamoilta käyttökelpoista hukkalämpöä syntyy puhdistusprosesseista, ja suurissa datakeskuksissa valtava sähkön tarve ja käyttö tuottavat paljon ylimääräistä lämpöä.

”Vantaalla hukkalämpöä kerätään myös keskisyvästä geolämpökaivosta. Se tarkoittaa muutaman kilometrin syvyistä kallioon porattua reikää, jonka pohjalla oleva korkea lämpötila voidaan edelleen korottaa lämpöpumppujen avulla ja siirtää kaukolämmöksi”, Alpua kertoo.

Kohteita, joista haaleaa lämpöä on mahdollista ottaa talteen, on lukemattomia. Esimerkiksi isot kiinteistöt, sairaalat ja ostoskeskukset ovat paikkoja, jotka voivat tarjota huomattavia määriä ympäristöystävällistä kaukolämpöä hukkalämmöstään.

 

 

Kuvituskuva:

Kaukolämmön hiilijalanjälki pienentyy yhteistyössä teollisuuden kanssa

Kauko Lämmön tärpit:

“Yhteistyöllä kummasti saa asioita aikaiseksi, eikä muuten kaukolämpö ole siinä mikään poikkeus. Itse en ollut edes tiennyt, että kaukolämmöllä on muitakin rooleja kuin vain rakennusten lämmitys!

  • Kaikki osapuolet voittavat, kun kaukolämpöyhtiöt ja teollisuus tekevät yhteistyötä. Teollisuus saa hiilineutraalia lämpöä prosesseihinsa, ja samalla teollisuuden hukkalämpöjä voidaan hyödyntää puolestaan kaukolämpönä.
  • Kaukolämmön tuotannossa voidaan käyttää myös teollisuudelta yli jääviä materiaalivirtoja, joita ei muuten aina saataisi käytettyä tai kierrätettyä.
  • Hiilineutraali lämpö voi olla alueellinen elinvoimatekijä. Hieno termi, joka tarkoittaa esimerkiksi sitä, että teollisuus valitsee sijaintinsa sen mukaan, miten ympäristöystävällistä energiaa on käytettävissä.”

 

Kaukolämpöyhtiöt ja teollisuuden eri alat ovat tehneet yhteistyötä perinteikkäästi jo vuosikymmenien ajan. Se on merkittävää sekä kaukolämmön tuotannon että teollisuuden energiankäytön vihertymisen kannalta. Yhteistyön yksi tärkeimmistä tavoitteista on hyödyntää materiaali- ja energiavirtoja mahdollisimman tehokkaasti.

Monilla paikkakunnilla Suomessa kaukolämmön tuotanto on nivoutunut tiiviisti yhteen teollisuuden kanssa, koska Suomessa on paljon energiaintensiivistä teollisuutta. Toisin sanoen monet teollisuuden alat tarvitsevat erittäin paljon energiaa toimiakseen.

Esimerkiksi metsäteollisuuden prosesseissa puusta hyödynnetään tuotantoon kelpaavat osat, ja sivuvirtana syntyy paljon kuorta ja haketta. Sitä voidaan hyödyntää erilaisten teollisuuden prosessien energiantuotannossa, kertoo Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n toiminnanjohtaja Katja Kurki-Suonio.

“Samalla voidaan usein tuottaa hiilineutraalia lämpöä saman paikkakunnan kaukolämpöverkkoon. Yhteistyö mahdollistaa hyvän materiaali- ja energiatehokkuuden, mikä on arvokasta niin teollisuudelle kuin kaukolämpöyhtiöillekin.”

Kaukolämmön tuotanto tukee teollisuuden materiaali- ja energiatehokkuutta

Teollisuuden eri prosesseissa syntyy myös paljon ylimääräistä lämpöä. Hukkalämpöä pyritään usein kierrättämään sisäisesti esimerkiksi samassa paikassa, jossa sitä syntyy, mutta aina lämmölle ei löydy sopivaa käyttöä. Silloin kaukolämpöverkot astuvat mukaan yhtälöön.

“Hukkalämmön hyödyntämisestä puhutaan nykyään paljon, ja kaukolämpöverkot ovat tässä keskustelussa avainroolissa. Niiden avulla hukkalämpöä voidaan siirtää paikkoihin, joissa sille on käyttöä – esimerkiksi lämmittämään lähialueen koteja. Energiaa ja polttoaineita säästyy ja päästöt pienenevät, kun hukkalämpö hyödynnetään fiksusti”, Kurki-Suonio kertoo.

