Valkeakosken Energia palvelee ja turvaa sähkön ostajaa

Sähkön hinta elää jatkuvasti markkinoilla. Sähkönmyyjä toimii eräänlaisena turvana markkinan ja kuluttajan välillä. Sähkönmyyjä hankkii sähköä markkinoilta ja hinnoittelee tuotteensa asiakkaidensa käyttöön kahdella tavalla: toistaiseksi voimassaolevilla ja määräaikaisilla sopimuksilla. Isot markkinavaihtelut eivät näin pääse karkaamaan kuluttajan sähkölaskulle. Kuluttajalla on mahdollisuus myös ottaa riski itselle.

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus alkaa sovitusta päivästä. Sähkön hinta voi muuttua yhden kuukauden ilmoitusajan puitteissa. Asiakas voi aina irtisanoa tämän sopimustyypin sopimuksen päättymään kahden viikon irtisanomisajalla ja solmia uuden sopimuksen jollekin toisella tuotteella.

Määräaikaisen sopimuksen hinta on kiinteä sovitun jakson, yleensä yksi tai kaksi vuotta. Sopimus sitoo niin myyjää kuin asiakastakin. Kumpikaan ei voi irtisanoa määräaikaista sopimusta ennen määräajan päättymistä. Sähkönmyyntiehdoissa on muutamia poikkeuksia edellä mainittuihin irtisanomisaikoihin.

Määräaikaisella sopimuksella haetaan kiinteää ”turvaa”, jolloin sähkönhinta ei pääse karkaamaan poikkeuksellisen markkinatilanteen johdosta. Kuluttajat, jotka käyttävät sähköä enemmän, valitsevat normaalisti määräaikaisen sopimuksen hallitakseen paremmin tulevan jakson sähkönhintaa.

Oleellinen osa määräaikaista sopimusta on erikseen ostettava ns. Vaihtoturva.  Ostaessasi määräaikaisen sopimuksen yhteydessä Vaihtoturvan, voit sopimuksen voimassa ollessa tehdä yhden kerran sopimusmuutoksen määräaikaiseen tuotteeseemme.

Riski itselle

Kuluttaja voi itsekin hallita riskejä ja valita Spot-tuotteen. Tällöin kuluttaja ottaa vastattavakseen markkinan muutokset täysimääräisesti. Kuluttaja nauttii hyvän vesi- / tuulivuoden halvasta sähkönhinnasta ja hyväksyy mahdollisen kylmän talven korkeammat hintavaihtelut. Myyjä hinnoittelee marginaalinsa hyvin pieneksi johtuen siitä, että kuluttaja kantaa itse markkinan hintavaihteluriskit.

Tukkumarkkinat hinnoittelevat Spot-tuotteen päivittäin ja julkaisevat sen nettisivuilla. Siis huomisen hinta tiedetään tänään noin klo 14-15. Spot-hinnan seuraaminen on helppoa: lataa applikaatio play-kaupasta nimellä Fingrid.

Sähkön alkuperä

Ostamme asiakkaidemme käyttöön tuuli- ja vesisähkösertifikaatteja sen määrän, jonka kuluttajat käyttävät. Energiavirasto valvoo, että ilmoittamamme määrät pitävät paikkansa. Voit siis luottaa siihen, että ostamasi sähkön alkuperä on juuri sellainen kuin halusit.

Kun muutat

Muuttaessa asiakkaan on syytä ilmoittaa todellinen muuttoajankohta hyvissä ajoin. Sähkönmyyntiehdoissa suositetllaan 14 vrk ilmoitusaikaa. Jos et ole ihan varma muuttoajankohdasta, ilmoita muuttopäiväksi mieluummin aikainen ajankohta kuin myöhä, koska nykyisin verkkoyhtiöt katkaisevat sähköt kohteista, joissa ei ole sähkönmyyntisopimusta voimassa. Näin vältyt siltä, että muuttopäivän sähkön kanssa tulisi odottamattomia yllätyksiä.

Yritysten sähkötuotteet

Yrityksille tarjottavat tuotteet poikkeavat kuluttajasopimuksista lähinnä käytön ajankohdan mukaan. Palveluyritykset käyttävät sähkönsä pääsääntöisesti päivällä. Tuotantoyritykset käyttävät sähköä tasaisemmin yöllä ja päivällä. Käytön tasaisuudella on kustannusvaikutus sähkön hankintahintaan.

Yritysten määräaikaiset sopimukset ovat kutakuinkin samoja kuin kuluttajilla: yhden ja kahden vuoden määräaikaisia sopimuksia.

Yrityksille, joiden sähkönkäyttö on suuri, pyritään hankinta toteuttamaan dynaamisilla sopimuksilla. Sopimuksissa sovitaan käytettävistä marginaaleista ja ehdoista, jonka jälkeen hankitaan markkinoilta energiamäärä prosenttiosuuksina asiakkaan käyttöä vastaan. Näin hajauttamalla tulevaisuuden hankinta useampaan osaan, ei kaikki hankinta ole yhden hetken varassa, vaan koostuu useammasta osasta. Tässä korostuu markkinaseurannan tärkeys ja tilanteiden analysointi, jota teemme päivittäin – onnistuaksemme hankinnassa.

Haastava markkinatilanne

Markkinatilanne on ollut vuoden 2020 aikana poikkeuksellisen haastava. Ensin talvi yllätti poissaolollaan. Pakkasia ja lunta ei tullutkaan Etelä-Suomeen. Sen sijaan vettä on satanut markkina-alueella reilusti – Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa.

