Kaukolämpö mahdollistaa kiertotaloutta yli toimialarajojen

Kiertotalous koostuu monesta eri osa-alueesta, kuten raaka-aineiden kestävästä tuotannosta, tehokkaasta kierrättämisestä ja aiemmin hukkaan menneiden jakeiden käyttämisestä uusissa kohteissa. Kaukolämmöllä on tärkeä rooli osana kiertotaloutta: sen lisäksi, että se auttaa edistämään hukkalämpöjen käyttöä tehokkaasti, se toimii tärkeänä osana myös erilaisten raaka-aineiden kiertokulkua.

Erilaisia kierrätyksen ja esimerkiksi hukkalämmön käyttämisen tapoja voidaan hyödyntää kaukolämmön tuotannossa tehokkaasti niin, että ne edistävät kiertotaloutta isossakin mittakaavassa.

Napapiirin Energia ja Vesi Oy:llä hyödynnetään esimerkiksi jätevesien puhdistusprosessissa syntyvän lietteen polttoa osana kaukolämmön tuotantoa.

“Vaikka jätevesien käsittelyprosessissa syntyvää lietettä voidaan kompostoida ja biomultaa käyttää esimerkiksi kaupunkien viherrakentamisessa, prosessissa on omat ongelmansa muun muassa lietteessä olevien mikromuovi- ja lääkejäämien takia. Ongelma voidaan ratkaista lietteen polttolaitoksissa, joissa erilaiset haitta-aineet häviävät korkeissa lämpötiloissa. Samalla prosessissa syntyvää ylimääräistä lämpöä siirretään puolestaan kaukolämmön käyttöön,” kertoo toimitusjohtaja Kristian Gullsten.

Kyseessä on siis prosessi, jossa useammat eri osapuolet hyötyvät. Yhtenä tärkeänä lietteen jatkokäsittelyn osana on myös polttoprosessissa syntyvän tuhkan hyödyntäminen.

“Lietteen polttolaitoksessa syntyvää tuhkaa voidaan käyttää ja rakeistaa energian tuotannossa syntyvän tuhkan lisäravinteena sekä palauttaa ravinteet metsiin ilman haitta-aineiden leviämisen riskiä. Aineiden kiertokulun kannalta kyseessä on toimiva prosessi, kun ravinnepitoinen tuhka levitetään lannoitteeksi ja ylimääräinen energia saadaan talteen ja hyötykäyttöön”, Gullsten sanoo.

Kiertotaloutta yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa

Kaukolämpö on erityisessä roolissa kiertotalouden näkökulmasta. Kaukolämpöverkot mahdollistavat tehokkaasti niin energiayhtiöiden asiakkaiden kuin muidenkin toimijoiden laajamittaisen hukkalämpöjen hyödyntämisen. Verkkoja pitkin lämpöä saadaan siirrettyä etäämmälläkin oleville asiakkaille.

Seinäjoella kaukolämmön kiertotalouden keskiössä on jätevesien ylimääräisen lämmön hyödyntäminen.

“Hukkalämpöjä on aiemmin jouduttu ohjaamaan mitä erilaisimpiin paikkoihin, joissa lämpöä ei voida hyödyntää. Esimerkiksi puhdistettuja, lämpimiä vesiä ohjataan vesistöihin ja suurien pakastamoiden käyttämän ison sähkömäärän hukkalämpö on saattanut mennä maaperään tehtaan ulkopuolelle. Niitä voidaan ja osataan nyt ottaa tehokkaammin lämpöpumpuilla talteen”, kertoo Mikko Mursula, Seinäjoen Energia Oy:n kaukolämpötoiminnan johtaja.

Erilaisia kiertotalouden ratkaisuja kehitetään alueellisesti. Toisaalla on tarjolla hukkalämpöjä, joita voidaan käyttää kaukolämpönä, ja toisaalla taas materiaali- ja jätevirtoja, joille etsitään uutta käyttöä.

“Aina olisikin järkevää tarkastella tapauskohtaisesti, millaisia materiaali- ja jätevirtoja missäkin voidaan hyödyntää. Toisen sivuvirrasta tulee siten toisen liiketoiminnan osa”, Gullsten summaa.

Hukkalämmön hyödyntäminen alusta asti mielessä

Kiertotaloutta on tärkeää muistaa tarkastella laajemmastakin näkökulmasta. Esimerkiksi Lapissa välimatkat ovat pitkiä, ja materiaalien kuljettamista eri paikkoihin vältellään viimeiseen asti. Siksi paikallisuus ja oman paikkakunnan mahdollisuuksien mukaan toimiminen on tärkeää.

“Kun erilaisia haasteita voidaan ratkoa paikallisesti ja kiertotalouden ympyrää pystytään tehokkaasti hyödyntämään, koko yhteiskunta hyötyy. Se on energiayhtiöille myös kustannuksien kannalta kannattavaa: kun ennen energiantuotannossa syntyvän tuhkan kaatopaikalle viemisestä on maksettu isoja summia, nyt ne voidaan palauttaa takaisin lähimetsiin, jolloin tuhkien ravinteet saadaan lannoitekäyttöön”, Gullsten sanoo.

Kiertotalouden yhtenä tärkeänä kehitysaskeleena on myös suunnitella uusia tehtaita, laitoksia ja muita mahdollisia hukkalämmön lähteitä niin, että ylimääräisen energian hyödyntäminen otetaan jo rakennusvaiheessa huomioon.

“Esimerkiksi suuret datakeskukset kuluttavat paljon sähköä ja hukkalämpöä syntyy suuria määriä. Seinäjoella uuden datakeskuksen projekti on vielä suunnitteluvaiheessa, mutta tavoitteena on, että heti alusta lähtien hukkalämmön talteenotto maksimoidaan. Seinäjoella uuden datakeskuksen projekti on vielä suunnitteluvaiheessa. Tavoitteena on, että energia hyödynnetään tehokkaasti ja hukkalämmön talteenotto maksimoidaan heti alusta alkaen”, Mursula kertoo.