Nykyisin yhä haaleampaa hukkalämpöä voidaan käyttää, kun sen lämpötilaa nostetaan ensin sähkökäyttöisillä lämpöpumpuilla korkeammaksi kaukolämpöverkkojen käyttöön. Haaleaa lämpöä on mahdollista kerätä kaukolämmöksi esimerkiksi teollisuuden jäte- ja lauhdevesistä, jotka ovat usein vielä puhdistusprosessin jälkeenkin vähintään haaleita.

Lämpöyhtiöt tarjoavat vihreää energiaa teollisuudelle

Kaukolämmön tuottamisen yhteydessä voidaan tehdä myös prosessilämpöä paikallisen teollisuuden tarpeisiin. Kun lämpöyhtiö tarjoaa prosessihöyryn, lämpimän prosessiveden sekä kiinteistön lämmitys- ja jäähdytysratkaisut, teollisuuden toimijat voivat keskittyä omien prosessiensa optimointiin.

Eri teollisuuden aloilla on jo laadittu tiekarttoja kohti ympäristöystävällisempiä tuotantoprosesseja. Hiilineutraalin lämmön saatavuus voi olla ratkaisevaa, kun teollisuuslaitos miettii tuotantonsa sijoittamista uudelle paikkakunnalle.

”Halu tehdä parempia ja ympäristöystävällisempiä valintoja on molemminpuolista. Samaan aikaan, kun lämpöyhtiöt haluavat tuottaa kaukolämpöä mahdollisimman päästöttömästi, myös teollisuudessa korostetaan yhä enemmän hiilineutraalin energian tärkeyttä”, Kurki-Suonio summaa.

Kirjoituksen lähde on FinDHC ry ja jäsenyritystemme kampanja kaukolämpö.

Kaukolämpö on paitsi vihreää, myös yllättävän lähellä tuotettua

Kauko Lämmön tärpit:

“Jos jotakin tästä laittaa korvan taakse muistiin, niin itse suosittelisin näitä:

  • Kaukolämpö ei todellisuudessa ilmesty kotiin kaukomailta, sillä joka kaupungissa ja vähän pienemmilläkin kylillä tuotetaan ihan omat kaukolämmöt.
  • 10 vuodessa on tehty ihan määrättömästi hommia ympäristöystävällisyyden eteen, ja seuraavan 10 vuoden aikana tehdään sitäkin enemmän. Ei tarvitse huolehtia niistä fossiilisista polttoaineista.
  • Jo nyt 70 % Suomen kunnista tehdään kaukolämpöä lähinnä uusiutuvilla energialähteillä ja hukkalämmöllä. Eikä muuten mene kauaa, että loputkin tekee!”

Viimeisen kymmenen vuoden aikana kaukolämmöstä on tullut merkittävästi ympäristöystävällisempää muun muassa päästöjen puolittamisen avulla, ja muutosvauhti kohti päästötöntä lämmöntuotantoa vain kiihtyy. Yli puolet kaukolämmöstä tuotetaan Suomessa uusiutuvalla energialla ja hukkalämmöillä, ja vihertyminen tukee sekä yksittäisten kuntien että koko Suomen ilmastotavoitteita nyt ja tulevaisuudessa.

Tiesitkö, että termi ”kaukolämpö” on saanut alkunsa hiukan harhaanjohtavasta käännöksestä?

Omaa kotia lämmittävä kaukolämpö ei todennäköisesti tule kovin kaukaa, sillä kaukolämpö tuotetaan aina paikkakuntakohtaisesti. Sen lisäksi, että lämpö tuotetaan lähellä ilman turhia ja pitkiä välimatkoja, kaukolämpöyhtiöt kaikkialla Suomessa ovat myös sitoutuneet mahdollisimman ympäristöystävällisen kaukolämmön tuottamiseen.

Jo nyt jopa 70 % Suomen kunnista tuottaa kaukolämpöä lähinnä uusiutuvilla energialähteillä ja hukkalämmöllä. Kehitys kohti täysin päästötöntä tuotantoa kulkee vauhdilla eteenpäin.

”Kaukolämpö kantaa turhaan imagoa runsaasti päästöjä aiheuttavana toimintana. Todellisuudessa kaukolämpöverkot ovat alusta tulevaisuuden ilmastoneutraalille energiajärjestelmälle”, kertoo Katja Kurki-Suonio, Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n toiminnanjohtaja.