Alkutalvesta vesitilanne parani huomattavasti aiheuttaen lopulta tuottajien sähkönhinnan kontrollin menetyksen. Sähkön hinta Nordpool-markkinalla lähti keväällä 2020 laskuun ja sähkön systeemihinta laski voimakkaasti. Suomen aluehinta pysyi kuitenkin korkeana. Suomessa odotamme erityisesti Olkiluoto 3:n käynnistymistä, sillä sen uskotaan helpottavan tilannetta vuoden 2022 aikana.

Koronan vaikutus talouteen ja sitä kautta sähkömarkkinoihin jää vielä vain arvailtavaksi. Toivottavasti tuotannot toimivat entiseen malliin ja me kaikki säilymme terveinä.

Sähkön siirtohinnat kohtuullisia Valkeakoskella

Viime aikoina on mediassa valtakunnallisesti käyty keskustelua sähkön siirtohinnoista ja niiden kohtuullisuudesta. Osa verkkoyhtiöistä on nostanut siirtohintojaan muutaman vuoden aikana jopa kymmeniä prosentteja. Asiakkaan näkökulmasta hinnankorotukset ovat tuntuneet kohtuuttomilta ja erityisesti kesämökkejä rasittavat kalliit perusmaksut. Onneksi meillä Valkeakoskella hinnat on pystytty pitämään kohtuullisina myös vapaa-ajan asujille.

Teimme juuri hintavertailun, ja olemme kaikissa kuluttajaryhmissä siirtohinnan osalta keskimäärin 10-20 prosenttia alle valtakunnallisen keskiarvon. Vuonna 2019 nostimme siirtohintoja noin kahdeksan prosenttia, mutta sitä ennen laskimme hintoja kaksi kertaa vuosina 2014 ja 2015. Hintamme ovat siis käytännössä samalla tasolla kuin vuonna 2013, mitä voidaan valtakunnalliseen tasoon verraten pitää erinomaisena suorituksena.

Tästä huolimatta olemme viimeisten vuosien aikana investoineet sähköverkkoon noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa, ja tätä kautta parantaneet sähkönjakelun laatua merkittävästi. Tavoittelemme säävarmaa verkkoa vuoteen 2028 mennessä, ja sen vuoksi investointimme jatkuvat myös tulevina vuosina. Verkkoinvestointien ansiosta olemme selvinneet viimeaikaisista myrskyistä kohtuullisin vaurioin, ja sähköt on saatu palautettua asiakkaille nopeasti. Paikallisen, kaupungin omistaman yhtiön tavoitteena on pitää siirtohinnat kohtuullisina ja alle valtakunnan keskiarvon myös jatkossa.

Lauri Laine
Toimitusjohtaja, Valkeakosken Energia Oy

Löylyjen lunnaat – mitä saunominen maksaa?

Me suomalaiset olemme saunojakansaa. Sanominen on tärkeä osa kulttuuriperintöämme ja olemme siitä ylpeitä – jopa niin ylpeitä, että saatamme närkästyä, jos joku muu väittää keksineensä saunan. Siitä huolimatta, että kaukana ovat ne ajat jolloin saunassa synnyttiin ja elämän loputtua ihminen pestiin puhtaaksi viimeiselle matkalleen, on sauna edelleen merkittävä ja tärkeä osa niin arkeamme kuin juhlaammekin.

Kuulen asiakkailtamme usein toteamuksen siitä, miten sähköä kuluu paljon, kun ”tulee niin usein saunottuakin”. Silloin heitä lohdutellut, että saunovat huoletta, sillä käytännössä saunominen ei kestää kovin montaa tuntia, eikä kiuas paahda koko ajan täydellä teholla. Mieleeni on kuitenkin jäänyt kytemään ajatus siitä, että olisi hyvinkin mielenkiintoista selvittää tarkemmin, paljonko esimerkiksi tyypillinen kerrostalosauna tarvitsee sähköenergiaa.

Koekohteeksi valittiin tutun sinkkuihmisen kerrostalokaksion sauna. Valintaan päädyttiin kahdesta syystä, ensinnäkin hänen sähkönkulutuksensa on sen verran pieni, että sähkökiukaan aiheuttama ”piikki” erottuu kulutustuntisarjalta helposti. Toinen syy on se, että itse asumme rivitaloasunnossa, jossa ei ole asuntokohtaisia saunoja.

Saunoimme sunnuntai-iltana, kuluvan syyskuun 13. päivä klo 18-21. Sauna oli tyypillinen noin kolmen hengen sähkösauna ja saunomislämpötila löylymittarin mukaan 80 astetta Celsiusta. Kiuas 6 kW:n sähkökiuas, joka oli päällä tuon mainitun kolme tuntia. Saunoimme kahdessa ”vuorossa” saunan lämmittyä saunomislämpöön vajaassa tunnissa. Saunomisen jälkeen kiuas oli päällä vielä hetken aikaa, sammuen iltayhdeksään mennessä.

Saunomisen sähkönkulutuksen selvittämiseksi otin kyseisestä käyttöpaikasta sen viikon kulutustuntisarjan ja vähensin saunomiseen käytettyjen tuntien kulutuksesta kaikkien muiden tuntien kulutuksen keskiarvon. Edellä kuvatun laskutoimituksen mukaan kiuas kulutti kahden ensimmäisen tunnin aikana hieman yli 4,4 kWh per tunti ja viimeisen tunnin aikana vähän alle 0,2 kWh. Yhteenlasketuksi kulutukseksi tuli tarkemmin sanottuna 9,06 kWh.