Kaukolämmöllä on merkittävä rooli osana kiertotaloutta

Kiertotalousratkaisut ovat tärkeä osa kaukolämpöalan ilmastotoimia. Kaukolämpöjärjestelmät mahdollistavat myös muiden toimijoiden, kuten kuntien ja teollisuuden, kiertotaloutta, ja ratkaisut syntyvät usein toimialarajat ylittävistä oivalluksista. Niiden avulla materiaali- ja energiakiertoja voidaan optimoida laajemmin kuin vain oman toiminnan puitteissa.

Kiertotalouden merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa ja luonnonvarojen säästämisessä on iso aihe, joka on saanut paljon ansaitsemaansa huomiota viime vuosina niin Suomessa kuin maailmallakin. Tehokasta kiertotaloutta voidaan edistää monilla eri tavoilla, ja siksi kiertotaloustoimien mittakaava vaihtelee aina pienistä teoista laajempiin teollisen ja yhteiskunnallisen tason toimiin ja ratkaisuihin.

Kaukolämmön tapauksessa kiertotalous tarkoittaa muun muassa hukkalämpöjen käyttämistä, materiaalien kierrättämistä, pitkäikäisten laitteiden ja laitoksien rakentamista sekä niiden huoltoa ja kunnostusta pitkällä aikavälillä.

Hyvinkään Lämpövoimalla on jo pitkään nojauduttu voimakkaasti kiertotalouden mahdollisuuksiin kaukolämmön tuotannossa. Niistä yksi tärkeimmistä on jätteiden energiahyötykäyttö: Suomessa ei käytännössä enää viedä yhdyskuntajätteitä kaatopaikoille, vaan kierrätyskelvottomat jätejakeet käsitellään termisesti eli poltetaan.

Jätteenpoltossa syntyvä lämpö otetaan puolestaan talteen kaukolämmöksi.

“Jätteenpoltto ja kierrätys eivät ole toistensa vastakohtia eivätkä ne sulje toisiaan pois. Tosiasiassa ne toimivat tehokkaasti yhdessä silloin, kun jätteitä ei ole mahdollista tehokkaasti kierrättää”, kertoo Sami Pesonen, Hyvinkään Lämpövoiman asiakkuus- ja verkostopäällikkö.

Osaa materiaaleista ei voida erotella tai ne eivät sovellu uudelleen käytettäväksi, mutta polttamisesta syntyvä lämpö voidaan ottaa talteen kaukolämmöksi. Vastaavasti kaukolämmön tuotantoon ei tällöin tarvitse käyttää polttoainetta.

“Jätteitä poltettaessa ylimääräinen energia ei häviä taivaan tuuliin, vaan hukkalämpöä voidaan hyödyntää tehokkaasti. Tällaisen hukkalämmön käyttämiselle on lukemattomia hyviä syitä aina luonnonvarojen säästämisestä ja hiilineutraaliudesta merkittäviin kustannussäästöihin”, Pesonen summaa.

Kierrätetyissä putkissa ympäristöystävällistä kaukolämpöä

Myös kaukolämpöverkon laitteistoilla on tärkeä rooli kaukolämpöjärjestelmän kiertotaloudessa.

Muun muassa kaukolämmön käyttöön tarkoitettuja putkijärjestelmiä ja muita osia tarjoavan Logstor Finland Oy:n toiminnan ytimessä on kierrätysmateriaalien hyödyntäminen. Samalla hiilineutraaliuteen pyritään myös tuotteiden tuotantoprosessien kaikissa eri vaiheissa.

“Vihreys tarkoittaa meille sitä, että kierrätysmateriaaleja käytetään aina mahdollisuuksien mukaan ja kierrätys on osana kaikkea toimintaa. Esimerkiksi kaukolämpöputkissa hyödynnetään mahdollisimman paljon hukkamuovia, jota jää yli valmistusprosessin eri vaiheissa”, kertoo Ville Pekkarinen, Logstorin myyntipäällikkö.

“Myös oman tehtaan koneiden hukkalämpöä hyödynnetään tehokkaasti. Tuotantoprosesseissa syntyvä ylimääräinen lämpö ohjataan takaisin prosesseihin sekä kiinteistön lämmitykseen.”

Kiertotaloudesta hyötyvät sekä asiakkaat että ympäristö

Kiertotalouden taustalla vaikuttaa ennen kaikkea oikea asenne. Kun ilmastonmuutoksen torjunnasta ja kiertotaloudesta ottaa aidosti vastuuta, vihreämpien valintojen tekeminen on mahdollista lukemattomissa eri tilanteissa – ja pienilläkin ratkaisuilla on iso merkitys.

“Kaukolämmön valinnan yksi parhaimmista puolista on se, että lämpöyhtiöt investoivat aktiivisesti hiilineutraaleihin ratkaisuihin asiakkaiden puolesta. Erilaisia vaihtoehtoja etsitään ja suunnitellaan aina pitkälle tulevaisuuteen”, kertoo Sanna Kytömäki, Hyvinkään Lämpövoiman toimitusjohtaja.

”Yhteistyö asiakkaiden kanssa sekä uusien palveluiden kehittäminen asiakkaille niin energiatehokkuuden kuin kiinteistöjen käytön parantamiseksi ovat avainasemassa. Hinnan pitäminen vakaana on myös tärkeää sen lisäksi, että kaukolämpö tuotetaan hiilineutraalisti ja vastuullisesti.”

Samoihin arvoihin keskittyvä yhteistyö lämpölaitteiden tuottajien kanssa mahdollistaa parhaan kaukolämmön tarjoamisen asiakkaille.

“Kaukolämpöputkethan eivät ulkonäöllisesti ole muuttuneet mihinkään vuosiin, mutta niiden valmistuksen tapoihin voidaan vaikuttaa todella paljon. Kun sekä tuotteet että energiayhtiöiden ratkaisut ovat ekologisia ja vastuullisia, saavat lämpöyhtiöiden asiakkaat parasta vastinetta rahoilleen”, Pekkarinen summaa.

 

Älykkäät ratkaisut mahdollistavat kaukolämmön ja muiden energiajärjestelmien integroitumisen

Kaukolämmön älykkäät ratkaisut kehittyvät jatkuvasti, mikä edistää muun muassa erilaisten energiajärjestelmien tehokkaan yhteistyön. Integroituminen mahdollistaa paitsi vihreämmän kaukolämmön tuotannon, myös kokonaisvaltaisten palveluiden tarjoamista alemmilla kustannuksilla.