Isot, mutta realistiset tavoitteet hiilineutraaliudesta

Kaukolämpö on ottanut viime vuosien aikana tärkeitä askeleita kohti lämmöntuotantoa, joka on sekä fossiilisista polttoaineista vapaata, myös mahdollisimman ympäristöystävällistä tuotannon kaikissa eri vaiheissa. Kaukolämmön päästöt onkin onnistuttu puolittamaan viimeisen 10 vuoden aikana.

Samaan aikaan uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannossa on yli kaksinkertaistunut, ja hukkalämpöjen hyödyntäminen kaukolämmön energialähteenä on yli kolminkertaistunut.

”Sen lisäksi, että päästöjen määrää on vähennetty jo nyt merkittävästi, kaikkialla Suomessa kaukolämmön tuottajat ovat sitoutuneet hiilineutraalitavoitteisiin sekä päästöjen puolittamiseen edelleen seuraavan 10 vuoden aikana. Siihen on jo tiekartat ja suunnitelmat olemassa”, Kurki-Suonio iloitsee.

”Tavoitteet ovat isoja, mutta äärimmäisen tärkeitä. On olennaista muistaa, että kaukolämmön muuttaminen vähäpäästöisemmäksi on isossa kuvassa ratkaisevampaa kuin yksittäisten kiinteistöjen erilliset ilmastoystävälliset energiaratkaisut.”

Tiedätkö, miten kotisi tai yrityksesi lämmitetään?

Vaikka kaukolämpöä ei täysin kiinteistökohtaiseksi lämmöksi voikaan kutsua, ympäristöystävällisestä aluelämmöstä tai lähilämmöstä puhuminen kuvaa kaukolämpöä hyvin.

Katja Kurki-Suoniolle on tuttua törmätä tilanteisiin, joissa oman kodin lämmön alkuperää ei tunneta juuri lainkaan. Silloin tieto siitä, että omalla paikkakunnalla tuotetaan ympäristöystävällistä kaukolämpöä, tulee usein vastaan iloisena yllätyksenä.

”Jos lämmitysmuoto tai kaukolämpö mietityttää, tokaisu ’kysy omalta lämpöyhtiöltäsi’ on usein oikein osuva”, Kurki-Suonio toteaa.

Koska Suomen kaukolämpöyhtiöistä monet ovat kuntaomisteisia, tuotannon vihertyminen tukee niin kuntien omia kuin koko Suomenkin ilmastotavoitteita.

”Vaikka lämmitys ei jatkuvasti olekaan mielessä, ei ole ollenkaan huono idea pysähtyä miettimään, mistä kodin lämpö oikeastaan tulee ja miten se on tuotettu. Kaukolämpöä ei tänä päivänä tarvitse sorsia siinä pelossa, että se tuotettaisiin fossiilisilla polttoaineilla – monella paikkakunnalla kaukolämpö tehdään jo nyt hiilineutraalisti, ja lopuillakin täysin päästötön kaukolämpö on merkitty lähitulevaisuuden to do -listalle”, Kurki-Suonio summaa.

 

Kirjoituksen lähde on FinDHC ry ja jäsenyritystemme kampanja kaukolämpö.

Ilmalämpöpumpun huolto ei ole itsestään selvä asia

Puhdista ilmalämpöpumppusi

Muistathan, että ilmalämpöpumppusi kaipaa huoltoa ja ylläpitoa tasaisin väliajoin. Kaikille meistä ilmalämpöpumpun huolto ei ole itsestään selvä asia. Huoltaminen ja puhdistaminen on kuitenkin tärkeää, sillä pumppu ja sen suodattimet keräävät sisälleen epäpuhtauksia ja pölyä. Yksinkertaisi ylläpitotoimia voit tehdä itse ja ne ovat yleensä kuvattu laitteesi käyttöohjeessa. Laitteen perusteellinen puhdistaminen on puolestaan ammattilaisen työtä. Huoltamiseen ja asentamiseen vaaditaan Tukesin myöntämät kylmäasennuspätevyydet, sillä ilmalämpöpumppu sisältää kylmäainetta.

Laitteen puhdistaminen tasaisin väliajoin, on tärkeää, jotta sen suorituskyky säilyy korkeana ja virrankulutus vähenee. Likaiset suodattimet saattavat aiheuttaa kondensaatiota.

Mitä voit puhdistaa itse?