Kustannuksia laskettaessa päätin ottaa lähtökohdaksi suositun tunneittain vaihtuvan pörssisähkön. Kyseisten tuntien pörssihinta sisältäen 24%:n arvonlisäveron ja Valkeakosken Energia Oy:n 0,33 snt/kWh:n komission oli klo 18 alkavalla tunnilla 4,01528 snt/kWh, klo 19 4,05496 snt/kWh ja klo 20 3,76232 snt/kWh. Näin saamme sähkön myynnin energiamaksukustannukseksi tälle saunomiselle 0,36 €. Siirron energiamaksu, 3,35 snt/kWh aiheuttaa yhteensä 0,30 €:n kustannuksen ja sähkö vero, 2,79372 snt/kWh 0,25€:n kustannuksen. Yhteensä saunomisestamme aiheutui isännällemme siis noin 0,91 €:n kustannus.

Tässä vaiheessa joku jo kysyy: Entä perusmaksut? Kysymys on kyllä aiheellinen, mutta koska lähtökohtana oli, paljonko lisäkustannuksia saunomisesta aiheutuu, ei perusmaksuja oikein voi ottaa lukuun, sillä ne maksetaan riippumatta saunomisen määrästä. Sähkön toteutunutta yksikköhintaa laskettaessa pitää perusmaksut kuitenkin ottaa huomioon, joten lasketaanpa ne tässä saman tien. Tavanomaisilla 3x25A:n pääsulakkeilla siirron perusmaksu verkkoalueellamme on 10 €/kk ja TuntiSpot-pörssisähkön 3 €/kk. Jos asunto-osakkeessa ei sähköä mene lämmitykseen sen sähkönkulutus vaihtelee koosta yms riippuen välillä n 1000 – 4000 kWh. Tämä tarkoittaa,  että perusmaksujen osuus sähkön toteutuneesta yksikköhinnasta on n 3,75 – 15 snt/kWh. perusmaksut huomioiden saunomisestamme olisi aiheutunut siis yhteensä 1,25 – 2,25 €:n kokonaiskustannus. Tämä edelleen sillä huomiolla, että jos jätät saunomatta, säästät vain tuon energiamaksujen aiheuttaman reilun 90 sentin kustannuksen ja saunomisestakin aiheutuun vain tuo lisäkustannus.

Onko saunominen sitten kallista? Edellä olevan laskelman perusteella kukin voi sitä kohdaltaan punnita. Viikoittainen saunominen aiheuttaa vuodessa siis noin 50 €:n kustannuksen. Tällaisen keski-ikäisen hämäläisäijän näkökulmasta sille summalle on vaikea keksiä fiksumpaa käyttökohdetta – varsinkin kun sen saa maksaa noin pienissä osissa.

Kaikki tässä blogikirjoituksessa käytettävät hinnat sisältävät 24%:n arvonlisäveron.

Juhani Fredrikson / Valkeakosken Energia Oy

Tulta töpselissä – jatkojohdot ja paloturvallisuus.

Viime vuonna 657 rakennuspaloa sai alkunsa sähkölaitteesta. Merkittävä osa palokuolemista johtuu juuri sähkölaitepaloista. Niistä suurin osa aiheutuu ihmisen toiminnasta tai toimimatta jättämisestä, ei itse laitteesta.” (Paloturvallisuusvikko.fi)

Törmäsin yllä olevaan tietoon internetin syövereissä haahuillessani ja se pysäytti välittömästi, joten päätin syventyä asiaan tarkemmin. Yleisin syy on toki aika ilmeinen, sillä tilastojen mukaan yli 40% näistä paloista aiheutuu päälle unohtuneesta sähköliedestä. Muita syitä on useita: Huonokuntoisia ja/tai peitettyjä valaisimia, epäkuntoisia kodinkoneita tai vaikkapa sähköjohdoista ja kaapeloinneista johtuvia paloja. Kaikki muutaman prosentin osuudella. Puhutaanpa tällä kertaa jatkojohdoista ja pistorasioista.

Merkittävimmät syyt jatkojohdoista ja pistorasioista alkunsa saaneisiin paloihin ovat ylikuormitus ja huono kunto. Sähkölaitteiden lisääntyessä varsinkin vanhemmissa asunnoissa pistorasioiden määrä loppuu helposti kesken ja arjesta ei nyt vaan tahdo tulla mitään ilman erinäistä määrää jatkojohtoja. Moni kodin sähkölaite on toki nykyään melkoisen energiataloudellinen, mutta ei niitäkään määräänsä enempää voi samaan pistorasiaan laittaa ja suurin vaara piileekin virityksissä, joissa on useampi jatkojohto peräkkäin. Jossain vaiheessa saatetaan tulla pisteeseen, jolloin ensimmäisen jatkojohdon osat – varsinkin pitotulppien kontaktipinnat – eivät kestä kasvanutta kuormaa ja alkavat kuumentua. Tiettyjä yksittäisiä sähkölaitteita ei tehontarpeensa takia suositella käytettäväksi jatkojohdon kanssa. Tällaisia laitteita ovat mm pölynimuri, hiustenkuivaaja, pesukone tai vaikkapa näin syksyn tullen monessa pirtissä ajankohtainen lisälämmitin.