“Tällä hetkellä elämme niin sanotun energiamurroksen aikaa. Kun uusiutuvien energiamuotojen tuotanto on alkanut kasvaa, kaukolämpö ei ole saanut kovin trendikästä imagoa muutoksen varrella – vaikka syytä olisikin. Kun tämä murros jatkaa etenemistään ja esimerkiksi energian varastointi luo haasteita, kaukolämpö on merkittävässä roolissa.”

Näin Kai-Kristian Koskinen, Valkeakosken Energia Oy:n energiajohtaja, summaa ajatuksensa energia-alan muutoksista viime vuosina.

Enegiantuotanto on muuttunut monin tavoin, ja se näkyy myös kaukolämmön tuotannossa. Silti hiukan vanhentunut ajattelutapa kaukolämmöstä on myös Eero Niemitalolle, Pori Energia Oy:n energiapalveluiden johtajalle, tuttu ilmiö.

“Kaukolämpö mielletään vielä usein vähän vanhanaikaiseksi lämmitysmuodoksi, mutta todellisuudessa se on hieno, pohjoismainen “keksintö”. Kaukolämpö mahdollistaa monia asioita, jotka muissa maissa eivät olisi mahdollisia. Kun älykkäät järjestelmät lisääntyvät ja sääriippuvaisen sähkön käyttö lisääntyy, kaukolämpöjärjestelmät auttavat ohjaamaan edullista ja ympäristöystävällistä sähköä tehokkaasti lämmöntuotantoon”, Niemitalo sanoo.

Tarkkailussa kustannustehokkain lämmöntuotantotapa

Miten kaukolämmön älykkäät ratkaisut ja uusiutuvilla tavoilla tuotettu sähkö sitten tarkalleen ottaen liittyvät toisiinsa – ja miksi niiden tuominen yhteen on tärkeää?

Eri järjestelmien integroitumisen keskiössä on lämmön tuotannon energiatehokkuus sekä samalla kustannuksissa säästäminen.

Kaukolämpö muun muassa mahdollistaa energian varastoinnin lämpönä silloin, kun esimerkiksi tuulivoimalla tuotetun sähkön tuotanto ylittää kysynnän. Siten kaukolämpöverkko itsessään toimii ikään kuin akkuna.

Älykkäät ominaisuudet myös mahdollistavat sähkön ja lämmön tuotannon kannalta tärkeiden seikkojen mittaamisen ja ennakoinnin. Esimerkiksi sääolosuhteiden mukaan voidaan ennakoida kiinteistöjen lämmöntarvetta ja optimoida kaukolämmön tuotantotapaa.

“Kun esimerkiksi tuulivoimalla tehdään sähköä ja samalla varastoidaan ylimääräistä energiaa lämmöksi, tarvitaan älykkäitä ominaisuuksia ja ratkaisuja, joilla näitä tekijöitä ohjataan. Muun muassa sääennusteiden tarkkailun ja tuulen voimakkuuden selvittämisen avulla voidaan arvioida, kuinka paljon energiaa saadaan”, Koskinen kertoo.

Enemmän tietoa, parempaa kaukolämpöä

Nykyään kaukolämmön tuotanto on yhä enemmän olosuhdepalveluiden tarjoamista, ei pelkästään kotien tai kiinteistöjen lämmittämistä.

Olosuhdepalveluiden kehittäminen tarkoittaa asiakkaalle enemmän hyötyjä: kustannustehokkaampi kaukolämmön tuotanto näkyy paitsi pienempänä lämmityslaskuna, myös aina tasaisena ja mukavana lämpötilana.

“Kartoitamme jatkuvasti, mitä erilaisia teknologioita ja älykkäitä ratkaisuja voidaan hyödyntää kaukolämmön tuotannon ja olosuhdepalveluiden kehityksessä. Kun tietoa kerätään jatkuvasti enemmän ja tehokkaammin, sitä voidaan myös hyödyntää paremmin”, Niemitalo kertoo.

“Kaiken keskiössä on rakentaa asiakkaille palveluita, jotka hyödyttävät heitä eniten. Älykkäät ominaisuudet ovat tässä avainasemassa.”

Kauko Lämmön tärpit:

“Jos joku vielä ajattelee, että kaukolämpö on jotenkin vanhanaikainen lämmitystapa, on jo hyvä aika tarkastella aihetta uusin silmin. Jos jokin nimittäin tänä päivänä kehittyy nopeasti, niin se on kaukolämpö.

  • Kun kaukolämmön tuotanto ja uusiutuvilla lähteillä tuotettava sähkö tekevät yhteistyötä, on tuloksena tehokas ja ympäristöystävällinen tapa tuottaa lämpöä.
  • Eri asioiden mittaaminen on kaiken a ja o. Jos esimerkiksi sääriippuvainen tuulivoiman tuotanto ylittää hetkittäin sähkön kysynnän, älykkäällä ohjauksella energia voidaan käyttää tai varastoida lämpönä kaukolämpöjärjestelmässä.
  • Älykkäät ratkaisut lisääntyvät kaukolämmön tuotannossa koko ajan, ja ne mahdollistavat parempien olosuhdepalveluiden tarjoamisen. Se on asiakkaalle iso juttu: älykkyyden lisääntyessä myös itse palvelukin on paljon parempaa kuin joitain vuosia sitten.”

Älykäs kaukolämmitys on kotien ja kiinteistöjen uusi normaali

Älykäs kaukoenergia on nykyään yhä tavallisempi puheenaihe kahvipöydissä, kun aiheena on kotien ja kiinteistöjen lämmitys. Olosuhteiden mittaamiseen kehitetään jatkuvasti uusia tapoja, ja hyödynnettävän datan määrä kasvaa jatkuvasti. Älykkyys herättää terminä monenlaisia ajatuksia – mutta mitä se käytännössä oikeastaan tarkoittaa?

