Lämmityskustannuksia madalletaan niin tuotannon kuin kiinteistöjenkin omilla energiatehokkuustoimilla

Kauko Lämmön tärpit:

“Hinnathan meitä kiinnostavat aina, ja niiden laskeminen sitäkin enemmän. Lämmityskustannuksiin – ja samalla asiakkaiden lämpölaskuihin – voidaan vaikuttaa aika simppeleillä tavoilla.

  • Kaukolämpö tuotetaan eri paikkakunnilla eri tavoilla. Monet energiayhtiöt ovat siirtyneet uusien energiamuotojen, kuten hukkalämpöjen ja jätteiden hyödyntämisen, käyttöön. Näillä toimilla säilytetään kaukolämmön hinnan vakaus.
  • Lämmönjakelun huippujen leikkaaminen on tehokas tapa säästää. Esimerkiksi aamulla, kun useat taloyhtiön asukkaat ovat kuumassa suihkussa, ei asuntoja lämmitetä turhaan täydellä teholla vaan asukkaat auttavat lämmityksessä hetken aikaa. Palveluna tarjottavien älykkäiden säätöjen avulla asukkaan ei tarvitse siis tehdä mitään – ja silti lämpölasku pienenee.
  • Myös niinkin simppelit asiat kuin huonelämpötilan laskeminen parilla asteella, hyväkuntoiset ikkunat ja ilmanvaihdon oikeat säädöt saavat aikaan lämpölaskussa merkittäviä muutoksia.”

Kun kodin tai kiinteistön lämmityskustannuksia haluaa alemmas, ihan ensimmäisenä kannattaa selvittää, kuinka paljonko lämpöä kuluu, mihin sitä kuluu ja meneekö lämpöä hukkaan. Erilaiset energiatehokkuustoimet niin kaukolämmön tuotannossa kuin myös asiakkaan toimesta voivat tehdä lämpölaskusta pienemmän yllättävän helposti.

Lämmön tarjoaminen on tänä päivänä erittäin kilpailtu ala. Siksi ei ole yllättävää, että kustannusten pitäminen kilpailukykyisinä sekä niiden laskeminen ovat niin lämpöyhtiöiden kuin asiakkaidenkin mielessä. Kun lämmityksessä halutaan säästää, on erityisen tärkeää hahmottaa, miten kiinteistössä lämpöä käytetään.

Kuten lähes kaikkialla Suomessa, myös Kotkassa kaukolämpöä tuotetaan monella eri tuotantomuodolla.

“Kaukolämmön kustannukset koostuvat monista eri tekijöistä, kuten investointikustannuksista ja käyttökustannuksista. Käyttökustannuksiin vaikuttaa eniten se, mitä polttoainetta käytetään. Kaikkein tärkeintä kustannusten hallinnassa on tuotannon monimuotoisuus. Jos olisimme vain yhden tuotantotavan varassa, kustannuksien alentaminen olisi paljon vaikeampaa”, kertoo Annika Aalto, Kotkan Energian markkinointi- ja viestintäpäällikkö.

Energialähteiden valinnan lisäksi älykkäiden palveluiden lisääntyminen vaikuttaa kaukolämmön hintaan.

“Hajautettujen, uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton lisäksi älykkäät ratkaisut niin kaukolämmön tuotannossa kuin asiakkaan kiinteistössäkin tuovat energiansäästöä. Kiinteistöihin palveluna tarjottavat mittaukset ja säädöt ovat asiakkaalle helppoja. Taloyhtiöissä ymmärretään paremmin energiansäästömahdollisuuksista ja osataan kohdistaa toimet oikein ja asukkaiden kannalta kustannustehokkaasti”, kertoo Katja Kurki-Suonio, Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n toiminnanjohtaja.

Edullisempaa lämpöä älykkäillä ratkaisuilla ja pitkän tähtäimen suunnitelmilla

Tuotantolähteiden hajauttamisen lisäksi lämpöyhtiöt voivat tehdä useita muitakin säästötoimenpiteitä kaukolämmön kustannuksien ja siten asiakkaiden lämpölaskujen pienentämiseksi. Niistä tärkeimpiä ovat muun muassa tuotantolaitosten ja jakeluverkkojen hyvä kunnossapito sekä lämmön tarjoamisen tapojen jatkuva kehittäminen.

Tampereen sähkölaitoksen myyntipäällikkö Hanni Hirvonen korostaa, että kokonaisvaltaisten palveluiden tarjoaminen on kaukolämmön hinnan kannalta yksi olennaisimmista tekijöistä.

“Erilaisilla palvelukokonaisuuksilla voidaan tarjota älykkäitä ratkaisuja, jotka vaikuttavat positiivisesti kaukolämmön kustannuksiin. Esimerkiksi lämmön jakelun huippujen leikkaaminen fiksusti sekä laitteistojen ja vesivirtojen vuosittaiset tarkastukset pitävät huolta siitä, että lämmitys on mahdollisimman energiatehokasta”, Hirvonen sanoo.

“Samalla varmistetaan, että asiakkaan ei tarvitse huolehtia mistään.”

Myös lämpöyhtiöiden keskittyminen pitkän tähtäimen suunnitteluun auttaa kustannuksien laskemisessa ja fiksumman kaukolämmön tarjoamisessa. Katse on aina suunnattu useampien vuosien päähän.

“Siten voimme kehittyä koko ajan eikä ikävistä yllätyksistä tarvitse murehtia. Tällä hetkellä suunnitteilla on esimerkiksi rakentaa kesäaikaan tuotetun lämmön uusia varastointitapoja, jotta kylmilläkin säillä ympäristöystävällisesti tuotettu kaukolämpöä riittää ympärivuotiseen käyttöön tasaisella hinnalla”, Hirvonen sanoo.

Pienillä teoilla huomattavia vaikutuksia

Kaukolämpölaskuun voi vaikuttaa omilla kulutustottumuksilla samalla tavalla kuin vesi- tai sähkölaskuunkin. Pienilläkin teoilla voi olla iso merkitys.

Kaukolämpöyhtiöt tarjoavat myös älykkäitä kaukolämpöratkaisuja ja huoltopalveluita, joiden avulla laitteet pysyvät kunnossa ja kustannukset kurissa.

“Selkein ja helpoin tapa säästää on säätää huonelämpötilaa alemmaksi, käyttää vettä suihkussa kohtuullisesti sekä pitää talon kunnosta huolta. Kaukolämpölaitteet kannattaa huoltaa säännöllisesti. Erilaiset älypalvelut auttavat näissä arjen haasteissa”, Aalto summaa.

Jos kodin tai kiinteistön lämmön käytön tehokkuudesta ei ole varma, siitä voi hankkia tietoa useammalla eri tavalla. Mitä paremmin lämmön kulutuksesta on perillä, sitä helpompi siihen on vaikuttaa.

“Asiakkaiden on mahdollista hankkia esimerkiksi lämmitysjärjestelmän katsastuksia, joissa selvitetään kiinteistön lämmityksen säädöt, kulutustiedot, analysoidaan säästöpotentiaali ja annetaan suosituksia toimenpiteistä. Useimmat lämpöyhtiöt tarjoavat mahdollisuuden seurata omaa kulutusta esimerkiksi lämpöyhtiön nettisivujen kautta – näin tehdään myös meillä”, Aalto sanoo.

Pelkkää lämmitystä vai kokonaisvaltainen palvelu – mitä kustannuksia vertailet toisiinsa?

Kauko Lämmön tärpit:

“Ai että kaukolämmön hinta jotenkin aina nousisisi? Höpö höpö! Hinnoittelu on aina paikallista, ja monella paikkakunnalla kaukolämmön hintaa on alennettukin, kun tuotannossa on siirrytty uusiutuvien polttoaineiden ja hukkalämpöjen pariin.