Jatkojohdon huonokuntoisuus voi johtua joko kulumisesta, kolhuista tai likaantumisesta. Pienilläkin virtamäärillä aina yhtä herkästi syttyvä pöly aiheuttaa varsinkin kuluneiden kontaktipintojen kanssa merkittävän tulipaloriskin. Valokaari saattaa tulla huomaamattomasti muutenkin kuin pistoketta liitettäessä tai irrotettaessa varsinkin, jos rasian kontaktipinnat eivät puristu riittävän tiukkaan pistokkeen kontaktinastojen ympärille. Edellä kuvattu tilanne toteutuu vielä helpommin, jos sähkölaite saa virtansa nykyisin tuiki tavallisesta, pistotulpan kylkeen sijoitetusta virtalähteestä, joka saattaa usein olla yllättävänkin painava.

Autojen lämmittämisestä aiheutuu myös vuosittain sähkölaitepaloja ja syynä on käytännössä lähes aina ylikuormituksesta johtuva, usein myös huonokuntoisen lämmityspistorasian kuumeneminen. Ladattavien autojen kohdalla tämä onkin jo huomioitu niin, että normaalista talouspistorasiasta pitkäaikaista lataamista ei pidetä turvallisena yli 8A:n virralla. Sähköautojen ja plug-in hybridien matkalatauslaitteissa tämä onkin huomioitu niin, että niissä latausvirta on rajoitettavissa. Polttomoottoriautoissa lohkolämmittimen ja sisätilalämmittimen yhdistelmällä kyseinen virtamäärä ylittyy myös helposti, mikä on hyvä itse kunkin talven tullen muistaa. Näin ollen siis se kahden tunnin ajastin siinä taloyhtiön lämmitystolpassa ei olekaan olemassa vain nuukuuttaan, vaan myös paloturvallisuuden takia. Mikäli käytetään pistorasiaan laitettavaa irrallista ajastin kelloa, on senkin kunto tärkeää tarkastaa vähintään vuosittain.

Jatkojohdot kannattaa siis käydä säännöllisesti läpi ja tarkastaa, onko niissä turhaa kuormaa, useamman jatkojohdin ketjuja, pölyä, väljyyttä, murtumia jne. Pienellä työllä varmistat, että sinun ja läheisiesi on turvallisempaa asua ja olla. Pidetään myös mielessä, että jatkojohto on tarkoitettu vain väliaikaiseksi ratkaisuksi.

Juhani Fredrikson / Valkeakosken Energia Oy

Pieniä puroja ja isoja virtoja

Mihin sähköä kuluu, kun sitä ei kuluteta?

Asumisen energiakustannuksia hallitsee lämmitys, oli lämmitystapa mikä tahansa. Loppu on sitten sitä ”käyttösähköä”, jonka tarkempaan kulutukseen harvemmin tulee perehdyttyä juuri edellä mainitusta syystä. Aina silloin tällöin joku kuitenkin pohtii, missä kohden käyttösähkössä voisi olla säästön paikka. Päätin omalta osaltani ottaa selvää sellaisista kulutuksista jotka syntyvät, kun sähkölaitetta ei nimenomaan juuri käytetä, eli kun se on esimerkiksi valmiustilassa. Samalla ajattelin ottaa selvää, mitä kuluttavat sähkölaitteet, jotka ovat aina päällä. Siispä tuumasta toimeen, eli lainasin Valkeakosken Energialta näppärän, pistorasiaan tökättävän kulutusmittarin.

Laite itsessään on hyvin helppokäyttöinen: se muistuttaa kooltaan ja ulkomuodoltaan perinteistä esimerkiksi lohkolämmittimen kanssa käytettävää ajastinkelloa ja kertoo mitatun ajanjakson korkeimman sähkötehon watteina, kulutuksen kilowattitunteina, parhaillaan kuluvan tehon watteina ja jos näkee vähän enemmän vaivaa, myös kulutetun sähkön kustannuksen. Minä lähdin tällä kertaa mittailemaan vain sähkön kulutusta, joten jätin tariffit ohjelmoimatta. Homma oli helppoa ja suoraviivaista: Nollaa laite, työnnä se pistorasiaan, sitten mitattava aparaatti laitteen pistorasiaan ja kellonaika ylös. Halutun mittausjakson päätteeksi laite irti pistorasiasta, lukemat talteen ja kohti uusia mittauksia.

Aloitetaan mittaaminen televisiosta. Meillä TV ”tulee netin kautta”, eli käytössä on sekä Telia TV että satunnaisesti Chromecast. Televisio on 32-tuumainen led-televisio, jossa ei ole älyominaisuuksia. Heti alkuun mittaus tuotti pienoisen yllätyksen: koko edellä kuvattu paketti kulutti virtaa pistorasiaan kytkettynä, kaukosäätimistä sammutettuna 7W tunnissa, josta Telia TV – digiboksi ottaa 5Wh ja televisio ja Chromecast watin tunnissa kumpainenkin. Chromecasthan toki on aina päällä, eikä siihen edes ole kaukosäädintä, josta sen voisi kytkeä valmiustilaan. Koko paketin vuosikulutus on siis vähintään hieman yli 61kWh, jos se olisi koko ajan vain valmiustilassa. Digiboksin osuus tästä on n 44kWh. Televisiota katsellessa kulutus on 74Wh ja jos ajatellaan, että televisio on illat päällä, vaikkei sitä aina katseltaisi, niin päälläoloaikaa on helposti n 25%. Siitä on helppo laskea, että nämä kolme laitetta kuluttavat n 208kWh vuodessa. Vuosikulutuksemme on kokolailla tarkkaan 4000kWh, josta edellämainittu paketti haukkaa siis n 5,2%

