Pieniä puroja ja isoja virtoja

Mihin sähköä kuluu, kun sitä ei kuluteta?

Asumisen energiakustannuksia hallitsee lämmitys, oli lämmitystapa mikä tahansa. Loppu on sitten sitä ”käyttösähköä”, jonka tarkempaan kulutukseen harvemmin tulee perehdyttyä juuri edellä mainitusta syystä. Aina silloin tällöin joku kuitenkin pohtii, missä kohden käyttösähkössä voisi olla säästön paikka. Päätin omalta osaltani ottaa selvää sellaisista kulutuksista jotka syntyvät, kun sähkölaitetta ei nimenomaan juuri käytetä, eli kun se on esimerkiksi valmiustilassa. Samalla ajattelin ottaa selvää, mitä kuluttavat sähkölaitteet, jotka ovat aina päällä. Siispä tuumasta toimeen, eli lainasin Valkeakosken Energialta näppärän, pistorasiaan tökättävän kulutusmittarin.

Laite itsessään on hyvin helppokäyttöinen: se muistuttaa kooltaan ja ulkomuodoltaan perinteistä esimerkiksi lohkolämmittimen kanssa käytettävää ajastinkelloa ja kertoo mitatun ajanjakson korkeimman sähkötehon watteina, kulutuksen kilowattitunteina, parhaillaan kuluvan tehon watteina ja jos näkee vähän enemmän vaivaa, myös kulutetun sähkön kustannuksen. Minä lähdin tällä kertaa mittailemaan vain sähkön kulutusta, joten jätin tariffit ohjelmoimatta. Homma oli helppoa ja suoraviivaista: Nollaa laite, työnnä se pistorasiaan, sitten mitattava aparaatti laitteen pistorasiaan ja kellonaika ylös. Halutun mittausjakson päätteeksi laite irti pistorasiasta, lukemat talteen ja kohti uusia mittauksia.

Aloitetaan mittaaminen televisiosta. Meillä TV ”tulee netin kautta”, eli käytössä on sekä Telia TV että satunnaisesti Chromecast. Televisio on 32-tuumainen led-televisio, jossa ei ole älyominaisuuksia. Heti alkuun mittaus tuotti pienoisen yllätyksen: koko edellä kuvattu paketti kulutti virtaa pistorasiaan kytkettynä, kaukosäätimistä sammutettuna 7W tunnissa, josta Telia TV – digiboksi ottaa 5Wh ja televisio ja Chromecast watin tunnissa kumpainenkin. Chromecasthan toki on aina päällä, eikä siihen edes ole kaukosäädintä, josta sen voisi kytkeä valmiustilaan. Koko paketin vuosikulutus on siis vähintään hieman yli 61kWh, jos se olisi koko ajan vain valmiustilassa. Digiboksin osuus tästä on n 44kWh. Televisiota katsellessa kulutus on 74Wh ja jos ajatellaan, että televisio on illat päällä, vaikkei sitä aina katseltaisi, niin päälläoloaikaa on helposti n 25%. Siitä on helppo laskea, että nämä kolme laitetta kuluttavat n 208kWh vuodessa. Vuosikulutuksemme on kokolailla tarkkaan 4000kWh, josta edellämainittu paketti haukkaa siis n 5,2%

Televion katselusta mieleen tuli tietenkin modeemi – sähköllähän sekin pelaa, eikä meidän TV:n katselustamme tulisi ilman sitä mitään. Modeemimme on ns hybridi, eli se käyttää sekä perinteistä kiinteää puhelinlinjaa että 4G:tä. Vauhtia on vanhaan lankamodeemiin verrattuna vallan mukavasti, mutta eihä tuolla tietenkään kuidulle pärjää. Modeemi on tietenkin aina päällä ja vaikka nykyisen käynnistysprotokolla on vanhaa huomattavasti lyhyempi kestää se sen verran, ettei sitä viitsi säännöllisesti sammutella. Mitatessa modeemi osoittautui hyvin kohtuulliseksi kuluttajaksi: kun kaikki mahdolliset laajakaistaa käyttävät laitteet olivat pois päältä, oli kulutus 10W/h ja kun televisiota katseltiin, tietokoneella pyöri Youtube, tabletilla Netflix ja kännykällä Spotify, oli kulutus silloinkin vain 11W/h. Modeemimme kuluttaa vuodessa siis n 92kWh.

Seurava potilas oli loogisesti tietokone. Tietokoneeni olen kasannut musiikintekemistä silmälläpitäen; kone on suhteellisen tehokas, mutta koska kovin mahdotonta graafista vääntöä ei tarvita, käytän emolevyn omaa näytönohjainta. Lisäksi pöydällä nököttää kaksi led-näyttöä, usb-äänikortti, aktiiviset tarkkailukaiuttimet, monitoimimustavalkolasertulostin, langattomat hiiri ja näppis, sekä usb:stä virtansa ottava täyspitkällä pianonkosketuksella oleva midikoskettimisto. Tässäkin sain mittaustuloksia, jotka yllättivät ainakin minut. Koko systeemin yhteiskulutus on 12W/h ja jos muistan sammuttaa kaiuttimet, putoaa kulutus 9W/h:iin. Valmiustilassa kaiuttimet kuluttavat yhden wattitunnin, kuten tietokoneen keskusyksikkökin. Tulostimen osuus kulutuksesta on 4Wh kun taas midikoskettimistolla ei ollut kulutusmittariin minkään valtakunnan vaikutusta, eli teho jäi alle mittausalueen. Watin osia siis ei mitata. Kuormitettaessa tietokone nosti mittarin lukeman hieman yli 180W:iin ja tulostin paukautti työskennellessää tauluun komeat, yli 850W:n lukemat, minkä kyllä paperista heti tulostuksen jälkeen näpeillään tunteekin. Peruskuormaa kotityöpisteeni laitteista tulee siis vähintään, n 79kWh/vuosi ja jos en – kuten yleensä – muista sammuttaa tarkkailukaiuttimia vuosikulutusta kertyy vielä n 26kWh lisää.