Kun ennen kaukolämmön tarjoaminen tarkoitti vain lämmön toimitusta putkia pitkin esimerkiksi kotiin, nyt huomiota kiinnitetään entistä enemmän kokonaisuuteen aina pieniäkin yksityiskohtia myöten. Uusien palvelukokonaisuuksien keskiössä on kerättävän datan fiksu hyödyntäminen.

Esimerkiksi Lahti Energia Oy:lle on tärkeää auttaa asiakkaita valitsemaan juuri omaan tarpeeseen sopivat oikeat lämmityspalvelut.

“Älykkyyden lisäämisen tavoitteena on tarjota mahdollisimman mukavat ja tasaiset asuinolosuhteet. Näiden asioiden tarkkailu on tärkeää niin taloudellisessa mielessä kuin myös ympäristön säästämisen näkökulmasta. Potentiaalia viedä kaukolämpöä kohti vieläkin älykkäämpiä ominaisuuksia on paljon”, kertoo Jarmo Virtanen, Lahti Energian tuotepäällikkö.

“Älykkäiden ominaisuuksien kehittämisen ensisijaisia hyötyjä ovat ennakointi ja oikea-aikaisuus. Erilaisilla mittareilla ja lämmön jakelun älykkäällä tarkkailulla voidaan mahdollistaa esimerkiksi korkeiden lämpöpiikkien leikkaus, jolloin lämpöä menee huomattavasti vähemmän hukkaan”, jatkaa Mikko Väisänen, Lahti Energian tekninen tuotepäällikkö.

Mittaaminen mahdollistaa nopean reagoinnin

Kaukolämmön älykkyyden lisääntyessä energiayhtiöiden ja lämmönjakokeskuksien yhteistyö on tärkeässä roolissa.

Kaukolämmön lämmönjakokeskuksia tarjoava Cetetherm keskittyy älykkään tuote- ja sovellusosaamisen tarjoamiseen, jotta energiayhtiöt voivat tarjota edelleen omille asiakkailleen parempia laitteistoja ja palvelukokonaisuuksia.

“Älykäs lämmönjakokeskus on perusta energiayhtiön omalle, uudelle palveluliiketoiminnalle. Kun lämmönjakokeskuksen toimittamaa dataa jalostetaan tehokkaasti, lämpöyhtiöt ovat jatkuvasti perillä, mitä lämmitettävissä kohteissa tapahtuu. Samalla energiansäästöllisiin asioihin, kuten yleisiin olosuhteisiin, tasaiseen lämpötilaan ja esimerkiksi ilmankosteuteen, voidaan vaikuttaa nopeasti”, sanoo Teijo Aaltonen, Cetethermin myyntipäällikkö.

Datan hyödyntäminen mahdollistaa lämpötilojen säätämisen lisäksi myös paremman huoltovarmuuden sekä huolettoman kokemuksen asiakkaille.

“Esimerkiksi pattereiden vedenpaineen mittaamisen avulla on mahdollista huomata hyvissä ajoin, jos jokin on vialla. Mahdollisiin ongelmiin voidaan siten reagoida heti. Lisäksi lämpöjohtopumppujen virtaamaa voidaan automaattisesti säätää, jolloin saavutetaan oikeat kiinteistön sisäolosuhteet ja mahdollistetaan energiansäästö”, Aaltonen jatkaa.

Älykkäät ominaisuudet arjen helpottajina

Palveluiden kehittyminen aiempaa älykkäimmiksi koskee myös kaukojäähdytystä, jota voidaan käyttää aiempaa tehokkaammin samanlaisissa verkoissa kuin kaukolämpöäkin. Kaiken keskiössä on tavoite säästää energiantuotannossa mahdollisimman paljon.

“Tulevaisuudessa voi olla mahdollista esimerkiksi yhdistää lämmitys- ja jäähdytysverkot niin, että jäähdytyksen hukkalämpöä voidaan käyttää lämmitykseen”, Väisänen kertoo.

Kaukolämmön palvelukokonaisuuksien koukeroita tuntemattomalle lämmityksen ja jäähdytyksen yhdistäminen tai uusien älyominaisuuksien tuominen kotiin voi tuntua vieraalta. Siksi koko lämmitysprosessin läpi kulkeva tehokas viestintä ja datan jakaminen myös asiakkaille on tärkeää.

“Kun puhutaan esimerkiksi kulutusjoustosta ja sanotaan, että lämpöä leikataan ajoittain, saattaa syntyä mielikuva kodin äkillisestä jäähtymisestä. Siksi on tärkeää viestiä selkeästi, että kyse on hetkellisestä muutoksesta, jota asiakas ei tule huomaamaan lainkaan, mutta jolla on iso energiansäästöllinen merkitys”, Väisänen sanoo.

“Kaikki eivät myöskään tiedä, että jos älykkäissä ominaisuuksissa tapahtuu jokin virhe tai esimerkiksi yhteys pilvipalveluun ja siten tarvittavaan dataan katkeaa, lämmitys palaa automaattisesti niin sanottuun ei-älykkääseen, normaaliin tilaan. Lämmitys ei siis katkea, vaan älykkäät ja energiansäästöä tukevat ominaisuudet ovat vain hetkellisesti pois käytöstä”, Virtanen jatkaa.

Kauko Lämmön tärpit:

Kaikenlaisia älyvehkeitä on tänä päivänä mielin määrin, ja onhan se älykkyys löytänyt tiensä myös kaukolämmön luokse. Älykkäitä ominaisuuksia pystytään hyödyntämään jo nyt paljon, ja tulevaisuudessa vain koko ajan enemmän.

  • Älykkäiden ominaisuuksien ytimessä on datan kerääminen ja hyödyntäminen. Mitä enemmän tiedetään, sitä enemmän voidaan myös vaikuttaa lämmityksen eri osa-alueisiin.
  • Kun lämpöyhtiöt ovat älykkäiden lämmönjakokeskuksien avulla koko ajan perillä, mitä missäkin lämmityskohteessa tapahtuu, voidaan ongelmiin vaikuttaa nopeasti.
  • Tulevaisuuden suunnitelmia älykkäiden ominaisuuksien hyödyntämiseen on jo paljon: energiansäästöä saadaan tarkkailulla ja ennakoinnilla lisää, ja yhä useammin kaukolämpöverkko hoitaa myös jäähdytyksen.”