Ennen kuin ryhdyt puhdistamaan laitetta, kytke virtalähde pois päältä.

Erilaiset suodattimet laitteessasi tulisi imuroida pölystä ja liasta vähintään 3-6 kk välein. hyvä nyrkkisääntö on tehdä puhdistus aina siitepölykauden jälkeen ja keväällä kun lumet rupeavat sulamaan. Puhdistusvälien aikataulu riippuu luonnollisesti paikasta, missä ilmalämpöpumppu sijaitsee. Jos suodattimien lika ei irtoa imuroimalla, voit liottaa suodatinta haaleassa vedessä ja huuhdella suodattimen liottamisen jälkeen. Pesun jälkeen suodatin kannatta kuivata huolellisesti varjoisessa paikassa, älä siis altista suoralle auringon paisteelle. Jos likaa tai hajua ei saa poistettua pesulla, kannattaa vaihtaa koko suodatin, jotta suorituskyky säilyy.

Pumpun muoviosat voi yleensä puhdistaa kostella kankaalla tai rätillä. Osassa laitteista saa etupaneelin irrotettua ja näin saa pinttyneemmän lian pestyä pois esim. lavuaarissa.

Ulkoyksikkö altistuu jatkuvasti muuttuville sääolosuhteille. Ulkoyksikkö kannattaa tarkistaa ajoittain ja puhdistaa siihen kertyneet lehdet tai talvella kertynyt jää ja lumi. Ulkoyksiköstä tulee viilentäessä vettä poistoletkusta ja asennuspaikasta riippuen kannattaa kesäaikaan varmistaa, että vesi ohjautuu turvallisesti pois talon rakenteiden ympäriltä. Talvella lämmittäessä, ulkoyksikkö poistaa myös vettä ja se tulee yleensä esim. laitteen alta. Asennuksessa on varmasti katsottu, miten vesi saadaan kulkeutumaan pois talon rakenteista, mutta laitteen ympärille ja alle saattaa kertyä jäätä merkittävä määrä. Hyvin haasteellisissa asennuspaikoissa saattaa tulla tarve hyvin luoville ratkaisuille. Kuvan esimerkissä on rakennettu uusi terassi aiemmin asennetun ulkoyksikön alle ja ratkaistu veden kerääminen talvella astialla, josta aina poistetaan ulkoyksikön keräämä jää isona lohkareena.

Jos itse tehtävien ylläpitotoimien lisäksi tarvitaan muuta huoltoa, on syytä kääntyä pätevän kylmäasennusliikkeen puoleen.

Perushuoltoa suositellaan teettämään 2–3 vuoden välein. Tarkasta valmistajan suosittelema huoltoväli lämpöpumppusi käyttöohjeesta.

Ilmalämpöpumpun huollolla varmistat, että laitteesi toimii myös jatkossa kuten sen kuuluukin ja saat tarpeellisen energiansäästön.

Ammattilainen kannattaa pyytää apuun ainakin seuraavien ongelmien ilmetessä:

Laitteesi ei lämmitä tai viilennä kunnolla

ilmalämpöpumpusta tulee epämiellyttävää hajua.

Laitteesta kuuluu poikkeavaa ääntä.

Ulkoyksikön kenno on jäätynyt ja lämpöpumppu ei sulata automaattisesti.

Laite vuotaa vettä

 

 

Valkeakosken Energia palvelee ja turvaa sähkön ostajaa

Sähkön hinta elää jatkuvasti markkinoilla. Sähkönmyyjä toimii eräänlaisena turvana markkinan ja kuluttajan välillä. Sähkönmyyjä hankkii sähköä markkinoilta ja hinnoittelee tuotteensa asiakkaidensa käyttöön kahdella tavalla: toistaiseksi voimassaolevilla ja määräaikaisilla sopimuksilla. Isot markkinavaihtelut eivät näin pääse karkaamaan kuluttajan sähkölaskulle. Kuluttajalla on mahdollisuus myös ottaa riski itselle.

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus alkaa sovitusta päivästä. Sähkön hinta voi muuttua yhden kuukauden ilmoitusajan puitteissa. Asiakas voi aina irtisanoa tämän sopimustyypin sopimuksen päättymään kahden viikon irtisanomisajalla ja solmia uuden sopimuksen jollekin toisella tuotteella.