Televion katselusta mieleen tuli tietenkin modeemi – sähköllähän sekin pelaa, eikä meidän TV:n katselustamme tulisi ilman sitä mitään. Modeemimme on ns hybridi, eli se käyttää sekä perinteistä kiinteää puhelinlinjaa että 4G:tä. Vauhtia on vanhaan lankamodeemiin verrattuna vallan mukavasti, mutta eihä tuolla tietenkään kuidulle pärjää. Modeemi on tietenkin aina päällä ja vaikka nykyisen käynnistysprotokolla on vanhaa huomattavasti lyhyempi kestää se sen verran, ettei sitä viitsi säännöllisesti sammutella. Mitatessa modeemi osoittautui hyvin kohtuulliseksi kuluttajaksi: kun kaikki mahdolliset laajakaistaa käyttävät laitteet olivat pois päältä, oli kulutus 10W/h ja kun televisiota katseltiin, tietokoneella pyöri Youtube, tabletilla Netflix ja kännykällä Spotify, oli kulutus silloinkin vain 11W/h. Modeemimme kuluttaa vuodessa siis n 92kWh.

Seurava potilas oli loogisesti tietokone. Tietokoneeni olen kasannut musiikintekemistä silmälläpitäen; kone on suhteellisen tehokas, mutta koska kovin mahdotonta graafista vääntöä ei tarvita, käytän emolevyn omaa näytönohjainta. Lisäksi pöydällä nököttää kaksi led-näyttöä, usb-äänikortti, aktiiviset tarkkailukaiuttimet, monitoimimustavalkolasertulostin, langattomat hiiri ja näppis, sekä usb:stä virtansa ottava täyspitkällä pianonkosketuksella oleva midikoskettimisto. Tässäkin sain mittaustuloksia, jotka yllättivät ainakin minut. Koko systeemin yhteiskulutus on 12W/h ja jos muistan sammuttaa kaiuttimet, putoaa kulutus 9W/h:iin. Valmiustilassa kaiuttimet kuluttavat yhden wattitunnin, kuten tietokoneen keskusyksikkökin. Tulostimen osuus kulutuksesta on 4Wh kun taas midikoskettimistolla ei ollut kulutusmittariin minkään valtakunnan vaikutusta, eli teho jäi alle mittausalueen. Watin osia siis ei mitata. Kuormitettaessa tietokone nosti mittarin lukeman hieman yli 180W:iin ja tulostin paukautti työskennellessää tauluun komeat, yli 850W:n lukemat, minkä kyllä paperista heti tulostuksen jälkeen näpeillään tunteekin. Peruskuormaa kotityöpisteeni laitteista tulee siis vähintään, n 79kWh/vuosi ja jos en – kuten yleensä – muista sammuttaa tarkkailukaiuttimia vuosikulutusta kertyy vielä n 26kWh lisää.

Luotettava keikkalapioni, Roland BK-5 (joka on siis kosketinsoitin) yllätti energiataloudella positiivisesti. Virta päälle kytkettynä kulutus oli 7Wh, maksimin ollessa 8W. Kun sitten ruuvasin voluminupin kaakkoon ja rupesin kunnolla kurittamaan konetta, nousi kulutus pahimmillaankin vain parisen wattia. Musiikin harrastaminen on siis energiataloudellinen tapa tuottaa mielihyvää itselleen ja muille. Mielihyvästä tuli tietenkin mieleen imurointi. Boschin ladattava varsi-imuri kulutti ladatessa viidessä tunnissa 27Wh, valmistajan ilmoittama latausaika on 16h, jolla imuroi n puoli tuntia. Pari kertaa viikossa suoritettu puolen tunnin imurointi kuluttaa vuodessa siis lähes 9kWh eli 0,23% sähkön kulutuksestamme.

Uniapnea on  yksi viimeaikoina eniten julkisuutta saaneista kansantaudeistamme – ja hyvä niin. Itsekin olen asian kanssa elänyt yli kakasikymmentä vuotta. Ilman cpap-laitehoitoa ei elämästä tulisi mitään. Käytän laitetta keskimäärin seitsemän tuntia yössä, mutta aina en sitä muista päivän ajaksi sammuttaa. Siispä mittaamaan, mitä laite kuluttaa valmiustilassaan. Kulutus ei ole suuri, vain 5Wh, eli jos laite olisi päällä 24/7, ”tyhjäkäyntikulutus” olisi n 31kWh vuodessa. Eipä siis mennyt tässäkään yhden prosentin raja rikki.

Vieläkään emme siis ole päässeet kiinni kunnon kulutuksiin. Mitenkähän mahtaa olla pyyhekuivaimen kanssa? Sehän on aina päällä, eikä siinä taida olla mitään termostaattiakaan? Töpseli irti, mittari väliin ja lukemia ihmettelemään. Tyyppitarra ilmoittaa tehoksi 56W ja se tuntuu hyvin pitävän paikkansa: kahden tunnin mittausjakson aikana energiaa kuluu 113Wh. Vuodessa pikkupyykin ym kuivaaminen kuluttaa siis 495kWh, eli yli 12% vuotuisesta sähkönkulutuksestamme.