 

Lämmityskustannuksia madalletaan niin tuotannon kuin kiinteistöjenkin omilla energiatehokkuustoimilla

Kauko Lämmön tärpit:

“Hinnathan meitä kiinnostavat aina, ja niiden laskeminen sitäkin enemmän. Lämmityskustannuksiin – ja samalla asiakkaiden lämpölaskuihin – voidaan vaikuttaa aika simppeleillä tavoilla.

  • Kaukolämpö tuotetaan eri paikkakunnilla eri tavoilla. Monet energiayhtiöt ovat siirtyneet uusien energiamuotojen, kuten hukkalämpöjen ja jätteiden hyödyntämisen, käyttöön. Näillä toimilla säilytetään kaukolämmön hinnan vakaus.
  • Lämmönjakelun huippujen leikkaaminen on tehokas tapa säästää. Esimerkiksi aamulla, kun useat taloyhtiön asukkaat ovat kuumassa suihkussa, ei asuntoja lämmitetä turhaan täydellä teholla vaan asukkaat auttavat lämmityksessä hetken aikaa. Palveluna tarjottavien älykkäiden säätöjen avulla asukkaan ei tarvitse siis tehdä mitään – ja silti lämpölasku pienenee.
  • Myös niinkin simppelit asiat kuin huonelämpötilan laskeminen parilla asteella, hyväkuntoiset ikkunat ja ilmanvaihdon oikeat säädöt saavat aikaan lämpölaskussa merkittäviä muutoksia.”

Kun kodin tai kiinteistön lämmityskustannuksia haluaa alemmas, ihan ensimmäisenä kannattaa selvittää, kuinka paljonko lämpöä kuluu, mihin sitä kuluu ja meneekö lämpöä hukkaan. Erilaiset energiatehokkuustoimet niin kaukolämmön tuotannossa kuin myös asiakkaan toimesta voivat tehdä lämpölaskusta pienemmän yllättävän helposti.

Lämmön tarjoaminen on tänä päivänä erittäin kilpailtu ala. Siksi ei ole yllättävää, että kustannusten pitäminen kilpailukykyisinä sekä niiden laskeminen ovat niin lämpöyhtiöiden kuin asiakkaidenkin mielessä. Kun lämmityksessä halutaan säästää, on erityisen tärkeää hahmottaa, miten kiinteistössä lämpöä käytetään.

Kuten lähes kaikkialla Suomessa, myös Kotkassa kaukolämpöä tuotetaan monella eri tuotantomuodolla.

“Kaukolämmön kustannukset koostuvat monista eri tekijöistä, kuten investointikustannuksista ja käyttökustannuksista. Käyttökustannuksiin vaikuttaa eniten se, mitä polttoainetta käytetään. Kaikkein tärkeintä kustannusten hallinnassa on tuotannon monimuotoisuus. Jos olisimme vain yhden tuotantotavan varassa, kustannuksien alentaminen olisi paljon vaikeampaa”, kertoo Annika Aalto, Kotkan Energian markkinointi- ja viestintäpäällikkö.

Energialähteiden valinnan lisäksi älykkäiden palveluiden lisääntyminen vaikuttaa kaukolämmön hintaan.

“Hajautettujen, uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton lisäksi älykkäät ratkaisut niin kaukolämmön tuotannossa kuin asiakkaan kiinteistössäkin tuovat energiansäästöä. Kiinteistöihin palveluna tarjottavat mittaukset ja säädöt ovat asiakkaalle helppoja. Taloyhtiöissä ymmärretään paremmin energiansäästömahdollisuuksista ja osataan kohdistaa toimet oikein ja asukkaiden kannalta kustannustehokkaasti”, kertoo Katja Kurki-Suonio, Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n toiminnanjohtaja.

Edullisempaa lämpöä älykkäillä ratkaisuilla ja pitkän tähtäimen suunnitelmilla

Tuotantolähteiden hajauttamisen lisäksi lämpöyhtiöt voivat tehdä useita muitakin säästötoimenpiteitä kaukolämmön kustannuksien ja siten asiakkaiden lämpölaskujen pienentämiseksi. Niistä tärkeimpiä ovat muun muassa tuotantolaitosten ja jakeluverkkojen hyvä kunnossapito sekä lämmön tarjoamisen tapojen jatkuva kehittäminen.

Tampereen sähkölaitoksen myyntipäällikkö Hanni Hirvonen korostaa, että kokonaisvaltaisten palveluiden tarjoaminen on kaukolämmön hinnan kannalta yksi olennaisimmista tekijöistä.

“Erilaisilla palvelukokonaisuuksilla voidaan tarjota älykkäitä ratkaisuja, jotka vaikuttavat positiivisesti kaukolämmön kustannuksiin. Esimerkiksi lämmön jakelun huippujen leikkaaminen fiksusti sekä laitteistojen ja vesivirtojen vuosittaiset tarkastukset pitävät huolta siitä, että lämmitys on mahdollisimman energiatehokasta”, Hirvonen sanoo.

“Samalla varmistetaan, että asiakkaan ei tarvitse huolehtia mistään.”

Myös lämpöyhtiöiden keskittyminen pitkän tähtäimen suunnitteluun auttaa kustannuksien laskemisessa ja fiksumman kaukolämmön tarjoamisessa. Katse on aina suunnattu useampien vuosien päähän.

“Siten voimme kehittyä koko ajan eikä ikävistä yllätyksistä tarvitse murehtia. Tällä hetkellä suunnitteilla on esimerkiksi rakentaa kesäaikaan tuotetun lämmön uusia varastointitapoja, jotta kylmilläkin säillä ympäristöystävällisesti tuotettu kaukolämpöä riittää ympärivuotiseen käyttöön tasaisella hinnalla”, Hirvonen sanoo.

Pienillä teoilla huomattavia vaikutuksia

Kaukolämpölaskuun voi vaikuttaa omilla kulutustottumuksilla samalla tavalla kuin vesi- tai sähkölaskuunkin. Pienilläkin teoilla voi olla iso merkitys.