  • Kaukolämpö puhdistuu vauhdilla, sillä kymmenessä vuodessa päästöt ovat Suomessa puolittuneet ja seuraavan kymmenen vuoden aikana ne tippuvat vielä kolmasosaan nykyisestä. Se on vallan hyvä juttu, sillä asiakkaiden ei tarvitse enää huolehtia lämmityksen päästöistä, ja samalla kaukolämmön hinta usein myös laskee.
  • Moni miettii lämmityksen kustannuksia ja vertailee niitä eri vaihtoehtoihin. Samalla kannattaa kuitenkin miettiä, mitä kaikkea palveluun kuuluu, ettei tule niin sanotusti vahingossa vertailleeksi omenoita ja appelsiineja.
  • Kaikille paikkakunnille ja niiden lämpöyhtiöille on yhteistä toimitusvarmuus, helppous ja huolettomuus, kun kaukolämpö on palveluna tuotettua lämmitystä 24/7 – mutta mikä sen arvo on vertailulaskelmassa?”

 

Kaukolämmön hinnan nousu yksittäisellä paikkakunnalla ilmestyy helposti otsikoihin ja ruokkii mielikuvaa laajemmasta kaukolämmön hinnannoususta. Kaukolämmön hinnan alennus toisella paikkakunnalla ei puolestaan välttämättä ylitä uutiskynnystä. Kokonaisuutta tarkastellessa kaukolämmön hintakehitys on ollut Suomessa keskimäärin tasaista viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Kaukolämpö vihertyy kiihtyvällä tahdilla. Se on ympäristön säästämisen lisäksi hyvä uutinen myös kaukolämmön hinnan kannalta: uusiutuviin energialähteisiin ja esimerkiksi hukkalämmön hyödyntämiseen siirtyminen on lämpöyhtiöille usein merkittävästi edullisempaa.

Se näkyy myös asiakkaiden lämpölaskuissa.

Esimerkiksi Turku Energian kaukolämmöstä jo 80 prosenttia on tuotettu täysin uusiutuvilla energiantuotantotavoilla.

“Kun fossiilisista polttoaineista siirrytään uusiutuviin, päästään samalla eroon kalliista päästömaksuista ja haittaveroista. Siten kaukolämmön tuotanto on halvempaa, ja sama ilo paremmista hinnoista voidaan jakaa myös asiakkaan kanssa”, kertoo Jari Kuivanen, Turku Energian lämpöyksikön johtaja.

Koska lämmön hinta aiheuttaa paljon kiinnostusta, myös kustannusten vertailu eri lämmitysmuotojen välillä on tavallista. Lämmitysmuotojen vertailussa paikkakuntakohtaisuus ja tarjottavat palvelukokonaisuudet nousevat tärkeimpinä esiin.

“Kannattaa aina tarkistaa vertailulaskelmia varten oman lämpöyhtiön hinnat ja hintaennusteet. Vertailuhan menee ihan pieleen, jos käyttää jonkin toisen paikkakunnan lähtötietoja tai jotain valtakunnallista keskiarvoa, joka on kaukana paikallisista luvuista”, kertoo Katja Kurki-Suonio, Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n toiminnanjohtaja.

Kaukolämpöä paikkakunta- ja asiakaskohtaisesti

Hintaeroista huolimatta kaikkia lämpöyhtiöitä yhdistää kaukolämmön toimitusvarmuus, mikä näkyy asiakkaalle helppoutena ja huolettomuutena. Koska kaukolämpöä myydään ennen kaikkea palveluna, kokonaisuuteen voi kuulua monia eri asioita.

Kaukolämpöjärjestelmässä on esimerkiksi varakapasiteettia laitteiden vioittumisen varalta, ja moniin muihinkin haasteisiin varaudutaan ennalta. Puolestaan erilaisissa kiinteistökohtaisissa lämmitysmuodoissa asiakkaalle jää vastuu omasta huolto- ja kunnossapidosta.

“Nimenomaan kaukolämpöön liittyvät palvelut kehittyvät tällä hetkellä nopeasti. Paikkakuntakohtaisesti voi olla tarjolla hyvin erilaisia palvelukokonaisuuksia”, Kurki-Suonio sanoo.

Asiakkaiden tarpeiden vastaamiseksi lämpöyhtiöt voivat tarjota esimerkiksi lämmityslaitteiden ylläpitopalveluita, energiansäästön neuvontapalveluita sekä olosuhdepalveluita, joissa sisäilman sopivasta lämpötilasta huolehditaan jatkuvan seurannan ja mittauksien kautta.

Esimerkiksi Imatran Lämmöllä korostetaan luotettavuutta ja muuntautumiskykyä kaukolämmön tarjoamisessa.

“Vaikka hinnoittelun rakenne onkin kaikille asiakkaille sama, lopputulokseen vaikuttaa myös asiakkaan toiveet ja tarpeet. Tavoitteenamme on tarjota mahdollisuuksien mukaan niin paljon asiakkaille sopivia palveluratkaisuja, kuin mahdollista”, kertoo Vesa-Pekka Vainikka, Imatran Lämmön toimitusjohtaja.

Monipuolisempi palvelukokemus alempien hintojen mukana

Kun aiemmin kaukolämmön hankinta tarkoitti lähinnä lämmitystä, nyt se on asiakkaalle ennen kaikkea kellon ympäri toiminnassa olevaa, palveluna tuotettua lämpöä. Siltikään kaukolämmön hinta ei nouse – päinvastoin.

“Kaukolämmön tarjoaminen on tänä päivänä prosessi. Kaukolämmön tarjousvaiheessa kyselemme asiakkailta eri tarpeista yksityiskohtaisesti, ja varsinainen tarjous sisältää monia alakohtia, kuten suunnittelun, kannattavuus- ja päästölaskennat sekä tarvittavat laitteistojen tarkastukset”, Vainikka kertoo.

Yleiseen, normaaliin toimintaan kuuluu paitsi varallaolo vuorokauden ympäri, myös esimerkiksi energiatukihakemusten teossa auttaminen sekä energiasäästössä neuvominen, mikä tukee asiakasta tekemään erilaisia säästötoimenpiteitä itsenäisesti.

Toisin sanoen asiakas maksaa varmuudesta ja huolettomuudesta – ja vieläpä edullisempaan hintaan kuin koskaan aiemmin.

“Kaiken ytimessä on jatkuvan palvelu tarjoaminen sekä toimitusvarmuus, jolloin asiakkaan ei tarvitse huolehtia, että esimerkiksi lämmin vesi suihkussa pääsisi loppumaan. Tyypillisesti asukas ei välttämättä edes tiedä, että omassa taloyhtiössä käytetään kaukolämpöä – lämpöyhtiön vastuulla on olla läsnä ja pitää huolta, että kaikki toimii aina laitteistosta itse lämmitykseen asti”, Kuivanen summaa.

 

Paikallisen sähkönmyyjän vinkit sähkösopimuksen solmimiseen

Koska sähkösopimusten puhelinmyyntiin sekä sopimus- ja laskuepäselvyyksiin liittyen tehdään vuosittain paljon valituksia Kuluttajaviranomaiselle, kokosimme viisi vinkkiä sähkösopimuksen solmimiseen. Paikallisen sähkönmyyjän vinkit huomioimalla saatat välttyä pettymyksiltä ja osaat keskittää huomion oikeisiin asioihin sähkösopimusta tehdessä.