Luotettava keikkalapioni, Roland BK-5 (joka on siis kosketinsoitin) yllätti energiataloudella positiivisesti. Virta päälle kytkettynä kulutus oli 7Wh, maksimin ollessa 8W. Kun sitten ruuvasin voluminupin kaakkoon ja rupesin kunnolla kurittamaan konetta, nousi kulutus pahimmillaankin vain parisen wattia. Musiikin harrastaminen on siis energiataloudellinen tapa tuottaa mielihyvää itselleen ja muille. Mielihyvästä tuli tietenkin mieleen imurointi. Boschin ladattava varsi-imuri kulutti ladatessa viidessä tunnissa 27Wh, valmistajan ilmoittama latausaika on 16h, jolla imuroi n puoli tuntia. Pari kertaa viikossa suoritettu puolen tunnin imurointi kuluttaa vuodessa siis lähes 9kWh eli 0,23% sähkön kulutuksestamme.

Uniapnea on  yksi viimeaikoina eniten julkisuutta saaneista kansantaudeistamme – ja hyvä niin. Itsekin olen asian kanssa elänyt yli kakasikymmentä vuotta. Ilman cpap-laitehoitoa ei elämästä tulisi mitään. Käytän laitetta keskimäärin seitsemän tuntia yössä, mutta aina en sitä muista päivän ajaksi sammuttaa. Siispä mittaamaan, mitä laite kuluttaa valmiustilassaan. Kulutus ei ole suuri, vain 5Wh, eli jos laite olisi päällä 24/7, ”tyhjäkäyntikulutus” olisi n 31kWh vuodessa. Eipä siis mennyt tässäkään yhden prosentin raja rikki.

Vieläkään emme siis ole päässeet kiinni kunnon kulutuksiin. Mitenkähän mahtaa olla pyyhekuivaimen kanssa? Sehän on aina päällä, eikä siinä taida olla mitään termostaattiakaan? Töpseli irti, mittari väliin ja lukemia ihmettelemään. Tyyppitarra ilmoittaa tehoksi 56W ja se tuntuu hyvin pitävän paikkansa: kahden tunnin mittausjakson aikana energiaa kuluu 113Wh. Vuodessa pikkupyykin ym kuivaaminen kuluttaa siis 495kWh, eli yli 12% vuotuisesta sähkönkulutuksestamme.

Lämmityksen jälkeen kylmälaitteet ovat määräävin tekijä kodin sähkönkulutuksessa”, toteaa allekirjoittanutkin harva se päivä asiakkailleen, mutta onko näin? Tuumasta toimeen ja mittaamaan. Suunnitelmissamme on jo jonkin aikaa ollut korvata vanhat kylmälaitteemme yhdellä uudella jo kahdestakin syystä; ne ovat jo kovin iäkkäitä ja lasten lennettyä peäsästä kylmälaitekapasiteettia on turhan paljon. Laitteita meillä on kolme: 100 litran arkkupakastin, täyskorkea jääviileäkaappi ja puolikorkea jääkaappi pakastelokerolla. Kaikkien kylmälaitteiden kulutusta mittasin useamman tunnin jaksolta, koska nehän eivät käy koko ajan. Parhaimmillaan ne haukkasivat ihan kohtuullisesti tehoa; arkku 256W, jääviileäkaappi 177W ja pakastelokerollinen jääkaappi jopa 573W. Kulutuskin oli kaikissa aikamoinen: Pakastin 40,4Wh, jääviileäkaappi 61,7Wh ja pikkujääkaappi 82,5Wh, eli yhteensä 184,6Wh. Vuositasolla tämä tarkoittaa 1617kWh:n kulutusta, eli aika tarkkaan 40% vuosikulutuksestamme! Olemmekin jo käyneet alustavasti paikallisessa kodinkoneliikkeessä katselemassa sopivaa jääpakastinkaappia ja vahvimman ehdokkaamme vuosikulutus on valmistajan ilmoituksen mukaan 277kWh, mikä tarkoittaa 1340kWh:n, eli 33,5%:n säästöä sähkönkulutuksessamme. Ei huono!

Puhutaanko vielä rahasta? 4000KWh:n vuosikulutuksella, 3x25A:n sähköliittymällä  valkeakoskelainen maksaa sähköstä n 15 snt/kWh, sisältäen siirron sähköveroineen ja myynnin tämänhetkisen yleissähkön 24kk:n määräaikaisen sopimushinnan mukaan laskettuna. Kylmälaitteiden päivittämisellä säästämme siis n 200€/vuosi. Harvaa kodinkonehankintaa pystyy perustelemaan näin lyhyellä takaisinmaksuajalla: jopa vähän reilusta vuodesta ylöpäin. Kaikki on toki kiinni siitä, kuinka kalliin kaapin ostaa. Paikallisen liikkeen sivuilla hintahaitari on 249e – 2790€. Iloinen asia on toki myös se, että kun Suomessa tänä vuonna kulutetun sähkön co2-keskipäästö on 86g/kWh (lähde: Fingrid), pienenee hiilijalanjälkemme n 115kg:lla vuodessa.

Kirjoittaja Juhani Fredrikson

 

 

 

 

 

 

 

 

Sähköauton lataaminen

Sähköautoja ei vielä ole Suomessa runsaasti, mutta lähitulevaisuudessa niiden määrän arvioidaan lisääntyvän jopa satoihin tuhansiin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että autojen lataus on järjestettävä tehokkaaksi, turvalliseksi – ja ylipäätään mahdolliseksi. Sähköyhtiöt tarjoavat puitteet sähköautoilulle.

Hallitus haluaa lisätä sähköautojen määrää, kun ilmastotavoitteet asettavat vaatimuksia. Sähköauto ei myöskään saastuta ilmaa paikallisesti. Kaikki suuret autotehtaat ovat aloittaneet massiivisen panostuksen sähköautoihin.

Lataamista ohjataan direktiiveillä. Uusissa ja laajasti korjattavissa asuinrakennuksissa, joissa on yli kymmenen autopaikkaa, on tehtävä sähköautojen lataamiseen soveltuva esikaapelointi tai putkitus. Vastaavissa ei-asuinrakennuksissa on oltava yksi latauspiste ja putkitus siten, että joka viidenteen autopaikkaan voidaan asentaa latauspiste. Kaikissa ei-asuinrakennuksissa, joissa on yli 20 autopaikkaa, on vuoteen 2025 mennessä oltava säädetty määrä latauspisteitä. Kansallinen lainsäädäntö on työn alla.

Teetä kartoitus latauspaikasta

Sähköauton latauksen kanssa tulee olla tarkkana, sillä kyseessä ovat suuret tehot. Latauksessa osa energiasta muuttuu lämmöksi ja jää järjestelmään. Tavallisesta pistokkeesta (ns. suko-pistoke) ei saa ladata sähköautoa jatkuvasti, vaan on suositeltavaa hankkia erillinen latausjärjestelmä.