Lämmityksen jälkeen kylmälaitteet ovat määräävin tekijä kodin sähkönkulutuksessa”, toteaa allekirjoittanutkin harva se päivä asiakkailleen, mutta onko näin? Tuumasta toimeen ja mittaamaan. Suunnitelmissamme on jo jonkin aikaa ollut korvata vanhat kylmälaitteemme yhdellä uudella jo kahdestakin syystä; ne ovat jo kovin iäkkäitä ja lasten lennettyä peäsästä kylmälaitekapasiteettia on turhan paljon. Laitteita meillä on kolme: 100 litran arkkupakastin, täyskorkea jääviileäkaappi ja puolikorkea jääkaappi pakastelokerolla. Kaikkien kylmälaitteiden kulutusta mittasin useamman tunnin jaksolta, koska nehän eivät käy koko ajan. Parhaimmillaan ne haukkasivat ihan kohtuullisesti tehoa; arkku 256W, jääviileäkaappi 177W ja pakastelokerollinen jääkaappi jopa 573W. Kulutuskin oli kaikissa aikamoinen: Pakastin 40,4Wh, jääviileäkaappi 61,7Wh ja pikkujääkaappi 82,5Wh, eli yhteensä 184,6Wh. Vuositasolla tämä tarkoittaa 1617kWh:n kulutusta, eli aika tarkkaan 40% vuosikulutuksestamme! Olemmekin jo käyneet alustavasti paikallisessa kodinkoneliikkeessä katselemassa sopivaa jääpakastinkaappia ja vahvimman ehdokkaamme vuosikulutus on valmistajan ilmoituksen mukaan 277kWh, mikä tarkoittaa 1340kWh:n, eli 33,5%:n säästöä sähkönkulutuksessamme. Ei huono!

Puhutaanko vielä rahasta? 4000KWh:n vuosikulutuksella, 3x25A:n sähköliittymällä  valkeakoskelainen maksaa sähköstä n 15 snt/kWh, sisältäen siirron sähköveroineen ja myynnin tämänhetkisen yleissähkön 24kk:n määräaikaisen sopimushinnan mukaan laskettuna. Kylmälaitteiden päivittämisellä säästämme siis n 200€/vuosi. Harvaa kodinkonehankintaa pystyy perustelemaan näin lyhyellä takaisinmaksuajalla: jopa vähän reilusta vuodesta ylöpäin. Kaikki on toki kiinni siitä, kuinka kalliin kaapin ostaa. Paikallisen liikkeen sivuilla hintahaitari on 249e – 2790€. Iloinen asia on toki myös se, että kun Suomessa tänä vuonna kulutetun sähkön co2-keskipäästö on 86g/kWh (lähde: Fingrid), pienenee hiilijalanjälkemme n 115kg:lla vuodessa.

Kirjoittaja Juhani Fredrikson

 

 

 

 

 

 

 

 

Sähköauton lataaminen

Sähköautoja ei vielä ole Suomessa runsaasti, mutta lähitulevaisuudessa niiden määrän arvioidaan lisääntyvän jopa satoihin tuhansiin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että autojen lataus on järjestettävä tehokkaaksi, turvalliseksi – ja ylipäätään mahdolliseksi. Sähköyhtiöt tarjoavat puitteet sähköautoilulle.

Hallitus haluaa lisätä sähköautojen määrää, kun ilmastotavoitteet asettavat vaatimuksia. Sähköauto ei myöskään saastuta ilmaa paikallisesti. Kaikki suuret autotehtaat ovat aloittaneet massiivisen panostuksen sähköautoihin.

Lataamista ohjataan direktiiveillä. Uusissa ja laajasti korjattavissa asuinrakennuksissa, joissa on yli kymmenen autopaikkaa, on tehtävä sähköautojen lataamiseen soveltuva esikaapelointi tai putkitus. Vastaavissa ei-asuinrakennuksissa on oltava yksi latauspiste ja putkitus siten, että joka viidenteen autopaikkaan voidaan asentaa latauspiste. Kaikissa ei-asuinrakennuksissa, joissa on yli 20 autopaikkaa, on vuoteen 2025 mennessä oltava säädetty määrä latauspisteitä. Kansallinen lainsäädäntö on työn alla.

Teetä kartoitus latauspaikasta

Sähköauton latauksen kanssa tulee olla tarkkana, sillä kyseessä ovat suuret tehot. Latauksessa osa energiasta muuttuu lämmöksi ja jää järjestelmään. Tavallisesta pistokkeesta (ns. suko-pistoke) ei saa ladata sähköautoa jatkuvasti, vaan on suositeltavaa hankkia erillinen latausjärjestelmä.

Yksivaiheisissa sähköjärjestelmissä saattaa tulla ongelmia. Jos kiinteistössä on samanaikaisesti käytössä muita laitteita, kuten astianpesu- ja pyykinpesukone, sähkö ei välttämättä riitä.

Kolmivaiheisessa sähköjärjestelmässä tilanne tasoittuu, kun rasitus jakautuu eri vaiheille. Kolmivaihelatauslaitteen hinta on noin 1000 €, mutta laitteiden hinta laskee koko ajan.

Maallikon on vaikea selvittää, täyttääkö järjestelmä vaatimukset lataamiselle. Kerrostaloissa on tunnettava kaapeloinnin rakenne. Niinpä latauspaikan sähköjärjestelmästä on hyvä teettää peruskartoitus ammattilaisella. Tarvittaessa voidaan esimerkiksi selvittää, onko mahdollista suurentaa pääsulaketta.

Asunto-osakeyhtiöt voivat anoa tukea latausjärjestelmän hankkimiseksi. Yksityishenkilöt eivät tukea saa. Asunto-osakeyhtiöissä saattaa olla edullisinta hankkia kokonaan uusi sähköliittymä.