Paikallinen sähkönmyyjä on luotettava valinta

Me olemme paikallinen, palveleva ja vastuullinen Pirkanmaalla toimiva energia-alan huippuosaaja. Valkeakosken Energia ja Leppäkosken Energia ovat tammikuusta 2022 eteenpäin osa Lännen Omavoimaa. Lännen Omavoima Oy on vielä tällä hetkellä Rauman Energia Oy:n ja Vakka-Suomen Voima Oy:n yhdessä perustama ja omistama sähkönmyyntiyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.1.2009. Omavoima-yhtiöitä yhdistää nyt ja tulevaisuudessa hyvä paikallinen palvelu, luotettavuus ja vastuullisuus.

Vinkkimme

Lue huolella sopimuksen pienellä präntätyt osat – niin ehtojen kuin sopimusvahvistuksen osalta

Sähkösopimuksissa kuluttajalla on yleensä 14 vuorokauden peruutusaika ja kolmen viikon huomautusaika sopimusvahvistuksen saapumisesta alkaen. Perumis- ja huomautusajan umpeuduttua sopimustekstien pienellä kirjatut ehdot ovat muuttuneet velvoittaviksi ja ehdoista poikkeaminen voi olla hankalaa, ellei jopa mahdotonta.

Onko määräaikaisen sopimuksen hinta varmasti sama koko sopimuskauden ajan?

Tarkista määräaikaista sopimusta solmiessasi, että hinta varmasti pysyy sovittuna koko sopimuskauden. Joskus sopimusehtoihin on voitu sisällyttää hinnan tarkistushetki keskelle sopimuskautta, jolloin hintaa voidaan muokata pörssihintaa paremmin vastaavaksi.

Muista hintavertailuja tehdessä vertailla kokonaishintoja

Kiinnitä huomiosi niin energiamaksuun kuin perusmaksuun, riippumatta siitä mihin sähkönmyyjä haluaa huomiosi kiinnittää. Ethän vertaa keskenään porkkanoita ja perunoita, vaikka myyjä siihen kannustaisi. Kuukausimaksullisissa paketeissa kk-maksuun kuuluva sähkönkulutus on määritelty kuuluvan pakettiin tiettyyn rajaan saakka, esim. 3500 kWh/kk. Ylittävän kulutuksen osalta kWh-veloitus on yleensä hinnoiteltu erikseen.

Onko sähkösopimuksessa ennakkolaskutus?

Suomessa sähkönmyynnissä harvemmin laskutetaan ennakkoon, mutta näinkin on toimittu. Ennakkolaskutus harmittaa erityisesti siinä tilanteessa, jos sähkönmyyntiyhtiö sattuisi menemään konkurssiin. Tällöin et saa ennakkoon maksamiasi rahoja takaisin, jos konkurssipesä on rahaton.

Tärkein vinkki: Lue sopimuspaperit huolella ja rauhassa läpi.

Älä allekirjoita mitään sellaista sähkösopimusta, jonka sisältöä et täysin ymmärrä. Rauhoita kaupantekotilanne ja lue ehdot läpi, vaikka solmisit sopimusta kiireessä, esimerkiksi kauppakeskuksen aulassa tai puhelimessa.

Kaukolämmön ”oikeanlainen käyttö” varmistaa tehokkuuden ja asiakastyytyväisyyden

Kauko Lämmön tärpit:

”Kun tätä nykyä puhutaan kaukolämmön tarjoamisesta, siihen pakettiin kuuluu aika paljon muutakin tavaraa kuin vain sopiva lämpötila kotosalla tai työpaikalla. Niin että mitä kaikkea sitten?

  • Kun kaukolämpöä käytetään niin sanotusti oikein, tarkoitetaan sillä sitä, että asiakkaat saavat lämpöyhtiöltä just eikä melkeen niitä asioita, mitä tarvitsevat. Eli ei liikaa tai liian vähän.
  • Lämpöyhtiöt huolehtivat koko ajan paremmin siitä, että kaukolämmön jakelua ja käyttöä myös seurataan koko ajan. Jos tulee tenkkapoo jossain asiassa, apua saa aina silloin, kun tarvitaan.
  • Jos taas halutaan sellainen avaimet käteen -palvelu, sekin onnistuu. Eli kaikki hoidetaan niin, ettei tarvitse hankintavaiheessa tai vuosienkaan päästä huolehtia, että hommat toimivat.”

 

Kaukolämmön tuotannossa niin energiatehokkuus kuin ympäristöystävällisyyskin ovat viime aikoina saaneet paljon ansaitsemaansa huomiota. Niiden lisäksi on kuitenkin olennaista nostaa esille parempi asiakasymmärrys sekä lämpöyhtiöiden portfolioiden kiihtyvä laajentaminen, jotka varmistavat kaukolämmön palveluiden kehittämisen aiempaakin paremmiksi.

Kaukolämmön tuotanto ja jakelu ei tänä päivänä ole vain kirjaimellisesti kotien ja liiketilojen lämmitystä mahdollisimman ympäristöystävällisesti – palvelukokonaisuuksien tarjoaminen ja teknologinen kehitys niiden takana ovat jatkuvasti tärkeämpiä lämpöyhtiöiden toiminnassa.

”Lämpöyhtiöt kehittävät omia palveluitaan tai tekevät yhteistyötä erilaisten palveluntarjoajien kanssa. Asiakkaalle voidaan tarjota ketterämmin uusimpia ratkaisuja, kun lämpöyhtiön osaamiseen yhdistetään sopivien kumppaneiden teknologiset sovellukset ja palvelutarjonta”, kertoo Katja Kurki-Suonio, Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n toiminnanjohtaja.

Käytännössä kattavien palvelukokonaisuuksien tarjoaminen tarkoittaa sekä asiakastyytyväisyyteen keskittymistä että yhteistyötä eri palveluntarjoajien välillä parhaiden mahdollisten tuloksien saavuttamiseksi. Tällöin voidaan puhua niin sanotusta kaukolämmön oikeanlaisesta käyttämisestä.

Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa?

”Kaukolämmön oikeanlaisessa käyttämisessä asiakasymmärrys on kaiken ytimessä. On aina olennaista miettiä, mikä kunkin asiakkaan tilanne on, jotta voimme edistää eri tarpeisiin sopivien ratkaisujen valitsemista ja palveluiden tarjoamista”, kertoo Tero Holappa, Loimuan asiakkuus- ja kehitysjohtaja.

“Se onnistuu esimerkiksi yhdistelemällä eri palveluita eri toimijoilta – myös energia-alan ulkopuolelta. Lämpöyhtiöiden yhtenä tärkeimpänä tehtävä on siten valita asiakkaille parhaimmat, energiatehokkaimmat ja ympäristöystävällisimmät vaihtoehdot ja yhdistelmät.”

Laajempia palvelukokonaisuuksia kumppaneiden avulla

Nykyään lämmön tarjoaminen on aiempaa laajemmin palveluliiketoimintaa sekä palvelusopimuksien tarjoamista. Siksi myös esimerkiksi Loimua tarjoaa energian monipalveluita kaukolämpöön keskittyen.

Erilaisia palveluita tarjoavia kumppaneita on kerääntynyt muutaman viime vuoden aikana jo useampia. Niiden avulla lämpöyhtiöt voivat varmistaa, että asiakkaiden ei tarvitse olla energia-asiantuntijoita, vaan parhaiden mahdollisten palvelukokonaisuuksien valinnan ja rakentamisen hoitaa lämpöyhtiö.

”Lämmön tuottamisen ja jakelun lisäksi tarjoamme monipuolisemmin myös esimerkiksi valvonnan, analysoinnin ja analytiikan palveluita. Kaikkea tätä emme pystyisi itsenäisesti tekemään, ja näin ollen kumppaneiden merkitys laadukkaiden palveluiden tuottamisessa on tärkeä”, Holappa sanoo.