Yksivaiheisissa sähköjärjestelmissä saattaa tulla ongelmia. Jos kiinteistössä on samanaikaisesti käytössä muita laitteita, kuten astianpesu- ja pyykinpesukone, sähkö ei välttämättä riitä.

Kolmivaiheisessa sähköjärjestelmässä tilanne tasoittuu, kun rasitus jakautuu eri vaiheille. Kolmivaihelatauslaitteen hinta on noin 1000 €, mutta laitteiden hinta laskee koko ajan.

Maallikon on vaikea selvittää, täyttääkö järjestelmä vaatimukset lataamiselle. Kerrostaloissa on tunnettava kaapeloinnin rakenne. Niinpä latauspaikan sähköjärjestelmästä on hyvä teettää peruskartoitus ammattilaisella. Tarvittaessa voidaan esimerkiksi selvittää, onko mahdollista suurentaa pääsulaketta.

Asunto-osakeyhtiöt voivat anoa tukea latausjärjestelmän hankkimiseksi. Yksityishenkilöt eivät tukea saa. Asunto-osakeyhtiöissä saattaa olla edullisinta hankkia kokonaan uusi sähköliittymä.

Kotien maadoitetutkaan pistorasiat eivät siedä yli kahden tunnin täysitehoista sähkön kulutusta, joten laturi rajoittaa lataustehon kahdeksaan ampeeriin. Jos tehoa – eli nopeutta – halutaan nostaa, on hankittava latausasema.

Lataus aurinkosähköllä

Aurinkopaneelit ja sähköauto on hyvä yhdistelmä. Aurinkovoimalan teho pitää mitoittaa sen mukaan, että se lataa sähköautoa. Jotta teho voidaan siirtää sähköautoon, on auringon paistettava ainakin viisi tuntia.

Sähköautojen ja hybridien keskimääräinen sähkönkulutus on n. 15–20 kWh/100 km, kun keskimääräinen ajomatka on 50 km/päivä. Niinpä keskimääräinen energian tarve on 10 kWh/päivä, jonka määrän lataisi tavallisesta schuko-pistorasiasta kahdeksan ampeerin rajoituksella 5,5 tunnissa. Kuuden kWp:n aurinkosähköjärjestelmällä ja Mennekes-laturilla latausaika jäisi alle kahden tunnin.

Latauksen suunnittelu

Latauksen suunnittelu lähtee siitä, että kartoitetaan olemassa oleva sähköjärjestelmä asiantuntevalla sähkösuunnittelijalla. Verkkoyhtiöön kannattaa olla yhteydessä, jolloin selviää sähköliittymän riittävyys. Markkinoilla on palveluntarjoajia, jotka huolehtivat latauspisteiden toteutuksen kaikilta osin.

Yleensä taloyhtiöissä on mahdollista toteuttaa 1-2 latauspistettä kymmentä autopaikkaa/lämpötolppaa kohti ilman kiinteistön sähköjärjestelmän kapasiteettimuutoksia.

Varta vasten sähköautoilua varten kehitetty Type 2 -pistoke eli ns. Mennekes-pistoke mahdollistaa riittävän lataustehon (3,7–22 kW) ja älykkään lataustehon hallinnan.

Kotitalouspistorasiasta lataaminen on hidasta, mutta teho riittää ladattaville hybrideille ja usein myös täyssähköautoille, joskin älykkyys on vähäistä.

Alkuun voikin tehdä muutaman latauspisteen siten, että kiinteistön sähköjärjestelmään ei tarvita muutoksia.

Lisätietoja: www.lataustuki.fi, www.motiva.fi/latauspisteopas

 

LAATIKKO

Turvallinen lataus

 

  1. Latauspistorasian käyttöönottotarkastus
  2. Vikavirtasuojakytkin
  3. Jatkojohtoa ei saa käyttää
  4. Yksivaihe-schukosta virran rajoitus kahdeksaan ampeeriin
  5. Valvo latausta, etteivät liitokset ylikuumene
  6. Irrota aina latauskaapeli ensin ajoneuvosta
  7. Keskeytä lataus, jos pistorasia lämpenee

Vaivaton kaukolämpö

Lämmintä vettä loputtomiin

Kaukolämpö tuottaa hyvällä hyötysuhteella lämpöä ympäri kaupunkia. Valkeakoskella on mahdollista liittyä kaukolämpöverkkoon ja nauttia vaivattomasta lämmöntuotannosta. Öljystä kannattaa vaihtaa ympäristöystävällisempään kaukolämpöön – Valkeakosken Energia tarjoaa tähän Avaimet käteen – pakettipalvelun. Tekemällä huoltosopimuksen, saa myös kaikki huoltotoimet ja tarkastukset edullisesti ja vaivattomasti.

Valkeakosken Energian kaukolämmössä työskentelee kuusi henkeä – johtaja Seppo Järvinen, työpäällikkö Harri Luukkonen, kaukolämpöasentajat Timo Hanhineva ja Ville Virtanen sekä lämpöhuoltomiehet Ville Rissanen ja Jarno Kautomaa. Lämpöhuoltomiehet Ville ja Jarno tulivat vasta kesäkuussa töihin ja tulevat suorittamaan myöhemmin kaukolämpöasentajan tutkinnon.

Kaukolämmön henkilökunta huolehtii yhtiön omasta lämmöntuotannosta – käytöstä ja kunnossapidosta sekä osittain myös rakentamisesta, kuten talojohtojen tekemisestä. Timo Hanhinevalla on luokkahitsaajan paperit. Mittarit pidetään toimintakunnossa. Miehet huolehtivat myös maakaasun jakeluputkiston käytöstä, kunnossapidosta ja asiakasmittareista.

Valkeakosken Energialla on kaksi omaa kaukolämpöverkkoa, joista se huolehtii. Suurin osa energiasta tulee Tervasaaren tehtaalta, mutta myös omaa tuotantoa on.

Avaimet käteen -paketti

Kun asiakas haluaa vaihtaa öljystä kaukolämpöön, voi hän tilata Valkeakosken Energialta Avaimet käteen -palvelun, jolloin hänen ei itse tarvitse tehdä muuta kuin avata ovia ja sopia, mistä kohtaa kaukolämpö otetaan sisään.

Paketti kattaa kaukolämpöputken tuomisen kiinteistöön ja siihen kuuluvat maarakennustyöt, seinien läpiviennin reikineen, lämmönjakokeskuksen hankinnan ja asennuksen siten, että laitteisto on täysin käyttökunnossa ottamaan kaukolämpöä vastaan.