Määräaikaisen sopimuksen hinta on kiinteä sovitun jakson, yleensä yksi tai kaksi vuotta. Sopimus sitoo niin myyjää kuin asiakastakin. Kumpikaan ei voi irtisanoa määräaikaista sopimusta ennen määräajan päättymistä. Sähkönmyyntiehdoissa on muutamia poikkeuksia edellä mainittuihin irtisanomisaikoihin.

Määräaikaisella sopimuksella haetaan kiinteää ”turvaa”, jolloin sähkönhinta ei pääse karkaamaan poikkeuksellisen markkinatilanteen johdosta. Kuluttajat, jotka käyttävät sähköä enemmän, valitsevat normaalisti määräaikaisen sopimuksen hallitakseen paremmin tulevan jakson sähkönhintaa.

Oleellinen osa määräaikaista sopimusta on erikseen ostettava ns. Vaihtoturva.  Ostaessasi määräaikaisen sopimuksen yhteydessä Vaihtoturvan, voit sopimuksen voimassa ollessa tehdä yhden kerran sopimusmuutoksen määräaikaiseen tuotteeseemme.

Riski itselle

Kuluttaja voi itsekin hallita riskejä ja valita Spot-tuotteen. Tällöin kuluttaja ottaa vastattavakseen markkinan muutokset täysimääräisesti. Kuluttaja nauttii hyvän vesi- / tuulivuoden halvasta sähkönhinnasta ja hyväksyy mahdollisen kylmän talven korkeammat hintavaihtelut. Myyjä hinnoittelee marginaalinsa hyvin pieneksi johtuen siitä, että kuluttaja kantaa itse markkinan hintavaihteluriskit.

Tukkumarkkinat hinnoittelevat Spot-tuotteen päivittäin ja julkaisevat sen nettisivuilla. Siis huomisen hinta tiedetään tänään noin klo 14-15. Spot-hinnan seuraaminen on helppoa: lataa applikaatio play-kaupasta nimellä Fingrid.

Sähkön alkuperä

Ostamme asiakkaidemme käyttöön tuuli- ja vesisähkösertifikaatteja sen määrän, jonka kuluttajat käyttävät. Energiavirasto valvoo, että ilmoittamamme määrät pitävät paikkansa. Voit siis luottaa siihen, että ostamasi sähkön alkuperä on juuri sellainen kuin halusit.

Kun muutat

Muuttaessa asiakkaan on syytä ilmoittaa todellinen muuttoajankohta hyvissä ajoin. Sähkönmyyntiehdoissa suositetllaan 14 vrk ilmoitusaikaa. Jos et ole ihan varma muuttoajankohdasta, ilmoita muuttopäiväksi mieluummin aikainen ajankohta kuin myöhä, koska nykyisin verkkoyhtiöt katkaisevat sähköt kohteista, joissa ei ole sähkönmyyntisopimusta voimassa. Näin vältyt siltä, että muuttopäivän sähkön kanssa tulisi odottamattomia yllätyksiä.

Yritysten sähkötuotteet

Yrityksille tarjottavat tuotteet poikkeavat kuluttajasopimuksista lähinnä käytön ajankohdan mukaan. Palveluyritykset käyttävät sähkönsä pääsääntöisesti päivällä. Tuotantoyritykset käyttävät sähköä tasaisemmin yöllä ja päivällä. Käytön tasaisuudella on kustannusvaikutus sähkön hankintahintaan.

Yritysten määräaikaiset sopimukset ovat kutakuinkin samoja kuin kuluttajilla: yhden ja kahden vuoden määräaikaisia sopimuksia.

Yrityksille, joiden sähkönkäyttö on suuri, pyritään hankinta toteuttamaan dynaamisilla sopimuksilla. Sopimuksissa sovitaan käytettävistä marginaaleista ja ehdoista, jonka jälkeen hankitaan markkinoilta energiamäärä prosenttiosuuksina asiakkaan käyttöä vastaan. Näin hajauttamalla tulevaisuuden hankinta useampaan osaan, ei kaikki hankinta ole yhden hetken varassa, vaan koostuu useammasta osasta. Tässä korostuu markkinaseurannan tärkeys ja tilanteiden analysointi, jota teemme päivittäin – onnistuaksemme hankinnassa.

Haastava markkinatilanne

Markkinatilanne on ollut vuoden 2020 aikana poikkeuksellisen haastava. Ensin talvi yllätti poissaolollaan. Pakkasia ja lunta ei tullutkaan Etelä-Suomeen. Sen sijaan vettä on satanut markkina-alueella reilusti – Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa.