Saatujen tietojen pohjalta voidaan seurata monia eri asioita kodeissa ja liiketiloissa, ja informaatiota voidaan jakaa tehokkaasti edelleen asiakkaille. Tehostettu datan hankinta ja hallinta edistää siten lämpötilojen parempaa ohjaamista ja energiatehokkuudesta huolehtimista sekä mahdollisten ongelmien aikaista huomaamista.

Lämpöyhtiö vastaa sekä olemassaoleviin että tulevaisuuden tarpeisiin

Lämpöyhtiöiden palveluiden kehitys ei kuitenkaan rajaudu vain erilaisiin mittaamisen keinoihin. Kun kaukolämpöä tuotetaan ja jaetaan jatkuvasti älykkäämmin, energia-alan on mahdollista laajentua ja tarttua täysin uusiin mahdollisuuksiin.

VSV-Energia Oy (VSV) tarjoaa asiakkailleen muun muassa niin sanottua avaimet käteen -palvelua, joka on saanut erityistä kiitosta lämpöyhtiön asiakkailta.

”Vielä 10 vuotta sitten olimme hyvin perinteinen kaukolämpöyhtiö, mutta nykyään tarjontamme on paljon laajempaa. Kaukolämmön tuotannon ja jakelun lisäksi esimerkiksi kaukolämmön vaihtimien tarkastus- ja huoltopalveluiden tarjoaminen on tarjonnassamme olennaista”, kertoo VSV:n tuotannosta ja kaukolämmöstä vastaava Mika Salo.

“Avaimet käteen -vaihtoehto varmistaa, että sopivan lämmitysvaihtoehdon hankinta ja ylläpitäminen pitkälläkin tähtäimellä on huoletonta.”

Teknologian kehittyminen ja uudet yhteistyömahdollisuudet varmistavat, että lämpöyhtiöissä katse on suunnattu pitkälle eteenpäin.

“Nykyisen asiakkaille suunnatun olosuhdepalvelun lisäksi suunnitelmia on esimerkiksi siitä, että lämpöyhtiö voisi ottaa haltuun kokonaisen taloyhtiön kaipaamat palvelut – eli lämmityksen lisäksi myös muun muassa sähkön ja veden kulutuksen seuraamisen ja ohjaamisen. Portfolion laajentaminen ja siten palveluiden keskittäminen helpottaa sekä palveluiden hankintaa että niiden ylläpitoa. Samalla palvelukokonaisuuden tarjoama kustannustehokkuus pitää hinnat kurissa”, Salo sanoo.

Lämpöyhtiöiden tarjonnan laajentamisen ytimessä on siis mahdollisuus reagoida asiakkaiden muuttuviin toiveisiin aiempaa paremmin – sekä vastata tarpeisiin, joita ei osattaisi vielä lämpöyhtiöiltä edes pyytää.

“Lämpöyhtiöillä on käsissään enemmän mahdollisuuksia kuin koskaan ennen. Radikaaleja ja kiiteltyjä muutoksia on tehty aiemmin esimerkiksi pankki- ja teleoperaattorialoilla, joten miksei niin tehtäisi myös kaukolämmön tuotannossa ja jakelussa?” Holappa summaa.

Tutustu aiheeseen lisää

Lämpöyhtiöt tarjoavat parempaa kaukolämpöä kehittämällä palveluita ja liiketoimintamalleja

Tänä päivänä kaukolämmön tuottamisessa ei ole kyse vain kodin tai kiinteistön lämmittämisestä, vaan kokonaisvaltaisen palvelun tarjoamisen merkitys kasvaa jatkuvasti. Asiakkaalle se tarkoittaa paitsi pienempiä kustannuksia ja ennakoitavuutta, myös mahdollisuutta pienentää hiilijalanjälkeä sopivan lämmöntuotannon kautta.

”Vielä joitain vuosia sitten olosuhdepalveluiden tarjoamisesta puhuttiin uutena ja jännittävänä kehitysaskeleena kaukolämpöalalla. Nyt kattavia ja kaukolämmön asiakkaita aidosti hyödyttäviä palveluita tarjotaan jo todella paljon – ja kehittymisen tahti vain kiihtyy.”

Kuten Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n toiminnanjohtaja Katja Kurki-Suonio kertoo, olosuhdepalveluita kehitettäessä lämpöyhtiöiden asiakkaat ovat kaiken keskiössä. Asiakkaalle olosuhdepalveluiden tarjoaminen näkyy miellyttävinä sisälämpötiloina kesät talvet helteistä tai pakkasista huolimatta. Uusien toimintatapojen hyödyntäminen varmistaa, että kaukolämmön käyttäminen on asiakkaille paitsi helpompaa, myös monin tavoin huolettomampaa.

Samalla lämpöyhtiöiden palveluiden jatkuva kehittäminen tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia hiilijalanjäljen merkittävään pienentämiseen niin kuntatasolla kuin koko Suomen alueella.

“Palveluihin kehitetään monenlaisia liiketoimintamalleja ja yhteistyökuvioita. Lämpöyhtiöt kehittävät omia palveluitaan tai tekevät yhteistyötä erilaisten palveluntarjoajien kanssa. Energiapalveluissa yhteistyö ei välttämättä rajoitu edes tietyn kaukolämpöverkon alueelle niin kuin perinteisessä lämmön toimituksessa asiakkaalle”, Kurki-Suonio sanoo.

Siitä hyvä esimerkki on Savon Voima Oyj:n, Kuopion Energia Oy:n, Alva-yhtiöt Oy:n ja Lappeenrannan Energia Oy:n yhteinen energiapalveluyhtiö Väre Oy, jonka energiapalvelut kattavat nykyisin sähkö-, vesi-, ja kaasupuolen lisäksi myös kaukolämmön. Eri alojen ammattitaitoa on yhdistetty näin uusiin palveluihin.

Älykkäämpää lämmityksen tarpeen havainnointia

Sen sijaan, että koteihin ja kiinteistöihin tarjottaisiin vain lämmitystä, lämpöyhtiöt ovat kehittäneet aktiivisesti kokonaisvaltaisten palveluiden tarjoamista jo useiden vuosien ajan. Erityisessä roolissa ovat olosuhdepalvelut, joilla tarkoitetaan älykkäämpää lämmön tarjoamista huomioimalla, mitä missäkin kohteessa ja tilanteessa kaivataan.

Olosuhdepalveluiden tarjoamisen ytimessä on lämmön kulutusjousto, jotta olosuhteet lämmitettävässä kohteessa olisivat aina ideaalit – niin lämpötilan kuin energian käytön kannalta.

”Aiemmin lämmitystä on puskettu kiinteistöihin tasaiseen tahtiin huolimatta siitä, tarvitaanko sitä jatkuvasti vai ei. Nyt lämmöntuotantoa ja -jakelua voidaan ohjata älykkäämmin niin, että energiaa ei käytetä turhaan”, kertoo Jukka Pennanen, Alva-yhtiöt Oy:n asiakkuusjohtaja.

Jyväskylässä sijaitseva sähkö-, vesi- ja lämpölaitos Alva palvelee paitsi paikallisesti, myös valtakunnallisesti muun muassa uusien palvelukokonaisuuksien ansiosta. Teknologinen kehittyminen ja älykkäät ratkaisut mahdollistavat säästöjä niin kaukolämmön kuluissa kuin ympäristön kuormittamisessa.

Lämmön kulutusjousto mahdollistaa esimerkiksi lämmityksen hetkellisen vähentämisen ja kulutuksen tehopiikin madaltamisen hyödyntämällä kiinteistön lämmönvarauskykyä. Pelkän ulkolämpötilan mittaamisen sijaan voidaan myös havaita, että auringonpaiste lämmittää rakennusta tehokkaasti viileästä säästä huolimatta.