Paketti ei kata öljysäiliön purkamista ja poisvientiä, eikä asbestipurkua, joka on erikoistyö vaaroineen. Öljykattila viedään pois, jos asiakas niin haluaa. Kaikki eivät halua, sillä kattila on usein haluttua tavaraa nettipalstoilla.

Huoltosopimus

Kaukolämpölaitteiston huoltamisesta voi tehdä Valkeakosken Energian kanssa huoltosopimuksen, jolloin Valkeakosken Energialta tulee joka syksy kaukolämpöasentaja suorittamaan vuosihuollon.

Huoltomies käy läpi tarkastuslistan, jonka perusteella kirjoitetaan huoltoraportti. Raportin voi katsoa netistä yhtiöstä saatavilla tunnuksilla tai halutessa asiakkaalle toimitetaan paperinen vedos raportista.

Lämmönjakokeskuksessa on kaksi lämmönsiirrintä, joille tehdään huoltotesti. Tarkastuskohtia on useita kymmeniä. Vuosihuollossa käydään lisäksi läpi mm. lämmityksen säätö, mittarit, venttiilit, pumput, varolaitteet, putkisto, liitokset.

Valkeakosken Energialla on noin 660 kaukolämpöasiakasta, joiden joukossa on myös suuria tuotantolaitoksia kotitalouksien lisäksi. Huoltosopimuksen on tehnyt noin 140 asiakasta.

Asiakkaanamme vaikutat hyvinvointiin

Valkeakosken Energian asiakkaana vaikutat paikalliseen hyvinvointiin

Asiakkaan sähkölaskun kokonaiskuluista kolmannes muodostuu sähkönsiirrosta, kolmannes sähköenergiasta ja kolmannes veroista. Näin ollen asiakas pystyy käytännössä vaikuttamaan vain noin kolmannekseen sähkölaskustaan. Sähköenergian osuus on se mitä voidaan kilpailuttaa.

Hinta on vain yksi valintakriteereistä ja monelle asiakkaalle merkitsevää on esim. sähkön ympäristöystävällisyys ja sitä kautta tuotantotapa. Sähkönsiirron osalta asiakashintamme ovat pitkään olleet maan edullisimpien joukossa ja jatkossakin ne tulevat olemaan selvästi alle valtakunnallisen keskihinnan.

Kun miettii ostokriteereitä, on ehkä hyvä tietää, miten meidän asiakkaanamme voi vaikuttaa paikalliseen hyvinvointiin ja tukea yhteisömme tapahtumia, urheilua, lasten ja nuorten harrastamista sekä yhteisten palvelujemme ylläpitoa.

Tue oman yhteisösi hyvinvointia

Paikallisen energiayhtiön näkökulmasta on hyvä tiedostaa, mihin omilla valinnoillamme voi vaikuttaa. Valitsemalla meidät myös sähkösi myyjäksi, tuet aina oman yhteisösi hyvinvointia. Maksoimme vuodelta 2018 1,5 miljoonaa euroa osinkoa omistajallemme Valkeakosken kaupungille. Näillä tuotoilla on merkitystä koko kaupungin palvelujen ylläpitämisessä. Lisäksi maksamme tuloksestamme yhteisöveroa usein jopa satoja tuhansia euroja ja keräämme muita veroja kuten sähköveroa ja arvonlisäveroa miljoonien edestä.

Työllistämme 35 eri ammattilaista, jotka asuvat Valkeakoskella ja ympäristökunnissa. Näin tarjoamme töitä lähialueiden asukkaille ja tuotamme verotuloja myös ympäristökunnille. Haluamme olla vastuullinen työnantaja ja tarjota työntekijöillemme mielenkiintoisen ja haastavan työympäristön.

Ostamme merkittävän määrän palveluita Valkeakoskella. Toimittajaverkostoomme kuuluu satoja yrityksiä, jotka toimittavat meille erilaisia palveluita, materiaaleja ja tekevät meille teknistä urakointia. Kaikki toimittajaverkostomme yritykset on arvioitu ja niiden on todettu täyttävän valintakriteerit.

Pyrimme olemaan mukana asiakkaidemme arjessa. Tuemme monipuolisesti omassa yhteisössämme kulttuuria, urheilua ja yhteiskunnallisten tahojen toimintaa. Meille on tärkeää, että näiden toimijoiden hyvä työ vastaa Valkeakosken Energian arvoja.

Tuemme mm. seuraavia toimijoita: FC Haka, Valkeakosken voimistelijat, Haka juniorit, Hakan hiihtojaosto, Valkeakosken Koskenpojat palloilujaosto, Pallo-Sepot-44, Valkeakosken Pelastakaa lapset ry, Kiekko-Ahmat, Mad Max, Isku-veikot, BLD Ringette -junioritoiminta, Työväen musiikkitapahtuma jne.

Laatu-, ympäristö- ja työturvallisuusjärjestelmät kuuluvat Valkeakosken Energia Oy:n johtamisjärjestelmään ja ne on kaikki sertifioitu ensimmäisen kerran jo vuonna 1998. Ympäristöpolitiikkamme mukaisesti yrityksemme toiminnot toteutetaan rasittaen mahdollisimman vähän luontoa. Käytämme taloudellisesti toteuttamiskelpoisia ratkaisuja ja vähennämme aktiivisesti toiminnoistamme aiheutuvia haittoja. Olemme sitoutuneet Valkeakosken kehittämiseen kestävän kehityksen ehdoilla.

Seuraavalla kerralla kun sinulle tarjotaan sähkösopimusta toisesta yhtiöstä, on hyvä muistaa, mitä kaikkea valintasi merkitsee – sinun valinnallasi on suuri merkitys.

Sähköautoilu – mitä, missä, milloin ja mitä se maksaa

Sähköautot lisääntyvät hurjaa vauhtia, autoalantiedotuskeskuksen tilaston mukaan tämän vuoden kesäkuun loppuun mennessä täyssähköautojen ensirekisteröintejä oli yli 128% koko viime vuoden määrästä, mikä tarkoittaa paria tuhatta myytyä uutta sähköautoa tänä vuonna. Päätimme kirjoittaa juttusarjan, jossa pureudumme faktojen ja käyttäjäkokemusten kautta mahdollisimman kansantajuisesti siihen, mitä sähköauton lataaminen arjessa vaatii, miten se oikeasti tapahtuu ja mitkä ovat
sähköautoilun kustannukset.