Kotien maadoitetutkaan pistorasiat eivät siedä yli kahden tunnin täysitehoista sähkön kulutusta, joten laturi rajoittaa lataustehon kahdeksaan ampeeriin. Jos tehoa – eli nopeutta – halutaan nostaa, on hankittava latausasema.

Lataus aurinkosähköllä

Aurinkopaneelit ja sähköauto on hyvä yhdistelmä. Aurinkovoimalan teho pitää mitoittaa sen mukaan, että se lataa sähköautoa. Jotta teho voidaan siirtää sähköautoon, on auringon paistettava ainakin viisi tuntia.

Sähköautojen ja hybridien keskimääräinen sähkönkulutus on n. 15–20 kWh/100 km, kun keskimääräinen ajomatka on 50 km/päivä. Niinpä keskimääräinen energian tarve on 10 kWh/päivä, jonka määrän lataisi tavallisesta schuko-pistorasiasta kahdeksan ampeerin rajoituksella 5,5 tunnissa. Kuuden kWp:n aurinkosähköjärjestelmällä ja Mennekes-laturilla latausaika jäisi alle kahden tunnin.

Latauksen suunnittelu

Latauksen suunnittelu lähtee siitä, että kartoitetaan olemassa oleva sähköjärjestelmä asiantuntevalla sähkösuunnittelijalla. Verkkoyhtiöön kannattaa olla yhteydessä, jolloin selviää sähköliittymän riittävyys. Markkinoilla on palveluntarjoajia, jotka huolehtivat latauspisteiden toteutuksen kaikilta osin.

Yleensä taloyhtiöissä on mahdollista toteuttaa 1-2 latauspistettä kymmentä autopaikkaa/lämpötolppaa kohti ilman kiinteistön sähköjärjestelmän kapasiteettimuutoksia.

Varta vasten sähköautoilua varten kehitetty Type 2 -pistoke eli ns. Mennekes-pistoke mahdollistaa riittävän lataustehon (3,7–22 kW) ja älykkään lataustehon hallinnan.

Kotitalouspistorasiasta lataaminen on hidasta, mutta teho riittää ladattaville hybrideille ja usein myös täyssähköautoille, joskin älykkyys on vähäistä.

Alkuun voikin tehdä muutaman latauspisteen siten, että kiinteistön sähköjärjestelmään ei tarvita muutoksia.

Lisätietoja: www.lataustuki.fi, www.motiva.fi/latauspisteopas

 

LAATIKKO

Turvallinen lataus

 

  1. Latauspistorasian käyttöönottotarkastus
  2. Vikavirtasuojakytkin
  3. Jatkojohtoa ei saa käyttää
  4. Yksivaihe-schukosta virran rajoitus kahdeksaan ampeeriin
  5. Valvo latausta, etteivät liitokset ylikuumene
  6. Irrota aina latauskaapeli ensin ajoneuvosta
  7. Keskeytä lataus, jos pistorasia lämpenee

Vaivaton kaukolämpö

Lämmintä vettä loputtomiin

Kaukolämpö tuottaa hyvällä hyötysuhteella lämpöä ympäri kaupunkia. Valkeakoskella on mahdollista liittyä kaukolämpöverkkoon ja nauttia vaivattomasta lämmöntuotannosta. Öljystä kannattaa vaihtaa ympäristöystävällisempään kaukolämpöön – Valkeakosken Energia tarjoaa tähän Avaimet käteen – pakettipalvelun. Tekemällä huoltosopimuksen, saa myös kaikki huoltotoimet ja tarkastukset edullisesti ja vaivattomasti.

Valkeakosken Energian kaukolämmössä työskentelee kuusi henkeä – johtaja Seppo Järvinen, työpäällikkö Harri Luukkonen, kaukolämpöasentajat Timo Hanhineva ja Ville Virtanen sekä lämpöhuoltomiehet Ville Rissanen ja Jarno Kautomaa. Lämpöhuoltomiehet Ville ja Jarno tulivat vasta kesäkuussa töihin ja tulevat suorittamaan myöhemmin kaukolämpöasentajan tutkinnon.

Kaukolämmön henkilökunta huolehtii yhtiön omasta lämmöntuotannosta – käytöstä ja kunnossapidosta sekä osittain myös rakentamisesta, kuten talojohtojen tekemisestä. Timo Hanhinevalla on luokkahitsaajan paperit. Mittarit pidetään toimintakunnossa. Miehet huolehtivat myös maakaasun jakeluputkiston käytöstä, kunnossapidosta ja asiakasmittareista.

Valkeakosken Energialla on kaksi omaa kaukolämpöverkkoa, joista se huolehtii. Suurin osa energiasta tulee Tervasaaren tehtaalta, mutta myös omaa tuotantoa on.

Avaimet käteen -paketti

Kun asiakas haluaa vaihtaa öljystä kaukolämpöön, voi hän tilata Valkeakosken Energialta Avaimet käteen -palvelun, jolloin hänen ei itse tarvitse tehdä muuta kuin avata ovia ja sopia, mistä kohtaa kaukolämpö otetaan sisään.

Paketti kattaa kaukolämpöputken tuomisen kiinteistöön ja siihen kuuluvat maarakennustyöt, seinien läpiviennin reikineen, lämmönjakokeskuksen hankinnan ja asennuksen siten, että laitteisto on täysin käyttökunnossa ottamaan kaukolämpöä vastaan.

Paketti ei kata öljysäiliön purkamista ja poisvientiä, eikä asbestipurkua, joka on erikoistyö vaaroineen. Öljykattila viedään pois, jos asiakas niin haluaa. Kaikki eivät halua, sillä kattila on usein haluttua tavaraa nettipalstoilla.