”Kun tekeminen pohjautuu yhä enemmän dataan, suora hyöty asiakkaalle on säästö kustannuksissa, kun energiaa voidaan käyttää vähemmän. Samalla hiilijalanjälkeä on mahdollista pienentää merkittävästi, kun kaukolämpöä sekä tuotetaan että jaetaan fiksummin”, Pennanen kertoo.

Kulutusjoustopalvelulla varmuutta ja huolettomuutta

Kun kaukolämmön palveluita kehitetään yhä paremmiksi ja paremmiksi, kaivataan niiden tueksi myös uusia liiketoimintamalleja kehityksen tueksi ja mahdollistajiksi. Väre Oy:hyn liittyminen on merkinnyt esimerkiksi Lappeenrannan Energialle uusia mahdollisuuksia yhdistää eri alojen ammattitaitoa uusiin palveluihin.

”Koska yksin ei aina ole mahdollista ottaa isoja kehitysaskelia, halusimme lähteä hakemaan yhteistyön kautta uusia lähestymistapoja ja malleja parempaan energian tarjoamiseen”, kertoo Jussi Selenius, Lappeenrannan Energian asiakkuusjohtaja.

Muun muassa vihreän kaukolämmön tarjoaminen niin koteihin kuin yrityksiin on ollut uusien liiketoimintamallien kehittämisen ytimessä. Yhteistyön kautta parannettu kaukolämmön tuotanto ja jakelu tarjoaa hyötyjä sekä energiatehokkuuden että huolettomuuden näkökulmista.

Muun muassa lämmön kulutusjoustopalveluiden tarjoaminen mahdollistaa säästöjen lisäksi lämmönjakelun tasaisuuden ja paremman ennakoitavuuden. Samalla lämmityksestä huolehtiminen on asiakkaalle helpompaa pitkällä aikavälillä.

”Käytännössä esimerkiksi taloyhtiö hankkii kuukausimaksulla lämmityksen laitteistot, jolloin ne ovat lämpöyhtiön omistuksessa esimerkiksi seuraavat 20 vuotta. Siten asiakas varmistaa, että lämmityksen toimintaa valvotaan, eikä mahdollisista ongelmista tarvitse huolehtia itse – saatika maksaa ylimääräistä”, Selenius kertoo.

“Asiakkaiden kuuntelu ja sitä kautta uusien lämmityspalveluiden tarjoaminen on todella tärkeää. Sen lisäksi, että lämmityksen tarpeen ennakoinnilla ja älykkäiden toimintojen hyödyntämisellä voidaan pienentää kustannuksia, on lämpöyhtiöiden mahdollista myös vastata hiilineutraaliuden toiveisiin ja tavoitteisiin aiempaa paremmin.”

Voit myös tutustua muuhun kampanjamateriaaliin tästä

Savukaasupesuri mahdollistaa päästöjen hillitsemisen

“Kauko Lämmön tärpit:

On se hienoa, kun keksitään uusia härpäkkeitä, joilla puhdistaa savukaasuja ja ottaa samalla hukkalämpöä talteen. Savukaasupesurit ovat todella tavallisia Suomessa, mutta niiden hyödyistä ei kauheasti huudella kylillä – vaikka ehkä pitäisi.

  • Energiantuotannon savukaasuille on melkoisen tiukat päästövaatimukset, eli ne pitää puhdistaa tehokkaasti ennen kuin niitä päästetään piipusta pihalle.
  • Savukaasupesuri on laite, jolla savukaasuista puhdistetaan esimerkiksi poltossa syntyviä pienhiukkasia. Pesurissa savukaasujen vesihöyryä puolestaan lauhtuu eli muuttuu samalla vedeksi.
  • Kun höyry muuttaa olomuotonsa vedeksi, vapautuu prosessissa paljon energiaa. Sitä voidaan käyttää kaukolämmössä, ja samalla polttoaineiden käyttöä voidaan vähentää.”

Savukaasupesurit ovat erittäin yleisiä Suomessa, mutta niiden merkitys niin päästöjen rajoittamisessa kuin hukkalämmön hyödyntämisessä jää herkästi vähälle keskustelulle. Kun teknologia ja hukkalämmön hyödyntämisen tavat kehittyvät kiihtyvällä tahdilla, kaukolämmön tuottamisen ympäristöystävällisyydestä ja fossiilisten polttoaineiden käyttämisestä on turha kantaa huolta – kaukolämpöyhtiösi tekee nämä ympäristö- ja ilmastoteot puolestasi.

Savukaasupesureihin satsaaminen on yksi kaukolämpöyhtiöiden yleisimmistä keinoista saavuttaa tiukat päästörajat esimerkiksi pienhiukkasille sekä ottaa talteen muutoin hukkaan menevää energiaa. Kun savukaasujen tuottama lämpö saadaan pesurissa talteen, polttoaineiden käyttö vähenee ja energiatehokkuus paranee.

Samalla hukkalämpöjen hyödyntäminen varmistaa, että myös hiilidioksidipäästöt vähenevät.

”Energiatehokkuustoimien tekemisen kannalta savukaasupesureiden käyttö on merkittävää paitsi yksittäisten polttolaitosten osalta, myös pesureiden yleisyyden näkökulmasta. Kun päästövähenemää sekä energiansäästöä saadaan aikaan lähes jokaisessa laitoksessa, ratkaisulla on Suomenkin tasolla iso merkitys”, korostaa Katja Kurki-Suonio, Palveleva Kaukolämpö FinDHC:n toiminnanjohtaja.

Teknologia kehittyy jatkuvasti, ja teknisiä ratkaisuja yhdistetään valmiina kokonaisuuksina tai räätälöidysti eri tarpeisiin. Uusilla ratkaisuilla aiemmin hukkaan menneitä lämpöjä saadaan talteen tehokkaasti. Kehittyvä teknologia vain korostaa entisestään ylimääräisen lämmön hyödyntämisen mahdollisuuksia.

Lämpöpumppu tehostaa energian talteenottoa

Esimerkiksi energia- ja prosessiteollisuuden ratkaisuja tarjoava Caligo Industria on kehittänyt savukaasupesureille lämpöpumppukytkennän, joka lisää lämmön talteenoton määrää huomattavasti. Kun savukaasupesurit yhdistetään lämpöpumppuihin, lämpöä saadaan talteen savukaasuista niin paljon, että polttoaineita voidaan säästää jopa yli 30 prosenttia.

“Hukkahöyryjä on osattu hyödyntää ja käyttää kautta aikojen, mutta nyt sitä tehdään huomattavasti enemmän – ja myös huomattavasti merkittävämmässä mittakaavassa”, kertoo Ari-Matti Mattila, Caligon myyntipäällikkö.

KUVATEKSTI: Savukaasupesurit ovat jo tuttu juttu Suomessa, mutta niiden merkitys energiatehokkuuden parantamisessa jää helposti huomiotta.

Savukaasupesurin käytön ytimessä on veden olomuotomuutos eli prosessi, jossa vesihöyry muutetaan takaisin vedeksi. Kun höyry lauhtuu vedeksi, vapautuu samalla energiaa, jota voidaan hyödyntää lämpöpumpun avulla. Talteen otettavaa energiaa on mahdollista siirtää kaukolämmön käyttöön.

“Kun savukaasupesuriin yhdistetään lämpöpumppu, on pesurin mahdollistama hukkalämmön hyödyntäminen jopa kaksi kertaa tehokkaampaa, kuin mihin perinteiset pesurit pystyvät”, Mattila kertoo.

Yhä useampi lämpöyhtiö Suomessa pyrkii kohti hukkalämpöjen tehostettua hyödyntämistä

Lämpö- ja energiayhtiöiden kannalta lämpöpumppukytkennällä varustetut pesurit ja niiden tarjoama hukkalämmön hyödyntäminen on arvokasta niin taloudellisesta kuin ympäristöystävällisyyden näkökulmasta.