Lue juttusarjamme ensimmäinen osa

Lue juttusarjamme toinen osa

Mökki talviteloille

Venetsialaisia eli veneily- ja mökkikauden päätösjuhlia vietetään nyt elokuun viimeisenä viikonloppuna. On siis aika aloittaa mökin laittaminen talviteloille tai ainakin miettiä, mitä asioita tulee ottaa huomioon mökkikauden lopettamisessa. Aloita suunnittelu tarkistamalla paikat ja mieti sitä kautta huolto- ja korjaustarpeet.

Itselleen kannattaa tehdä listaus korjausta ja ehostusta vaativista kohteista, jolloin on helpompi suunnitella näiden toimenpiteiden toteuttamista. Listan avulla voi hahmotella aikatauluja ja sitä, tehdäänkö homma itse, talkoilla vai ulkopuolisen ammattilaisen kanssa. Budjetti on tietenkin oleellinen osa suunnitelman tekoa, joten aikataulua voi rakentaa myös sen pohjalta.

Kesällä on usein tullut mieleen vaikka mitä ideoita mökille. Näiden ideoiden listaus pitää projektit mielessä ja mökilläkin kannattaa korjata paikkoja syksyn ja talven mittaan. Keväällä on sitten projektit valmiina ja voi keskittyä nauttimaan olemisesta työleirin sijaan.

Mökin talviteloille laittaminen riippuu pitkälti siitä, mikä mökin varustelutaso on ja jätetäänkö mökki ihan kylmilleen vai pidetäänkö peruslämpö päälle. Tärkeimpiä asioita on ilmanvaihdosta huolehtiminen ja kylmästä mökistä vesiputkien tyhjennys. Turvallisuusmielessä ykkösasia on rakennusten hyvä lukitus ja arvotavaroiden siirtäminen pois talveksi.

Listasimme pienen muistilistan talveen varautumista varten:

1. Vesi ja lämpö

Mökin talviteloille laittamisessa korostuu lämmitys, joka taas vaikuttaa suoraan kaikkiin vesiasioihin. Jos mökkiä ei ole liitetty vesijohtoverkkoon, mökin voi huoletta jättää talveksi kylmilleen, kunhan tyhjentää kaikki vesiastiat. Jos vesi tulee mökkiin paineellisesti, myös vesiputki pitää tyhjentää, jos mökkiä ei pidetä lämpimänä. Mikäli mökiltä ollaan pois pidempiä aikoja, on myös hyvä sulkea päähana.

Sähkölämmitteisessä mökissä kannatta ylläpitää pientä peruslämpöä, joka varmistaa, että vesiputket eivät jäädy. Jäätyminen saattaa aiheuttaa putkien halkeamisen. Riittävä peruslämpö suojelee myös mökin sähkölaitteita sekä ehkäisee kosteuden aiheuttamia oikosulkuja ja homevaaraa. Sopiva lämpötila on noin 5–10 astetta.

2. Sähköt ja paloturvallisuus

Mökin tärkein turvavaruste on palovaroitin. Se on pakollinen käyttöesine mökillä. Palovaroitin on hyvä uusia joka kymmenes vuosi. Tarkista palohälyttimen toimivuus ja vaihda tarvittaessa paristot. Myös häkä- ja kaasuvaroittimet sekä alkusammutusvälineet on pidettävä kunnossa. Varmista esimerkiksi, että ensi sammutin ei ole vanhentunut.

Sulje sähkölaitteet ja ota töpselit irti seinästä tarvittaessa. Sähköjen pääkatkaisijan voi näin ollen jättää päälle, jolloin sähkönkulutuksesi laskutetaan oikean kulutuksen mukaisesti.

Kaasupullot kannattaa irrottaa talveksi, sulkea huolellisesti ja varastoida hyvin lukolliseen tilaan. Tuhkat pitää poistaa kaikista tulisijoista, sillä kostuessaan se ruostuttaa tulisijan metalliosia. Paloturvallisuuden vuoksi vapaa-ajan asunnon hormi ja tulisijat on nuohottava vähintään kolmen vuoden välein. Milloin sinun mökki on viimeksi nuohuttu?

3. Ilmanvaihto

Kesämökeissä on yleensä painovoimainen ilmanvaihto. Varmista, että venttiilit ovat auki. Jos käyt mökillä, niin muista tuulettaa, jotta sisäilma ei ummehdu eikä tule kosteusvaurioita.
Ikkunat on suljettava talveksi huolellisesti. Jätä tulisijojen hormien pellit hieman raolleen, jotta sitäkin kautta sisäilma vaihtuisi eikä hormi kastuisi liikaa.

4. Rakennusten kattojen tarkistaminen ja hoitaminen

Katon kunto pitää tarkistaa kauden viimeisillä mökkikäynneillä. Katon pitää kestää niin vesisateet kuin lumen paino. Kun lehdet ovat pudonneet puista, katto on kannattaa harjata puhtaaksi. Kattojen läpiviennit on syytä tarkistaa, jotta sadevesi ei pääse kattorakenteisiin. Poista katoilta myös mahdollinen sammal ja siihen kerääntyy helposti metsän roskia. Sammalmättäät voivat vaurioittaa varsinkin huopa- ja tiilikatteita, ja katto voi alkaa vuotaa. Rautakaupoista voi ostaa kemiallista ainetta, joka tappaa parissa päivässä sammaleet, jolloin ne on helppo kaapia.

Myös vesirännit ja syöksytorvet pitää puhdistaa. Lehtipuiden lehtien lisäksi havupuiden varistamat neulaset täyttävät rännejä, jolloin vesi helposti vuotaa kattorakenteisiin ja seiniin.

5. Omaisuuden suojaaminen ja asumisen merkit myös talvella

Murrot ovat kesämökkipitäjissä krooninen ongelma, josta tuskin päästään eroon. Niitä tehdään ympäri vuoden, mutta pimenevinä syysiltoina murrot lisääntyvät. Syksyisin murroista tehdään noin kolmannes. Kesäasunnoissa on usein helposti mukaan otettavaa ja rahaksi muutettavaa tavaraa, kuten vanhaa tavaraa, antiikkia ja Arabiaa.