Alkutalvesta vesitilanne parani huomattavasti aiheuttaen lopulta tuottajien sähkönhinnan kontrollin menetyksen. Sähkön hinta Nordpool-markkinalla lähti keväällä 2020 laskuun ja sähkön systeemihinta laski voimakkaasti. Suomen aluehinta pysyi kuitenkin korkeana. Suomessa odotamme erityisesti Olkiluoto 3:n käynnistymistä, sillä sen uskotaan helpottavan tilannetta vuoden 2022 aikana.

Koronan vaikutus talouteen ja sitä kautta sähkömarkkinoihin jää vielä vain arvailtavaksi. Toivottavasti tuotannot toimivat entiseen malliin ja me kaikki säilymme terveinä.

Sähkön siirtohinnat kohtuullisia Valkeakoskella

Viime aikoina on mediassa valtakunnallisesti käyty keskustelua sähkön siirtohinnoista ja niiden kohtuullisuudesta. Osa verkkoyhtiöistä on nostanut siirtohintojaan muutaman vuoden aikana jopa kymmeniä prosentteja. Asiakkaan näkökulmasta hinnankorotukset ovat tuntuneet kohtuuttomilta ja erityisesti kesämökkejä rasittavat kalliit perusmaksut. Onneksi meillä Valkeakoskella hinnat on pystytty pitämään kohtuullisina myös vapaa-ajan asujille.

Teimme juuri hintavertailun, ja olemme kaikissa kuluttajaryhmissä siirtohinnan osalta keskimäärin 10-20 prosenttia alle valtakunnallisen keskiarvon. Vuonna 2019 nostimme siirtohintoja noin kahdeksan prosenttia, mutta sitä ennen laskimme hintoja kaksi kertaa vuosina 2014 ja 2015. Hintamme ovat siis käytännössä samalla tasolla kuin vuonna 2013, mitä voidaan valtakunnalliseen tasoon verraten pitää erinomaisena suorituksena.

Tästä huolimatta olemme viimeisten vuosien aikana investoineet sähköverkkoon noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa, ja tätä kautta parantaneet sähkönjakelun laatua merkittävästi. Tavoittelemme säävarmaa verkkoa vuoteen 2028 mennessä, ja sen vuoksi investointimme jatkuvat myös tulevina vuosina. Verkkoinvestointien ansiosta olemme selvinneet viimeaikaisista myrskyistä kohtuullisin vaurioin, ja sähköt on saatu palautettua asiakkaille nopeasti. Paikallisen, kaupungin omistaman yhtiön tavoitteena on pitää siirtohinnat kohtuullisina ja alle valtakunnan keskiarvon myös jatkossa.

Lauri Laine
Toimitusjohtaja, Valkeakosken Energia Oy

Löylyjen lunnaat – mitä saunominen maksaa?

Me suomalaiset olemme saunojakansaa. Sanominen on tärkeä osa kulttuuriperintöämme ja olemme siitä ylpeitä – jopa niin ylpeitä, että saatamme närkästyä, jos joku muu väittää keksineensä saunan. Siitä huolimatta, että kaukana ovat ne ajat jolloin saunassa synnyttiin ja elämän loputtua ihminen pestiin puhtaaksi viimeiselle matkalleen, on sauna edelleen merkittävä ja tärkeä osa niin arkeamme kuin juhlaammekin.

Kuulen asiakkailtamme usein toteamuksen siitä, miten sähköä kuluu paljon, kun ”tulee niin usein saunottuakin”. Silloin heitä lohdutellut, että saunovat huoletta, sillä käytännössä saunominen ei kestää kovin montaa tuntia, eikä kiuas paahda koko ajan täydellä teholla. Mieleeni on kuitenkin jäänyt kytemään ajatus siitä, että olisi hyvinkin mielenkiintoista selvittää tarkemmin, paljonko esimerkiksi tyypillinen kerrostalosauna tarvitsee sähköenergiaa.

Koekohteeksi valittiin tutun sinkkuihmisen kerrostalokaksion sauna. Valintaan päädyttiin kahdesta syystä, ensinnäkin hänen sähkönkulutuksensa on sen verran pieni, että sähkökiukaan aiheuttama ”piikki” erottuu kulutustuntisarjalta helposti. Toinen syy on se, että itse asumme rivitaloasunnossa, jossa ei ole asuntokohtaisia saunoja.