Esimerkiksi pääosin kotimaisilla puupolttoaineilla tuotettua kaukolämpöä tarjoava Paimion Lämpökeskus on viimeisten kolmen vuoden aikana korottanut hukkalämmön hyödyntämisen määrää jopa kolminkertaisesti.

“Tällä hetkellä laitoksen tehon hukkalämmöstä on mahdollista hyödyntää keskimäärin 25 prosenttia, parhaimmillaan jopa 30 prosenttia”, kertoo Pekka Vihervuori, Paimion Lämpökeskus Oy:n toimitusjohtaja.

“Se on todella kova luku, kun otetaan huomioon, että vielä muutama vuosi sitten vain noin 10 prosenttia pesureiden tuottamasta lämpöenergiasta oli mahdollista ottaa talteen. Uuden teknologian hyödyntäminen on kehityksessä avainasemassa.”

Vastaavia kokemuksia savukaasupesureista on paljon eri puolilta Suomea.

“Savukaasupesureiden lämmön talteenoton avulla saadaan vähennettyä polttamista ylipäätään. Se mahdollistaa myös tapauskohtaisesti fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisen lisätehona, kun ilmat kylmenevät, sekä uusiutuvan energian suhteellisen osuuden lisäämisen lämmöntuotannossa, mikä vähentää samalla päästöjä”, Kurki-Suonio kertoo.

Kampanjasta lisää

Kaukolämmön tuotannon hajauttaminen hyödyntää tehokkaasti hukkalämpöjä

Kauko Lämmön tärpit:

“Siitä, käytetäänkö kaukolämmön tuotannossa kasapäin fossiilisia polttoaineita, ei onneksi tarvitse enää kähistä – muita keinoja on vaikka kuinka. Ai mitäkö? No, tässä se selviää.

  • Hukkalämpöä voidaan hyödyntää lämmittämällä sitä sähköllä toimivilla lämpöpumpuilla niin kuumaksi, että se kelpaa erinomaisesti kaukolämpökäyttöön – eikä tarvitse polttaa yhtään mitään.
  • Hukkalämpöä saadaan esimerkiksi kiinteistöjen jäähdytysjärjestelmistä, jäteveden puhdistamisesta, datakeskuksista ja syvälle kallioon poratuista rei’istä. Eli oikeastaan vähän sieltä sun täältä.
  • Ylimääräisiä haaleita lämpöjä hyödynnetään jo nyt tehokkaasti, mutta mahdollisuuksia tehdä sitä enemmänkin on ihan mahdottomasti.”

 

Kaukolämmön tuottamisen tavat ovat muuttuneet huomattavasti lyhyessä ajassa. Sen lisäksi, että kaukolämmön tuotannossa ei tarvitse käyttää fossiilisia polttoaineita, lämpövirtoja voidaan yhä tehokkaammin poimia ympäristöystävällisesti talteen eri lähteistä kaukolämpöverkkojen käyttöön. Hukkalämmön hyödyntämisessä on valtavasti potentiaalia.

 

Uudet tuotantomuodot ja niiden hajauttaminen ovat tärkeässä roolissa kaukolämmön vihertymisen ja hiilineutraaliuden tavoitteiden saavuttamisessa.

Kaukolämpöyhtiöt ovat jo tehneet merkittäviä investointeja lisätäkseen uusiutuvien energiamuotojen ja hukkalämmön käyttöä tuotannossaan. Kehitystä tukee erityisesti lämpöpumppujen teknologinen kehitys, jonka ansiosta hukkalämpöjä saadaan talteen aiempaa paremmin.

”Lämpöpumppujen avulla saadaan hyödynnettyä entistä matalamman lämpöisiä hukkalämpöjä”, kertoo Katja Kurki-Suonio, Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n toiminnanjohtaja.

Yleisin hukkalämmön hyödyntämisen keino on niin sanottu CHC-ratkaisu (combined heating and cooling) eli jäähdytyksen ja lämmityksen yhdistäminen. Kun erilaisilla laitteilla tuotetaan kiinteistöjen jäähdytystä, syntynyt ylimääräinen energia siirretään kaukolämpöyhtiöiden tarpeisiin sen sijaan, että se katoaisi taivaan tuuliin kiinteistöjen ilmanvaihtojärjestelmien kautta.

Haaleasta hukkalämmöstä käyttökelpoista kaukolämpöä

Poltin- ja lämpöpumppuratkaisuistaan tunnettu teknologiayritys Oilon Oy edistää hukkalämmön hyödyntämistä ja hiilineutraaliuden tavoitteiden saavuttamista useiden eri kaukolämpöyhtiöiden kanssa ympäri Suomea.

”Oilonin rooli tässä yhtälössä on tarjota lämpöpumppuratkaisuja, joiden avulla niin sanotun haalean lämmön lämpötilaa voidaan nostaa kaukolämmön käyttöön sopivaksi. Koska lämpöpumput toimivat usein vihreällä sähköllä, kaukolämmön tuotanto on äärimmäisen ympäristöystävällistä”, kertoo Jussi Alpua, Oilon Oy:n myyntipäällikkö.

CHC-ratkaisujen käytön suosio kasvaa kiihtyvällä tahdilla. Esimerkiksi Kuopiossa ensimmäinen CHC-ratkaisu otettiin käyttöön vuonna 2019, ja uusia kohteita kaivataan jatkuvasti lisää.

“Kuopiosta puuttuvat isot teollisuuskohteet, joista hukkalämpöä saisi tehokkaasti talteen. Siksi CHC-ratkaisut ovat erityisen toimivia. Mahdollisuus tuottaa lämpöä ja jäähdytystä samanaikaisesti ja ympäristöystävällisesti herättää kiinnostusta”, kertoo Teemu Tirkkonen, Kuopion Energia Oy:n myyntipäällikkö.

Koska CHC-ratkaisujen kysyntä kasvaa jatkuvasti ja siihen halutaan vastata nopeasti, avuksi on suunniteltu niin sanottu konttiratkaisu.

“Tuomme jäähdytystä kaipaavan kiinteistön yhteyteen CHC-laitteilla varustetun kontin, jota voidaan hyödyntää siihen asti, kunnes kiinteistö saadaan osaksi varsinaista kaukojäähdytysjärjestelmää. Siten jäähdytystä ei tarvitse tuottaa ilman hukkalämmön hyödyntämistä edes väliaikaisesti”, Tirkkonen selittää.

Paljon potentiaalia vihreän lämmöntuotannon lisäämiseksi

Käyttökelpoinen hukkalämpö voi olla peräisin monesta muustakin lähteestä kuin vain kiinteistöjen jäähdytysjärjestelmistä.

Esimerkiksi jätevedenpuhdistamoilta käyttökelpoista hukkalämpöä syntyy puhdistusprosesseista, ja suurissa datakeskuksissa valtava sähkön tarve ja käyttö tuottavat paljon ylimääräistä lämpöä.

”Vantaalla hukkalämpöä kerätään myös keskisyvästä geolämpökaivosta. Se tarkoittaa muutaman kilometrin syvyistä kallioon porattua reikää, jonka pohjalla oleva korkea lämpötila voidaan edelleen korottaa lämpöpumppujen avulla ja siirtää kaukolämmöksi”, Alpua kertoo.

Kohteita, joista haaleaa lämpöä on mahdollista ottaa talteen, on lukemattomia. Esimerkiksi isot kiinteistöt, sairaalat ja ostoskeskukset ovat paikkoja, jotka voivat tarjota huomattavia määriä ympäristöystävällistä kaukolämpöä hukkalämmöstään.