On suositeltavaa käydä mökillä säännöllisesti myös talvella, esimerkiksi kuukauden välein. Tee lumityöt ja jätä vaikka pitkään palava kynttilä lyhtyyn näkyvälle paikalle, jolloin mökistä välittyy talviasutun vaikutelma. Jos tämä ei onnistu, olisi hyvä pyytää mökkinaapuria tai paikallisia asukkaita seuraamaan mökin seudulla liikkuvia ja tekemään puolestasi vaikka jalanjälkiä pihalumeen.

6. Pihan kasvuston hoitaminen

Syksyllä lehtien putoamisen jälkeen on hyvä kaataa huonokuntoiset puut, jotta lumi ja myrsky eivät kaada niitä mökin tai muiden rakennusten päälle. Uutta kasvustoa on myös syytä karsia, jotta piha- ja metsäalueet pysyvät siisteinä ja kasveille jää kasvualaa.
Piha-alueita voi myös lannoittaa, ja siihen kelpaa hyvin kompostimulta tai ruohonleikkurilla silputut puiden lehdet. Rautakaupoista saa tietenkin syyslannoitteita, jos haluaa päästä hieman pienemmällä työmäärällä.

7. Muut huomioitavat asiat

Mökkirannan laituri kannattaa pestä harjalla tai terassipesurilla. Mikäli mahdollista, nosta laituri ylemmäs rantaa, jotta jäät eivät ylety vahingoittamaan sitä.
Moottoriveneen moottori tyhjennetään, puhdistetaan ja lukitaan asianmukaisesti.
Lasikuituvene kannattaa kääntää nurinpäin talveksi. Puuvene kannattaa myös kääntää ja sen lisäksi laittaa päälle kevytpeite.

Olethan määrittänyt mökkisi tarkan sijainnin hätätilanteen varalta? Hätäkeskuslaitoksen karttakoordinaattipalvelu auttaa mökkiläisiä, veneilijöitä ja muita luonnossa liikkujia määrittämään tarkan sijaintinsa. Voit ladata 112-appsin omasta sovelluskaupastasi. 112.fi-sivustolta saat printattu mökin seinään ripustettavan A4:n hätätilanteen varalta.

 

Projektit ja paikkojen kunnostaminen aiheuttavat työmäärän lisäksi yleensä kustannuksia. Tarkistamalla ja kilpailuttamalla ainakin mökin sähkösopimuksen ja vakuutukset voi saada pientä säästöä aikaiseksi, ja alkupääomaa projekteihin.

Katso meidän sähkösopimukset ja katso onko sinun mahdollista säästää.

Pidennä kesää terassilämmittimellä

Kesälomat alkavat olla pidettyjä ja koulut ovat käynnistyneet. Ulkona elämä alkaa siirtymään syyskelejä kohden ja moni meistä miettii, kuinka kesäkautta saisi pidennettyä. Erilaisten ulkolämmittimien avulla voi pidentää oman parvekkeen, kuistin tai terassin käyttökautta jopa kuukausilla. Tarjolla on paljon erilaisia vaihtoehtoja, kuten säteilylämmittimiä, kvartsilämmittimiä ja kaasulämmittimiä. Parhaat laitteet antavat täyden lämmön hetkessä ja säästävät sähköä. Hintahaitari ulottuu alle sadasta eurosta tuhansiin euroihin

Terassin lämmityksen suunnittelussa on hyvä ottaa huomioon seuraavat asiat:

  • Arvioi, miten tehokkaan lämmittimen tarvitset.
  • Tähän luonnollisesti vaikuttaa, millaista tilaa olet lämmittämässä.
  • Mieti tilan ja kalusteiden mukaan, olisiko kaksi pientä lämmitintä parempi vaihtoehto kuin yksi iso.
  • Selvitä lämmittimen säteilykuvion laajuus. Näin lämmittimen sijoittaminen on helpompaa.
  • Huomioi myös esteettisyys: millainen lämmitin sopii tilaasi?
  • Varmista, että asunnon sulakkeen koko riittää. Yleensä terassipistorasian koko on riittävä.
  • Taloyhtiössä kannattaa tarkistaa isännöitsijältä asennuksen luvantarve.
  • Palkkaa sähkömies asentamaan lämmitin, jos kyseessä ei ole itse asennettava pistotulpallinen malli.
  • Lämmittimen voi kiinnittää kattoon, seinälle tai omaan jalustaan.

Kaasulämmitttimet

Kaasulämmitin on todella monikäyttöinen lämmöntuottaja. Kaasulämmittimet ovat yleisesti helposti liikuteltavia, ja ne sopivat erinomaisesti lämmittämiseen esimerkiksi mökillä. Kaasulämmitin antaa alkulämmön nopeasti, ja sen avulla pidät lämpöä yllä tehokkaasti pidemmänkin aikaa. Kaasulämmitin on helppokäyttöinen: lämmityksen eteen ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin yhdistää kaasupullo lämmittimeen ja kääntää nuppia.

  • tuottaa lämpöä nopeasti ja helposti
  • helppokäyttöinen
  • lämmittää tehokkaasti suuremmankin tilan
  • ei kuluta sähköä, mutta vaatii kaasupullojen täyttämistä ja vaivaa
  • pitää lämpöä yllä tehokkaasti
  • on helppo siirtää paikasta toiseen
  • ei sovellu sisäkäyttöön.

Infrapunalämmittimet

Infrapunalämmitin eli säteilylämmitin tarjoaa edullisen vaihtoehdon terassin tai parvekkeen lämmittämiseen. Lämmittimen ansiosta saat nauttia mukavasta lämmöstä, vaikka ulkona on kylmä. Infrapunalämmitin sopii erityisesti pienten tilojen, kuten lasitetun parvekkeen, lämmittämiseen. Infrapunalämmitin lämmittää kohteensa suoraan, vaikka ilma sen ympärillä olisi viileämpää. Lämmitin asennetaan yleensä joko seinään tai kattoon.

  • on äänetön
  • helppo sijoittaa kattoon tai seinään
  • lämmittää kohteensa suoraan ja tehokkaasti
  • ei valaise ympäristöä liikaa
  • soveltuu myös sisätilojen lämmittämiseen
  • on turvallinen

Kvartsilämmittimet

Kvartsilämmitin lämmittää ainoastaan ihmisiä ja kohteita, ei lainkaan ilmaa näiden ympärillä. Kvartsilämmitin on erityisen kätevä ulkotiloissa, koska tuuli ei vie lämpöä mukanaan. Sen avulla voit nauttia hetkistä terassilla säästä riippumatta. Kvartsilämmittimet sopivat ulkotilojen lisäksi myös sisätilojen lämmitykseen. Sen voi ottaa pikaiseksi avuksi esimerkiksi kesämökin tai autotallin lämmitykseen.