Kaukolämpöyhtiöt tarjoavat myös älykkäitä kaukolämpöratkaisuja ja huoltopalveluita, joiden avulla laitteet pysyvät kunnossa ja kustannukset kurissa.

“Selkein ja helpoin tapa säästää on säätää huonelämpötilaa alemmaksi, käyttää vettä suihkussa kohtuullisesti sekä pitää talon kunnosta huolta. Kaukolämpölaitteet kannattaa huoltaa säännöllisesti. Erilaiset älypalvelut auttavat näissä arjen haasteissa”, Aalto summaa.

Jos kodin tai kiinteistön lämmön käytön tehokkuudesta ei ole varma, siitä voi hankkia tietoa useammalla eri tavalla. Mitä paremmin lämmön kulutuksesta on perillä, sitä helpompi siihen on vaikuttaa.

“Asiakkaiden on mahdollista hankkia esimerkiksi lämmitysjärjestelmän katsastuksia, joissa selvitetään kiinteistön lämmityksen säädöt, kulutustiedot, analysoidaan säästöpotentiaali ja annetaan suosituksia toimenpiteistä. Useimmat lämpöyhtiöt tarjoavat mahdollisuuden seurata omaa kulutusta esimerkiksi lämpöyhtiön nettisivujen kautta – näin tehdään myös meillä”, Aalto sanoo.

Pelkkää lämmitystä vai kokonaisvaltainen palvelu – mitä kustannuksia vertailet toisiinsa?

Kauko Lämmön tärpit:

“Ai että kaukolämmön hinta jotenkin aina nousisisi? Höpö höpö! Hinnoittelu on aina paikallista, ja monella paikkakunnalla kaukolämmön hintaa on alennettukin, kun tuotannossa on siirrytty uusiutuvien polttoaineiden ja hukkalämpöjen pariin.

  • Kaukolämpö puhdistuu vauhdilla, sillä kymmenessä vuodessa päästöt ovat Suomessa puolittuneet ja seuraavan kymmenen vuoden aikana ne tippuvat vielä kolmasosaan nykyisestä. Se on vallan hyvä juttu, sillä asiakkaiden ei tarvitse enää huolehtia lämmityksen päästöistä, ja samalla kaukolämmön hinta usein myös laskee.
  • Moni miettii lämmityksen kustannuksia ja vertailee niitä eri vaihtoehtoihin. Samalla kannattaa kuitenkin miettiä, mitä kaikkea palveluun kuuluu, ettei tule niin sanotusti vahingossa vertailleeksi omenoita ja appelsiineja.
  • Kaikille paikkakunnille ja niiden lämpöyhtiöille on yhteistä toimitusvarmuus, helppous ja huolettomuus, kun kaukolämpö on palveluna tuotettua lämmitystä 24/7 – mutta mikä sen arvo on vertailulaskelmassa?”

 

Kaukolämmön hinnan nousu yksittäisellä paikkakunnalla ilmestyy helposti otsikoihin ja ruokkii mielikuvaa laajemmasta kaukolämmön hinnannoususta. Kaukolämmön hinnan alennus toisella paikkakunnalla ei puolestaan välttämättä ylitä uutiskynnystä. Kokonaisuutta tarkastellessa kaukolämmön hintakehitys on ollut Suomessa keskimäärin tasaista viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Kaukolämpö vihertyy kiihtyvällä tahdilla. Se on ympäristön säästämisen lisäksi hyvä uutinen myös kaukolämmön hinnan kannalta: uusiutuviin energialähteisiin ja esimerkiksi hukkalämmön hyödyntämiseen siirtyminen on lämpöyhtiöille usein merkittävästi edullisempaa.

Se näkyy myös asiakkaiden lämpölaskuissa.

Esimerkiksi Turku Energian kaukolämmöstä jo 80 prosenttia on tuotettu täysin uusiutuvilla energiantuotantotavoilla.

“Kun fossiilisista polttoaineista siirrytään uusiutuviin, päästään samalla eroon kalliista päästömaksuista ja haittaveroista. Siten kaukolämmön tuotanto on halvempaa, ja sama ilo paremmista hinnoista voidaan jakaa myös asiakkaan kanssa”, kertoo Jari Kuivanen, Turku Energian lämpöyksikön johtaja.

Koska lämmön hinta aiheuttaa paljon kiinnostusta, myös kustannusten vertailu eri lämmitysmuotojen välillä on tavallista. Lämmitysmuotojen vertailussa paikkakuntakohtaisuus ja tarjottavat palvelukokonaisuudet nousevat tärkeimpinä esiin.

“Kannattaa aina tarkistaa vertailulaskelmia varten oman lämpöyhtiön hinnat ja hintaennusteet. Vertailuhan menee ihan pieleen, jos käyttää jonkin toisen paikkakunnan lähtötietoja tai jotain valtakunnallista keskiarvoa, joka on kaukana paikallisista luvuista”, kertoo Katja Kurki-Suonio, Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n toiminnanjohtaja.

Kaukolämpöä paikkakunta- ja asiakaskohtaisesti

Hintaeroista huolimatta kaikkia lämpöyhtiöitä yhdistää kaukolämmön toimitusvarmuus, mikä näkyy asiakkaalle helppoutena ja huolettomuutena. Koska kaukolämpöä myydään ennen kaikkea palveluna, kokonaisuuteen voi kuulua monia eri asioita.

Kaukolämpöjärjestelmässä on esimerkiksi varakapasiteettia laitteiden vioittumisen varalta, ja moniin muihinkin haasteisiin varaudutaan ennalta. Puolestaan erilaisissa kiinteistökohtaisissa lämmitysmuodoissa asiakkaalle jää vastuu omasta huolto- ja kunnossapidosta.

“Nimenomaan kaukolämpöön liittyvät palvelut kehittyvät tällä hetkellä nopeasti. Paikkakuntakohtaisesti voi olla tarjolla hyvin erilaisia palvelukokonaisuuksia”, Kurki-Suonio sanoo.

Asiakkaiden tarpeiden vastaamiseksi lämpöyhtiöt voivat tarjota esimerkiksi lämmityslaitteiden ylläpitopalveluita, energiansäästön neuvontapalveluita sekä olosuhdepalveluita, joissa sisäilman sopivasta lämpötilasta huolehditaan jatkuvan seurannan ja mittauksien kautta.