 

 

Kuvituskuva:

Kaukolämmön hiilijalanjälki pienentyy yhteistyössä teollisuuden kanssa

Kauko Lämmön tärpit:

“Yhteistyöllä kummasti saa asioita aikaiseksi, eikä muuten kaukolämpö ole siinä mikään poikkeus. Itse en ollut edes tiennyt, että kaukolämmöllä on muitakin rooleja kuin vain rakennusten lämmitys!

  • Kaikki osapuolet voittavat, kun kaukolämpöyhtiöt ja teollisuus tekevät yhteistyötä. Teollisuus saa hiilineutraalia lämpöä prosesseihinsa, ja samalla teollisuuden hukkalämpöjä voidaan hyödyntää puolestaan kaukolämpönä.
  • Kaukolämmön tuotannossa voidaan käyttää myös teollisuudelta yli jääviä materiaalivirtoja, joita ei muuten aina saataisi käytettyä tai kierrätettyä.
  • Hiilineutraali lämpö voi olla alueellinen elinvoimatekijä. Hieno termi, joka tarkoittaa esimerkiksi sitä, että teollisuus valitsee sijaintinsa sen mukaan, miten ympäristöystävällistä energiaa on käytettävissä.”

 

Kaukolämpöyhtiöt ja teollisuuden eri alat ovat tehneet yhteistyötä perinteikkäästi jo vuosikymmenien ajan. Se on merkittävää sekä kaukolämmön tuotannon että teollisuuden energiankäytön vihertymisen kannalta. Yhteistyön yksi tärkeimmistä tavoitteista on hyödyntää materiaali- ja energiavirtoja mahdollisimman tehokkaasti.

Monilla paikkakunnilla Suomessa kaukolämmön tuotanto on nivoutunut tiiviisti yhteen teollisuuden kanssa, koska Suomessa on paljon energiaintensiivistä teollisuutta. Toisin sanoen monet teollisuuden alat tarvitsevat erittäin paljon energiaa toimiakseen.

Esimerkiksi metsäteollisuuden prosesseissa puusta hyödynnetään tuotantoon kelpaavat osat, ja sivuvirtana syntyy paljon kuorta ja haketta. Sitä voidaan hyödyntää erilaisten teollisuuden prosessien energiantuotannossa, kertoo Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n toiminnanjohtaja Katja Kurki-Suonio.

“Samalla voidaan usein tuottaa hiilineutraalia lämpöä saman paikkakunnan kaukolämpöverkkoon. Yhteistyö mahdollistaa hyvän materiaali- ja energiatehokkuuden, mikä on arvokasta niin teollisuudelle kuin kaukolämpöyhtiöillekin.”

Kaukolämmön tuotanto tukee teollisuuden materiaali- ja energiatehokkuutta

Teollisuuden eri prosesseissa syntyy myös paljon ylimääräistä lämpöä. Hukkalämpöä pyritään usein kierrättämään sisäisesti esimerkiksi samassa paikassa, jossa sitä syntyy, mutta aina lämmölle ei löydy sopivaa käyttöä. Silloin kaukolämpöverkot astuvat mukaan yhtälöön.

“Hukkalämmön hyödyntämisestä puhutaan nykyään paljon, ja kaukolämpöverkot ovat tässä keskustelussa avainroolissa. Niiden avulla hukkalämpöä voidaan siirtää paikkoihin, joissa sille on käyttöä – esimerkiksi lämmittämään lähialueen koteja. Energiaa ja polttoaineita säästyy ja päästöt pienenevät, kun hukkalämpö hyödynnetään fiksusti”, Kurki-Suonio kertoo.

Nykyisin yhä haaleampaa hukkalämpöä voidaan käyttää, kun sen lämpötilaa nostetaan ensin sähkökäyttöisillä lämpöpumpuilla korkeammaksi kaukolämpöverkkojen käyttöön. Haaleaa lämpöä on mahdollista kerätä kaukolämmöksi esimerkiksi teollisuuden jäte- ja lauhdevesistä, jotka ovat usein vielä puhdistusprosessin jälkeenkin vähintään haaleita.

Lämpöyhtiöt tarjoavat vihreää energiaa teollisuudelle

Kaukolämmön tuottamisen yhteydessä voidaan tehdä myös prosessilämpöä paikallisen teollisuuden tarpeisiin. Kun lämpöyhtiö tarjoaa prosessihöyryn, lämpimän prosessiveden sekä kiinteistön lämmitys- ja jäähdytysratkaisut, teollisuuden toimijat voivat keskittyä omien prosessiensa optimointiin.

Eri teollisuuden aloilla on jo laadittu tiekarttoja kohti ympäristöystävällisempiä tuotantoprosesseja. Hiilineutraalin lämmön saatavuus voi olla ratkaisevaa, kun teollisuuslaitos miettii tuotantonsa sijoittamista uudelle paikkakunnalle.

”Halu tehdä parempia ja ympäristöystävällisempiä valintoja on molemminpuolista. Samaan aikaan, kun lämpöyhtiöt haluavat tuottaa kaukolämpöä mahdollisimman päästöttömästi, myös teollisuudessa korostetaan yhä enemmän hiilineutraalin energian tärkeyttä”, Kurki-Suonio summaa.

Kirjoituksen lähde on FinDHC ry ja jäsenyritystemme kampanja kaukolämpö.

Kaukolämpö on paitsi vihreää, myös yllättävän lähellä tuotettua

Kauko Lämmön tärpit:

“Jos jotakin tästä laittaa korvan taakse muistiin, niin itse suosittelisin näitä:

  • Kaukolämpö ei todellisuudessa ilmesty kotiin kaukomailta, sillä joka kaupungissa ja vähän pienemmilläkin kylillä tuotetaan ihan omat kaukolämmöt.
  • 10 vuodessa on tehty ihan määrättömästi hommia ympäristöystävällisyyden eteen, ja seuraavan 10 vuoden aikana tehdään sitäkin enemmän. Ei tarvitse huolehtia niistä fossiilisista polttoaineista.
  • Jo nyt 70 % Suomen kunnista tehdään kaukolämpöä lähinnä uusiutuvilla energialähteillä ja hukkalämmöllä. Eikä muuten mene kauaa, että loputkin tekee!”

Viimeisen kymmenen vuoden aikana kaukolämmöstä on tullut merkittävästi ympäristöystävällisempää muun muassa päästöjen puolittamisen avulla, ja muutosvauhti kohti päästötöntä lämmöntuotantoa vain kiihtyy. Yli puolet kaukolämmöstä tuotetaan Suomessa uusiutuvalla energialla ja hukkalämmöillä, ja vihertyminen tukee sekä yksittäisten kuntien että koko Suomen ilmastotavoitteita nyt ja tulevaisuudessa.

Tiesitkö, että termi ”kaukolämpö” on saanut alkunsa hiukan harhaanjohtavasta käännöksestä?

Omaa kotia lämmittävä kaukolämpö ei todennäköisesti tule kovin kaukaa, sillä kaukolämpö tuotetaan aina paikkakuntakohtaisesti. Sen lisäksi, että lämpö tuotetaan lähellä ilman turhia ja pitkiä välimatkoja, kaukolämpöyhtiöt kaikkialla Suomessa ovat myös sitoutuneet mahdollisimman ympäristöystävällisen kaukolämmön tuottamiseen.

Jo nyt jopa 70 % Suomen kunnista tuottaa kaukolämpöä lähinnä uusiutuvilla energialähteillä ja hukkalämmöllä. Kehitys kohti täysin päästötöntä tuotantoa kulkee vauhdilla eteenpäin.

”Kaukolämpö kantaa turhaan imagoa runsaasti päästöjä aiheuttavana toimintana. Todellisuudessa kaukolämpöverkot ovat alusta tulevaisuuden ilmastoneutraalille energiajärjestelmälle”, kertoo Katja Kurki-Suonio, Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n toiminnanjohtaja.