  • saavuttaa täyden tehon sekunneissa virran kytkemisen jälkeen
  • on sähkökäyttöisenä äänetön
  • ei tuhlaa energiaa ympäröivään ilmaan, vaan lämmittää ainoastaan kohteen
  • on hajuton ja kestävä
  • on helppo asentaa ja käyttää.

Iso Jussi ajeli siististi sähköllä

Iso Jussi matkaan jo käy – vuosi taaksepäin sähköautoa testaamassa

Kun elokuussa Facebookia selatessani huomasin, että Hyundai hakee kolmea sähköautoilusta kiinnostunutta mukaan autokuntaan, joka osallistuu syyskuun alussa ”Yhdessä Sähköllä” – tapahtumaan, jonka järjestivät Fortum ja OP Kulku, päätin välittömästi hakea mukaan. Olen ollut jo pitkään kiinnostunut erilaisista sähköllä toimivista ajoneuvoista ja työssäni kohtaan säännöllisesti asiakkaita, jotka ovat hankkineet sähköauton tai sellaisen hankintaa suunnittelevat. Uskoin saavani reissusta lisää työkaluja siihen, minkälainen sähkösopimus sähköautoilijalle parhaiten sopii. Toki ei pidä sivuuttaa sitä tosiasiaa, että ikuinen autohullu pääsisi tuliterän Hyundai Ioniq Electricin rattiin ja samalla ensimmäistä kertaa elämässään ajamaan täyssähköautoa. Enpä siis olisikaan voinut olla iloisempi, kun elokuun lopussa sain puhelun, jossa kerrottiin, että olin yksi mukaan valituista hakijoista.

Asiallinen autokunta

Soittaja oli Anu Hyundailta. Hän toimisi autokuntamme johtajana. Anun lisäksi autokuntaamme kuuluivat Pete, jolla ei minun laillani ainakaan vielä ole sähköautoa ja Jonni, jolla taas on pitkä kokemus sähköautoista ja joka itsekin omistaa Ionic Electricin. Matkan aikana kävimmekin pitkiä keskusteluja sähköautoilusta ja kaikesta siihen liittyvästä. Niissä Anun ja Jonnin tietämys oli enemmän, kuin tarpeen sillä olinhan päättänyt käyttää tilaisuuden hyväkseni ja ottaa selville kaiken, mikä sähköautoilussa on ikinä mieltäni askarruttanut – vaan eipä askarruta enää.

Kohti Himosta ja takaisin

Matkamme määränpäänä oli siis ”Yhdessä Sähköllä”- tapahtuma, jonka mainitut Fortum ja OP Kulku järjestivät Himoksella. Autokunta, jonka muut jäsenet ovat pääkaupunkiseudulta poimi minut kyytiin Valkeakosken Energian toimipisteeltä, Roineenkatu 24:stä. He olivat ladannet välillä auton Hyvinkäällä. Matka jatkui Valkeakoskelta tietä 310 Kangasalle ja Kangasalta tietä 58 Orivedelle. Orituvalla latasimme hetken autoa ja jatkoimme sitten määränpäähämme Himokselle, jossa vietimme leppoisan iltajuhlan maittavan illallisen ja sähköautoasioiden merkeissä. Lauantaiaamuna lähdimme hyvin nukutun yön ja tukevan aamupalan jälkeen paluumatkalle. Ajoimme Tampere – Jyväskylä – tietä Suinulaan, josta poikkesimme ”isolta tieltä” kohti Kangasalan keskustaa, sieltä 310:iä Valkeakoskelle, josta vanhaa Sääksmäentietä Sääksmäelle, jossa jäin kyydistä pois ja muu autokunta jatkoi 3-tielle ja kotia kohti.

Tiedonjanoni lisäksi myös ajamisen himoni sai mukavasti lievitystä, kun sain olla Ioniqin puikoissa mennessä Valkeakoskelta Orituvalle ja tullessa Himoksesta Sääksmäelle. Pakko myöntää, että pikkuisen jänskättikin, kun en ikinä ollut sähköautoa ajanut. Olisiko moderni kulkine liian herkkä ison miehen 47:lle? No ei tosiaankaan ollut. Autoa oli erittäin helppo käsitellä ja kaasupolkimen (vai pitäisikö sähköisten kosketinsoittimien mukaan käyttää termiä ”expressio-pedaali) herkkyys oli juuri sopiva ja näin ollen sähkömoottoria oli helppo käskyttää. Istuimet olivat mukavat ja niissä oli riittävästi sivuttaispitoa, hallintalaitteiden ergonomia tuntui heti luontevalta ja isompikin köriläs mahtui hyvin niin kuskin kuin pelkääjänkin paikalle. Hyvän ajoasennon löytäminen ei todellakaan ollut työlästä. Niin tien päällä kuin kaupungissakin ajamisen helppous ja mukavuus olivat päällimäiset vaikutelmat. Ohjaus oli sopivan tarkka ja vaste hyvä. Kaupunkioloissa ketterän oloinen auto käyttätyi maantienopeuksissa rauhallisesti ja tasapainoisesti. Kangasalantien ja Orivedentien maukkaisiin mutkiin Ioniq taittui helposti ja eleettömästi. Onnistuneen alustarakenteen / jousituksen lisäksi tämä on varmasti auton 50/50-painojakauman ansiota, jonka taas mahdollistaa mm uudenaikainen kompakti ja kevyt litium-ioni-polymeeriakku, joka monista kilpailijoista poiketen on sijoitettu taka-akselistolle.

Mukavaa matkantekoa.

Se, mikä jaksoi sähköautolla ajamisessa yllättää, oli äänettömyys. Varsinkin risteyksiin ym pysähdyttäessä tuli useinkin mieleen, että nytkö tämä sitten sammui? Sähköautoapa ei ajeta takapuolituntumalla, kuten olen tottunut jo neljäkymmentä vuotta moottorikäyttöisiä ajoneuvoja ajamaan.Itse asiassa ainakin osin ajetaan: nyt vaan piti oppia aistimaan, mitä vakosamettihousujen ja valtatien välillä tapahtui. Asiaa helpottikin sitten ”päristimen” puuttuminen. Hiljaisuudessa on aina hyötynsä. Eipä tarvinnut keskustellessa korottaa ääntään, kun hyvin maltilliset rengasäänet ja hyvän äänieristyksen ohella kiitettävän matala ilmanvastuskerroin (0,24) pitivät matkustamon hiljaisena.