Saunoimme sunnuntai-iltana, kuluvan syyskuun 13. päivä klo 18-21. Sauna oli tyypillinen noin kolmen hengen sähkösauna ja saunomislämpötila löylymittarin mukaan 80 astetta Celsiusta. Kiuas 6 kW:n sähkökiuas, joka oli päällä tuon mainitun kolme tuntia. Saunoimme kahdessa ”vuorossa” saunan lämmittyä saunomislämpöön vajaassa tunnissa. Saunomisen jälkeen kiuas oli päällä vielä hetken aikaa, sammuen iltayhdeksään mennessä.

Saunomisen sähkönkulutuksen selvittämiseksi otin kyseisestä käyttöpaikasta sen viikon kulutustuntisarjan ja vähensin saunomiseen käytettyjen tuntien kulutuksesta kaikkien muiden tuntien kulutuksen keskiarvon. Edellä kuvatun laskutoimituksen mukaan kiuas kulutti kahden ensimmäisen tunnin aikana hieman yli 4,4 kWh per tunti ja viimeisen tunnin aikana vähän alle 0,2 kWh. Yhteenlasketuksi kulutukseksi tuli tarkemmin sanottuna 9,06 kWh.

Kustannuksia laskettaessa päätin ottaa lähtökohdaksi suositun tunneittain vaihtuvan pörssisähkön. Kyseisten tuntien pörssihinta sisältäen 24%:n arvonlisäveron ja Valkeakosken Energia Oy:n 0,33 snt/kWh:n komission oli klo 18 alkavalla tunnilla 4,01528 snt/kWh, klo 19 4,05496 snt/kWh ja klo 20 3,76232 snt/kWh. Näin saamme sähkön myynnin energiamaksukustannukseksi tälle saunomiselle 0,36 €. Siirron energiamaksu, 3,35 snt/kWh aiheuttaa yhteensä 0,30 €:n kustannuksen ja sähkö vero, 2,79372 snt/kWh 0,25€:n kustannuksen. Yhteensä saunomisestamme aiheutui isännällemme siis noin 0,91 €:n kustannus.

Tässä vaiheessa joku jo kysyy: Entä perusmaksut? Kysymys on kyllä aiheellinen, mutta koska lähtökohtana oli, paljonko lisäkustannuksia saunomisesta aiheutuu, ei perusmaksuja oikein voi ottaa lukuun, sillä ne maksetaan riippumatta saunomisen määrästä. Sähkön toteutunutta yksikköhintaa laskettaessa pitää perusmaksut kuitenkin ottaa huomioon, joten lasketaanpa ne tässä saman tien. Tavanomaisilla 3x25A:n pääsulakkeilla siirron perusmaksu verkkoalueellamme on 10 €/kk ja TuntiSpot-pörssisähkön 3 €/kk. Jos asunto-osakkeessa ei sähköä mene lämmitykseen sen sähkönkulutus vaihtelee koosta yms riippuen välillä n 1000 – 4000 kWh. Tämä tarkoittaa,  että perusmaksujen osuus sähkön toteutuneesta yksikköhinnasta on n 3,75 – 15 snt/kWh. perusmaksut huomioiden saunomisestamme olisi aiheutunut siis yhteensä 1,25 – 2,25 €:n kokonaiskustannus. Tämä edelleen sillä huomiolla, että jos jätät saunomatta, säästät vain tuon energiamaksujen aiheuttaman reilun 90 sentin kustannuksen ja saunomisestakin aiheutuun vain tuo lisäkustannus.

Onko saunominen sitten kallista? Edellä olevan laskelman perusteella kukin voi sitä kohdaltaan punnita. Viikoittainen saunominen aiheuttaa vuodessa siis noin 50 €:n kustannuksen. Tällaisen keski-ikäisen hämäläisäijän näkökulmasta sille summalle on vaikea keksiä fiksumpaa käyttökohdetta – varsinkin kun sen saa maksaa noin pienissä osissa.

Kaikki tässä blogikirjoituksessa käytettävät hinnat sisältävät 24%:n arvonlisäveron.

Juhani Fredrikson / Valkeakosken Energia Oy

Tulta töpselissä – jatkojohdot ja paloturvallisuus.