Esimerkiksi Imatran Lämmöllä korostetaan luotettavuutta ja muuntautumiskykyä kaukolämmön tarjoamisessa.

“Vaikka hinnoittelun rakenne onkin kaikille asiakkaille sama, lopputulokseen vaikuttaa myös asiakkaan toiveet ja tarpeet. Tavoitteenamme on tarjota mahdollisuuksien mukaan niin paljon asiakkaille sopivia palveluratkaisuja, kuin mahdollista”, kertoo Vesa-Pekka Vainikka, Imatran Lämmön toimitusjohtaja.

Monipuolisempi palvelukokemus alempien hintojen mukana

Kun aiemmin kaukolämmön hankinta tarkoitti lähinnä lämmitystä, nyt se on asiakkaalle ennen kaikkea kellon ympäri toiminnassa olevaa, palveluna tuotettua lämpöä. Siltikään kaukolämmön hinta ei nouse – päinvastoin.

“Kaukolämmön tarjoaminen on tänä päivänä prosessi. Kaukolämmön tarjousvaiheessa kyselemme asiakkailta eri tarpeista yksityiskohtaisesti, ja varsinainen tarjous sisältää monia alakohtia, kuten suunnittelun, kannattavuus- ja päästölaskennat sekä tarvittavat laitteistojen tarkastukset”, Vainikka kertoo.

Yleiseen, normaaliin toimintaan kuuluu paitsi varallaolo vuorokauden ympäri, myös esimerkiksi energiatukihakemusten teossa auttaminen sekä energiasäästössä neuvominen, mikä tukee asiakasta tekemään erilaisia säästötoimenpiteitä itsenäisesti.

Toisin sanoen asiakas maksaa varmuudesta ja huolettomuudesta – ja vieläpä edullisempaan hintaan kuin koskaan aiemmin.

“Kaiken ytimessä on jatkuvan palvelu tarjoaminen sekä toimitusvarmuus, jolloin asiakkaan ei tarvitse huolehtia, että esimerkiksi lämmin vesi suihkussa pääsisi loppumaan. Tyypillisesti asukas ei välttämättä edes tiedä, että omassa taloyhtiössä käytetään kaukolämpöä – lämpöyhtiön vastuulla on olla läsnä ja pitää huolta, että kaikki toimii aina laitteistosta itse lämmitykseen asti”, Kuivanen summaa.

 

Paikallisen sähkönmyyjän vinkit sähkösopimuksen solmimiseen

Koska sähkösopimusten puhelinmyyntiin sekä sopimus- ja laskuepäselvyyksiin liittyen tehdään vuosittain paljon valituksia Kuluttajaviranomaiselle, kokosimme viisi vinkkiä sähkösopimuksen solmimiseen. Paikallisen sähkönmyyjän vinkit huomioimalla saatat välttyä pettymyksiltä ja osaat keskittää huomion oikeisiin asioihin sähkösopimusta tehdessä.

Paikallinen sähkönmyyjä on luotettava valinta

Me olemme paikallinen, palveleva ja vastuullinen Pirkanmaalla toimiva energia-alan huippuosaaja. Valkeakosken Energia ja Leppäkosken Energia ovat tammikuusta 2022 eteenpäin osa Lännen Omavoimaa. Lännen Omavoima Oy on vielä tällä hetkellä Rauman Energia Oy:n ja Vakka-Suomen Voima Oy:n yhdessä perustama ja omistama sähkönmyyntiyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.1.2009. Omavoima-yhtiöitä yhdistää nyt ja tulevaisuudessa hyvä paikallinen palvelu, luotettavuus ja vastuullisuus.

Vinkkimme

Lue huolella sopimuksen pienellä präntätyt osat – niin ehtojen kuin sopimusvahvistuksen osalta

Sähkösopimuksissa kuluttajalla on yleensä 14 vuorokauden peruutusaika ja kolmen viikon huomautusaika sopimusvahvistuksen saapumisesta alkaen. Perumis- ja huomautusajan umpeuduttua sopimustekstien pienellä kirjatut ehdot ovat muuttuneet velvoittaviksi ja ehdoista poikkeaminen voi olla hankalaa, ellei jopa mahdotonta.

Onko määräaikaisen sopimuksen hinta varmasti sama koko sopimuskauden ajan?

Tarkista määräaikaista sopimusta solmiessasi, että hinta varmasti pysyy sovittuna koko sopimuskauden. Joskus sopimusehtoihin on voitu sisällyttää hinnan tarkistushetki keskelle sopimuskautta, jolloin hintaa voidaan muokata pörssihintaa paremmin vastaavaksi.

Muista hintavertailuja tehdessä vertailla kokonaishintoja

Kiinnitä huomiosi niin energiamaksuun kuin perusmaksuun, riippumatta siitä mihin sähkönmyyjä haluaa huomiosi kiinnittää. Ethän vertaa keskenään porkkanoita ja perunoita, vaikka myyjä siihen kannustaisi. Kuukausimaksullisissa paketeissa kk-maksuun kuuluva sähkönkulutus on määritelty kuuluvan pakettiin tiettyyn rajaan saakka, esim. 3500 kWh/kk. Ylittävän kulutuksen osalta kWh-veloitus on yleensä hinnoiteltu erikseen.

Onko sähkösopimuksessa ennakkolaskutus?

Suomessa sähkönmyynnissä harvemmin laskutetaan ennakkoon, mutta näinkin on toimittu. Ennakkolaskutus harmittaa erityisesti siinä tilanteessa, jos sähkönmyyntiyhtiö sattuisi menemään konkurssiin. Tällöin et saa ennakkoon maksamiasi rahoja takaisin, jos konkurssipesä on rahaton.

Tärkein vinkki: Lue sopimuspaperit huolella ja rauhassa läpi.

Älä allekirjoita mitään sellaista sähkösopimusta, jonka sisältöä et täysin ymmärrä. Rauhoita kaupantekotilanne ja lue ehdot läpi, vaikka solmisit sopimusta kiireessä, esimerkiksi kauppakeskuksen aulassa tai puhelimessa.