Halpaa huvia

Käyttökustannuksiltaan sähköauto on muihin verrattuna ylivertainen. Esimerkiksi Ioniq kulutti keskimäärin 13 kilowattituntia sadalla kilometrillä, mikä on kustannuksena noin puolestatoista kahteen ja puoleen euroon latauspaikasta riippuen. Jokainen osaa varmasti laskea, minkä verran sillä saisi menovettä ”perinteisempään” autoon. Myös huollot ovat huomattavasti halvempia, sillä ei ole esim vaihdettavia öljyjä yms. Koeajoautomme 15 000 kilometrin määräaikaishuolto maksaa vajaan satasen, kun vastaavankokoisen bensa-auton kohdalla se on keskimäärin kolme kertaa kalliimpaa. Ihan pikkujuttu eivät ole myöskään erilaisten kauppaliikkeiden tarjoamat ilmaiset latauspisteet ja kun sähköautoja alkaa jo saamaan ”tavallisen perheautonkin” hinnalla, on esim ruuhkavuosien paineissa ponnistelevalle lapsiperheelle tällä asialla todellista taloudellista merkitystä. Ja toki monelle muullekin.

Mikä sitten mietityttää?

Lataaminen ja siitä johtuva tarkemman matkasuunnittelun tarve pisti hieman pohtimaan muuten sähköautoilun ”mutkattomuutta”. Sähköautoilijan pitää olla selvillä erilaisista latausstandardeista, niiden latausnopeuksista ja siitä, mitkä niistä passaavat omaan pirssiin. Vaikka ”tankillinen” maksaisikin vain kolme euroa, sen täyttäminen voi kestää jopa tunteja. Tämä toki ääritilanteessa, eikä autoa aina latauspisteellä ladatakaan täyteen vaan usein sen verran, että ilman tiellejäämisen pelkoa pääsee huoletta seuraavalle latausasemalle. Latauspistekarttoja löytyy useista nettipalveluista ja esim Ioniqin navigaattori näytti lähimmät pisteet kartallaan, mutta en ole kovinkaan vakuuttunut yhdenkään palvelun täydellisestä kattavuudesta. Tutuilla nurkilla ja reiteillä kukin tietenkin tietää muutenkin, missä autoaan voi ladata ja kotonahan se silmäterä sitten ladataan kaikessa rauhassa täyteen. Esim Ioniqin lataaminen täyteen normaalista valovirtapistokkeesta kestää 12 tuntia, erikseen asennettavasta 32 amppeerin kotilatausasemasta 4,5 tuntia ja julkisella 50 kW:n tehoisella latausasemalla lataukseen kuluu 30 minuuttia tai sitten100 kW:n tehoisella 23 minuuttia. Mainitut latausajat siis tyhjästä täyteen. Valkeakoskelta löytyy tällä hetkellä kaksi julkista latauspistettä: Ulvajankatu 1:ssä, Lepänkorvan parkkipaikalla ja Koskikaran kattoparkissa.

Monimuotoiset maksutavat

Riippuen palveluntarjoajasta lataus maksetaan joko tunnistautumalla rfid-kortilla / -avaimen tai mobiiliaplikaatiolla ja niihin liitetyllä maksukortilla, joka voi olla vaikka ”vain” visa electron (varsinaista luottokorttia ei siis tarvita, kunhan tilillä on ladatessa katetta) tai sitten sms-viestillä, jolloin lataus veloitetaan puhelinlaskulla. Poikkeuksena esim Motonetin ei-kanta-asiakkaat maksavat latauksen erikseen ostettavilla latauslipukkeilla. Ilmaisissa pisteissähän ei sitten maksutapoja tarvitse miettiä. Mielenkiinnolla odotan, koska Audin ideoima lataustapa, jossa maksuäly on autossa itsessään, tulee markkinoille. Teslallahan tämä jo  on käytössä, kun latauksen ilmaisuus perustuu auton vin-koodiin. Myös normaaleilla maksukorteilla polttoaineautomaattien tapaan, ilman ylimääräisiä tunnistautumiskuvioita toimivilla latauspisteillä luulisi olevan kovinkin tilausta.

Lopputulema

Sähköautolla ajaminen on ehdottomasti ekoteko. Sen lisäksi se on vielä mahdottoman edullista ja kivaa. Vaikka sähköautoilijat nyt ehkä ovatkin hieman ”pioneerin” asemassa, se huoli on äkkiä taputeltu. Latausasemia tulee koko ajan lisää, sähköautot kehittyvät ja niiden hinnat laskevat. Myös taloyhtiöiden kannattaa olla aktiivisia ja ruveta tarjoamaan latauspisteitä asukkailleen. Kotilataus ei voi olla omakotiasujien yksinoikeus. Samoin verkkoyhtiöiden pitää olla hereillä: yleistyvät pikalatausasemat ja niiden jatkuvasti lisääntyvät tehot asettavat myös omat vaatimuksensa energiantarpeelle. Lisäksi on sanomattakin selvää, että hiilijalanjäljettömän energiantuotannon määrää on maassamme jatkossakin mm sähköautoilun tarpeista johtuen kasvatettava. Sähköauto on päivä päivältä yhä useamman ulottuvilla; ne eivät ole enää vähään aikaan olleet pelkästään kalliita luksusautoja, vaan myös ”tavallisen autonkäyttäjän” ajoihin ja kukkarolle passaavia kulkineita tulee koko ajan markkinoille. Autokuntamme viisiovinen  perheauto maksaa varusteista riippuen hieman alle 40 000 ja nettiautossa oli myynnissä yli 150 käytettyä sähköautoa. Reilulla kymppitonnilla näytti saavan jo varsin mainionoloisen ajopelin. Sähköautot tulevat – ja se on kyllä hyvä se

TOIMITUKSEN HUOMIO:

Pari päivitystä vuosi sitten kirjoitettuun, edelleen ajankohtaiseen juttuun: Täyssähköautot, ottavat yhä voimakkaammin jalansijaa liikenteessä. Niiden myynti on kasvanut n 113% ja käytettyjäkin näytti nettiautossa olevan yli 270 hintojen lähtiessä edelleen n 10 000 €:sta. Julkisia latauspisteitäkin on maassamme jo kiitettävästi, eli n 2500 kpl, kun esim bensa-asemia on n 1800 kpl

Kirjoittaja; Juhani Fredrikson, Valkeakosken Energia Oy