Viime vuonna 657 rakennuspaloa sai alkunsa sähkölaitteesta. Merkittävä osa palokuolemista johtuu juuri sähkölaitepaloista. Niistä suurin osa aiheutuu ihmisen toiminnasta tai toimimatta jättämisestä, ei itse laitteesta.” (Paloturvallisuusvikko.fi)

Törmäsin yllä olevaan tietoon internetin syövereissä haahuillessani ja se pysäytti välittömästi, joten päätin syventyä asiaan tarkemmin. Yleisin syy on toki aika ilmeinen, sillä tilastojen mukaan yli 40% näistä paloista aiheutuu päälle unohtuneesta sähköliedestä. Muita syitä on useita: Huonokuntoisia ja/tai peitettyjä valaisimia, epäkuntoisia kodinkoneita tai vaikkapa sähköjohdoista ja kaapeloinneista johtuvia paloja. Kaikki muutaman prosentin osuudella. Puhutaanpa tällä kertaa jatkojohdoista ja pistorasioista.

Merkittävimmät syyt jatkojohdoista ja pistorasioista alkunsa saaneisiin paloihin ovat ylikuormitus ja huono kunto. Sähkölaitteiden lisääntyessä varsinkin vanhemmissa asunnoissa pistorasioiden määrä loppuu helposti kesken ja arjesta ei nyt vaan tahdo tulla mitään ilman erinäistä määrää jatkojohtoja. Moni kodin sähkölaite on toki nykyään melkoisen energiataloudellinen, mutta ei niitäkään määräänsä enempää voi samaan pistorasiaan laittaa ja suurin vaara piileekin virityksissä, joissa on useampi jatkojohto peräkkäin. Jossain vaiheessa saatetaan tulla pisteeseen, jolloin ensimmäisen jatkojohdon osat – varsinkin pitotulppien kontaktipinnat – eivät kestä kasvanutta kuormaa ja alkavat kuumentua. Tiettyjä yksittäisiä sähkölaitteita ei tehontarpeensa takia suositella käytettäväksi jatkojohdon kanssa. Tällaisia laitteita ovat mm pölynimuri, hiustenkuivaaja, pesukone tai vaikkapa näin syksyn tullen monessa pirtissä ajankohtainen lisälämmitin.

Jatkojohdon huonokuntoisuus voi johtua joko kulumisesta, kolhuista tai likaantumisesta. Pienilläkin virtamäärillä aina yhtä herkästi syttyvä pöly aiheuttaa varsinkin kuluneiden kontaktipintojen kanssa merkittävän tulipaloriskin. Valokaari saattaa tulla huomaamattomasti muutenkin kuin pistoketta liitettäessä tai irrotettaessa varsinkin, jos rasian kontaktipinnat eivät puristu riittävän tiukkaan pistokkeen kontaktinastojen ympärille. Edellä kuvattu tilanne toteutuu vielä helpommin, jos sähkölaite saa virtansa nykyisin tuiki tavallisesta, pistotulpan kylkeen sijoitetusta virtalähteestä, joka saattaa usein olla yllättävänkin painava.

Autojen lämmittämisestä aiheutuu myös vuosittain sähkölaitepaloja ja syynä on käytännössä lähes aina ylikuormituksesta johtuva, usein myös huonokuntoisen lämmityspistorasian kuumeneminen. Ladattavien autojen kohdalla tämä onkin jo huomioitu niin, että normaalista talouspistorasiasta pitkäaikaista lataamista ei pidetä turvallisena yli 8A:n virralla. Sähköautojen ja plug-in hybridien matkalatauslaitteissa tämä onkin huomioitu niin, että niissä latausvirta on rajoitettavissa. Polttomoottoriautoissa lohkolämmittimen ja sisätilalämmittimen yhdistelmällä kyseinen virtamäärä ylittyy myös helposti, mikä on hyvä itse kunkin talven tullen muistaa. Näin ollen siis se kahden tunnin ajastin siinä taloyhtiön lämmitystolpassa ei olekaan olemassa vain nuukuuttaan, vaan myös paloturvallisuuden takia. Mikäli käytetään pistorasiaan laitettavaa irrallista ajastin kelloa, on senkin kunto tärkeää tarkastaa vähintään vuosittain.

Jatkojohdot kannattaa siis käydä säännöllisesti läpi ja tarkastaa, onko niissä turhaa kuormaa, useamman jatkojohdin ketjuja, pölyä, väljyyttä, murtumia jne. Pienellä työllä varmistat, että sinun ja läheisiesi on turvallisempaa asua ja olla. Pidetään myös mielessä, että jatkojohto on tarkoitettu vain väliaikaiseksi ratkaisuksi.

Juhani Fredrikson / Valkeakosken Energia Oy