Huoltosopimus

Kaukolämpölaitteiston huoltamisesta voi tehdä Valkeakosken Energian kanssa huoltosopimuksen, jolloin Valkeakosken Energialta tulee joka syksy kaukolämpöasentaja suorittamaan vuosihuollon.

Huoltomies käy läpi tarkastuslistan, jonka perusteella kirjoitetaan huoltoraportti. Raportin voi katsoa netistä yhtiöstä saatavilla tunnuksilla tai halutessa asiakkaalle toimitetaan paperinen vedos raportista.

Lämmönjakokeskuksessa on kaksi lämmönsiirrintä, joille tehdään huoltotesti. Tarkastuskohtia on useita kymmeniä. Vuosihuollossa käydään lisäksi läpi mm. lämmityksen säätö, mittarit, venttiilit, pumput, varolaitteet, putkisto, liitokset.

Valkeakosken Energialla on noin 660 kaukolämpöasiakasta, joiden joukossa on myös suuria tuotantolaitoksia kotitalouksien lisäksi. Huoltosopimuksen on tehnyt noin 140 asiakasta.

Asiakkaanamme vaikutat hyvinvointiin

Valkeakosken Energian asiakkaana vaikutat paikalliseen hyvinvointiin

Asiakkaan sähkölaskun kokonaiskuluista kolmannes muodostuu sähkönsiirrosta, kolmannes sähköenergiasta ja kolmannes veroista. Näin ollen asiakas pystyy käytännössä vaikuttamaan vain noin kolmannekseen sähkölaskustaan. Sähköenergian osuus on se mitä voidaan kilpailuttaa.

Hinta on vain yksi valintakriteereistä ja monelle asiakkaalle merkitsevää on esim. sähkön ympäristöystävällisyys ja sitä kautta tuotantotapa. Sähkönsiirron osalta asiakashintamme ovat pitkään olleet maan edullisimpien joukossa ja jatkossakin ne tulevat olemaan selvästi alle valtakunnallisen keskihinnan.

Kun miettii ostokriteereitä, on ehkä hyvä tietää, miten meidän asiakkaanamme voi vaikuttaa paikalliseen hyvinvointiin ja tukea yhteisömme tapahtumia, urheilua, lasten ja nuorten harrastamista sekä yhteisten palvelujemme ylläpitoa.

Tue oman yhteisösi hyvinvointia

Paikallisen energiayhtiön näkökulmasta on hyvä tiedostaa, mihin omilla valinnoillamme voi vaikuttaa. Valitsemalla meidät myös sähkösi myyjäksi, tuet aina oman yhteisösi hyvinvointia. Maksoimme vuodelta 2018 1,5 miljoonaa euroa osinkoa omistajallemme Valkeakosken kaupungille. Näillä tuotoilla on merkitystä koko kaupungin palvelujen ylläpitämisessä. Lisäksi maksamme tuloksestamme yhteisöveroa usein jopa satoja tuhansia euroja ja keräämme muita veroja kuten sähköveroa ja arvonlisäveroa miljoonien edestä.

Työllistämme 35 eri ammattilaista, jotka asuvat Valkeakoskella ja ympäristökunnissa. Näin tarjoamme töitä lähialueiden asukkaille ja tuotamme verotuloja myös ympäristökunnille. Haluamme olla vastuullinen työnantaja ja tarjota työntekijöillemme mielenkiintoisen ja haastavan työympäristön.

Ostamme merkittävän määrän palveluita Valkeakoskella. Toimittajaverkostoomme kuuluu satoja yrityksiä, jotka toimittavat meille erilaisia palveluita, materiaaleja ja tekevät meille teknistä urakointia. Kaikki toimittajaverkostomme yritykset on arvioitu ja niiden on todettu täyttävän valintakriteerit.

Pyrimme olemaan mukana asiakkaidemme arjessa. Tuemme monipuolisesti omassa yhteisössämme kulttuuria, urheilua ja yhteiskunnallisten tahojen toimintaa. Meille on tärkeää, että näiden toimijoiden hyvä työ vastaa Valkeakosken Energian arvoja.

Tuemme mm. seuraavia toimijoita: FC Haka, Valkeakosken voimistelijat, Haka juniorit, Hakan hiihtojaosto, Valkeakosken Koskenpojat palloilujaosto, Pallo-Sepot-44, Valkeakosken Pelastakaa lapset ry, Kiekko-Ahmat, Mad Max, Isku-veikot, BLD Ringette -junioritoiminta, Työväen musiikkitapahtuma jne.

Laatu-, ympäristö- ja työturvallisuusjärjestelmät kuuluvat Valkeakosken Energia Oy:n johtamisjärjestelmään ja ne on kaikki sertifioitu ensimmäisen kerran jo vuonna 1998. Ympäristöpolitiikkamme mukaisesti yrityksemme toiminnot toteutetaan rasittaen mahdollisimman vähän luontoa. Käytämme taloudellisesti toteuttamiskelpoisia ratkaisuja ja vähennämme aktiivisesti toiminnoistamme aiheutuvia haittoja. Olemme sitoutuneet Valkeakosken kehittämiseen kestävän kehityksen ehdoilla.

Seuraavalla kerralla kun sinulle tarjotaan sähkösopimusta toisesta yhtiöstä, on hyvä muistaa, mitä kaikkea valintasi merkitsee – sinun valinnallasi on suuri merkitys.