Isot, mutta realistiset tavoitteet hiilineutraaliudesta

Kaukolämpö on ottanut viime vuosien aikana tärkeitä askeleita kohti lämmöntuotantoa, joka on sekä fossiilisista polttoaineista vapaata, myös mahdollisimman ympäristöystävällistä tuotannon kaikissa eri vaiheissa. Kaukolämmön päästöt onkin onnistuttu puolittamaan viimeisen 10 vuoden aikana.

Samaan aikaan uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannossa on yli kaksinkertaistunut, ja hukkalämpöjen hyödyntäminen kaukolämmön energialähteenä on yli kolminkertaistunut.

”Sen lisäksi, että päästöjen määrää on vähennetty jo nyt merkittävästi, kaikkialla Suomessa kaukolämmön tuottajat ovat sitoutuneet hiilineutraalitavoitteisiin sekä päästöjen puolittamiseen edelleen seuraavan 10 vuoden aikana. Siihen on jo tiekartat ja suunnitelmat olemassa”, Kurki-Suonio iloitsee.

”Tavoitteet ovat isoja, mutta äärimmäisen tärkeitä. On olennaista muistaa, että kaukolämmön muuttaminen vähäpäästöisemmäksi on isossa kuvassa ratkaisevampaa kuin yksittäisten kiinteistöjen erilliset ilmastoystävälliset energiaratkaisut.”

Tiedätkö, miten kotisi tai yrityksesi lämmitetään?

Vaikka kaukolämpöä ei täysin kiinteistökohtaiseksi lämmöksi voikaan kutsua, ympäristöystävällisestä aluelämmöstä tai lähilämmöstä puhuminen kuvaa kaukolämpöä hyvin.

Katja Kurki-Suoniolle on tuttua törmätä tilanteisiin, joissa oman kodin lämmön alkuperää ei tunneta juuri lainkaan. Silloin tieto siitä, että omalla paikkakunnalla tuotetaan ympäristöystävällistä kaukolämpöä, tulee usein vastaan iloisena yllätyksenä.

”Jos lämmitysmuoto tai kaukolämpö mietityttää, tokaisu ’kysy omalta lämpöyhtiöltäsi’ on usein oikein osuva”, Kurki-Suonio toteaa.

Koska Suomen kaukolämpöyhtiöistä monet ovat kuntaomisteisia, tuotannon vihertyminen tukee niin kuntien omia kuin koko Suomenkin ilmastotavoitteita.

”Vaikka lämmitys ei jatkuvasti olekaan mielessä, ei ole ollenkaan huono idea pysähtyä miettimään, mistä kodin lämpö oikeastaan tulee ja miten se on tuotettu. Kaukolämpöä ei tänä päivänä tarvitse sorsia siinä pelossa, että se tuotettaisiin fossiilisilla polttoaineilla – monella paikkakunnalla kaukolämpö tehdään jo nyt hiilineutraalisti, ja lopuillakin täysin päästötön kaukolämpö on merkitty lähitulevaisuuden to do -listalle”, Kurki-Suonio summaa.

 

Kirjoituksen lähde on FinDHC ry ja jäsenyritystemme kampanja kaukolämpö.

Ilmalämpöpumpun huolto ei ole itsestään selvä asia

Puhdista ilmalämpöpumppusi

Muistathan, että ilmalämpöpumppusi kaipaa huoltoa ja ylläpitoa tasaisin väliajoin. Kaikille meistä ilmalämpöpumpun huolto ei ole itsestään selvä asia. Huoltaminen ja puhdistaminen on kuitenkin tärkeää, sillä pumppu ja sen suodattimet keräävät sisälleen epäpuhtauksia ja pölyä. Yksinkertaisi ylläpitotoimia voit tehdä itse ja ne ovat yleensä kuvattu laitteesi käyttöohjeessa. Laitteen perusteellinen puhdistaminen on puolestaan ammattilaisen työtä. Huoltamiseen ja asentamiseen vaaditaan Tukesin myöntämät kylmäasennuspätevyydet, sillä ilmalämpöpumppu sisältää kylmäainetta.

Laitteen puhdistaminen tasaisin väliajoin, on tärkeää, jotta sen suorituskyky säilyy korkeana ja virrankulutus vähenee. Likaiset suodattimet saattavat aiheuttaa kondensaatiota.

Mitä voit puhdistaa itse?

Ennen kuin ryhdyt puhdistamaan laitetta, kytke virtalähde pois päältä.

Erilaiset suodattimet laitteessasi tulisi imuroida pölystä ja liasta vähintään 3-6 kk välein. hyvä nyrkkisääntö on tehdä puhdistus aina siitepölykauden jälkeen ja keväällä kun lumet rupeavat sulamaan. Puhdistusvälien aikataulu riippuu luonnollisesti paikasta, missä ilmalämpöpumppu sijaitsee. Jos suodattimien lika ei irtoa imuroimalla, voit liottaa suodatinta haaleassa vedessä ja huuhdella suodattimen liottamisen jälkeen. Pesun jälkeen suodatin kannatta kuivata huolellisesti varjoisessa paikassa, älä siis altista suoralle auringon paisteelle. Jos likaa tai hajua ei saa poistettua pesulla, kannattaa vaihtaa koko suodatin, jotta suorituskyky säilyy.

Pumpun muoviosat voi yleensä puhdistaa kostella kankaalla tai rätillä. Osassa laitteista saa etupaneelin irrotettua ja näin saa pinttyneemmän lian pestyä pois esim. lavuaarissa.

Ulkoyksikkö altistuu jatkuvasti muuttuville sääolosuhteille. Ulkoyksikkö kannattaa tarkistaa ajoittain ja puhdistaa siihen kertyneet lehdet tai talvella kertynyt jää ja lumi. Ulkoyksiköstä tulee viilentäessä vettä poistoletkusta ja asennuspaikasta riippuen kannattaa kesäaikaan varmistaa, että vesi ohjautuu turvallisesti pois talon rakenteiden ympäriltä. Talvella lämmittäessä, ulkoyksikkö poistaa myös vettä ja se tulee yleensä esim. laitteen alta. Asennuksessa on varmasti katsottu, miten vesi saadaan kulkeutumaan pois talon rakenteista, mutta laitteen ympärille ja alle saattaa kertyä jäätä merkittävä määrä. Hyvin haasteellisissa asennuspaikoissa saattaa tulla tarve hyvin luoville ratkaisuille. Kuvan esimerkissä on rakennettu uusi terassi aiemmin asennetun ulkoyksikön alle ja ratkaistu veden kerääminen talvella astialla, josta aina poistetaan ulkoyksikön keräämä jää isona lohkareena.

Jos itse tehtävien ylläpitotoimien lisäksi tarvitaan muuta huoltoa, on syytä kääntyä pätevän kylmäasennusliikkeen puoleen.

Perushuoltoa suositellaan teettämään 2–3 vuoden välein. Tarkasta valmistajan suosittelema huoltoväli lämpöpumppusi käyttöohjeesta.

Ilmalämpöpumpun huollolla varmistat, että laitteesi toimii myös jatkossa kuten sen kuuluukin ja saat tarpeellisen energiansäästön.

Ammattilainen kannattaa pyytää apuun ainakin seuraavien ongelmien ilmetessä:

Laitteesi ei lämmitä tai viilennä kunnolla

ilmalämpöpumpusta tulee epämiellyttävää hajua.

Laitteesta kuuluu poikkeavaa ääntä.

Ulkoyksikön kenno on jäätynyt ja lämpöpumppu ei sulata automaattisesti.

Laite vuotaa vettä