Kaukolämmön ”oikeanlainen käyttö” varmistaa tehokkuuden ja asiakastyytyväisyyden

Kauko Lämmön tärpit:

”Kun tätä nykyä puhutaan kaukolämmön tarjoamisesta, siihen pakettiin kuuluu aika paljon muutakin tavaraa kuin vain sopiva lämpötila kotosalla tai työpaikalla. Niin että mitä kaikkea sitten?

  • Kun kaukolämpöä käytetään niin sanotusti oikein, tarkoitetaan sillä sitä, että asiakkaat saavat lämpöyhtiöltä just eikä melkeen niitä asioita, mitä tarvitsevat. Eli ei liikaa tai liian vähän.
  • Lämpöyhtiöt huolehtivat koko ajan paremmin siitä, että kaukolämmön jakelua ja käyttöä myös seurataan koko ajan. Jos tulee tenkkapoo jossain asiassa, apua saa aina silloin, kun tarvitaan.
  • Jos taas halutaan sellainen avaimet käteen -palvelu, sekin onnistuu. Eli kaikki hoidetaan niin, ettei tarvitse hankintavaiheessa tai vuosienkaan päästä huolehtia, että hommat toimivat.”

 

Kaukolämmön tuotannossa niin energiatehokkuus kuin ympäristöystävällisyyskin ovat viime aikoina saaneet paljon ansaitsemaansa huomiota. Niiden lisäksi on kuitenkin olennaista nostaa esille parempi asiakasymmärrys sekä lämpöyhtiöiden portfolioiden kiihtyvä laajentaminen, jotka varmistavat kaukolämmön palveluiden kehittämisen aiempaakin paremmiksi.

Kaukolämmön tuotanto ja jakelu ei tänä päivänä ole vain kirjaimellisesti kotien ja liiketilojen lämmitystä mahdollisimman ympäristöystävällisesti – palvelukokonaisuuksien tarjoaminen ja teknologinen kehitys niiden takana ovat jatkuvasti tärkeämpiä lämpöyhtiöiden toiminnassa.

”Lämpöyhtiöt kehittävät omia palveluitaan tai tekevät yhteistyötä erilaisten palveluntarjoajien kanssa. Asiakkaalle voidaan tarjota ketterämmin uusimpia ratkaisuja, kun lämpöyhtiön osaamiseen yhdistetään sopivien kumppaneiden teknologiset sovellukset ja palvelutarjonta”, kertoo Katja Kurki-Suonio, Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n toiminnanjohtaja.

Käytännössä kattavien palvelukokonaisuuksien tarjoaminen tarkoittaa sekä asiakastyytyväisyyteen keskittymistä että yhteistyötä eri palveluntarjoajien välillä parhaiden mahdollisten tuloksien saavuttamiseksi. Tällöin voidaan puhua niin sanotusta kaukolämmön oikeanlaisesta käyttämisestä.

Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa?

”Kaukolämmön oikeanlaisessa käyttämisessä asiakasymmärrys on kaiken ytimessä. On aina olennaista miettiä, mikä kunkin asiakkaan tilanne on, jotta voimme edistää eri tarpeisiin sopivien ratkaisujen valitsemista ja palveluiden tarjoamista”, kertoo Tero Holappa, Loimuan asiakkuus- ja kehitysjohtaja.

“Se onnistuu esimerkiksi yhdistelemällä eri palveluita eri toimijoilta – myös energia-alan ulkopuolelta. Lämpöyhtiöiden yhtenä tärkeimpänä tehtävä on siten valita asiakkaille parhaimmat, energiatehokkaimmat ja ympäristöystävällisimmät vaihtoehdot ja yhdistelmät.”

Laajempia palvelukokonaisuuksia kumppaneiden avulla

Nykyään lämmön tarjoaminen on aiempaa laajemmin palveluliiketoimintaa sekä palvelusopimuksien tarjoamista. Siksi myös esimerkiksi Loimua tarjoaa energian monipalveluita kaukolämpöön keskittyen.

Erilaisia palveluita tarjoavia kumppaneita on kerääntynyt muutaman viime vuoden aikana jo useampia. Niiden avulla lämpöyhtiöt voivat varmistaa, että asiakkaiden ei tarvitse olla energia-asiantuntijoita, vaan parhaiden mahdollisten palvelukokonaisuuksien valinnan ja rakentamisen hoitaa lämpöyhtiö.

”Lämmön tuottamisen ja jakelun lisäksi tarjoamme monipuolisemmin myös esimerkiksi valvonnan, analysoinnin ja analytiikan palveluita. Kaikkea tätä emme pystyisi itsenäisesti tekemään, ja näin ollen kumppaneiden merkitys laadukkaiden palveluiden tuottamisessa on tärkeä”, Holappa sanoo.

Saatujen tietojen pohjalta voidaan seurata monia eri asioita kodeissa ja liiketiloissa, ja informaatiota voidaan jakaa tehokkaasti edelleen asiakkaille. Tehostettu datan hankinta ja hallinta edistää siten lämpötilojen parempaa ohjaamista ja energiatehokkuudesta huolehtimista sekä mahdollisten ongelmien aikaista huomaamista.

Lämpöyhtiö vastaa sekä olemassaoleviin että tulevaisuuden tarpeisiin

Lämpöyhtiöiden palveluiden kehitys ei kuitenkaan rajaudu vain erilaisiin mittaamisen keinoihin. Kun kaukolämpöä tuotetaan ja jaetaan jatkuvasti älykkäämmin, energia-alan on mahdollista laajentua ja tarttua täysin uusiin mahdollisuuksiin.

VSV-Energia Oy (VSV) tarjoaa asiakkailleen muun muassa niin sanottua avaimet käteen -palvelua, joka on saanut erityistä kiitosta lämpöyhtiön asiakkailta.

”Vielä 10 vuotta sitten olimme hyvin perinteinen kaukolämpöyhtiö, mutta nykyään tarjontamme on paljon laajempaa. Kaukolämmön tuotannon ja jakelun lisäksi esimerkiksi kaukolämmön vaihtimien tarkastus- ja huoltopalveluiden tarjoaminen on tarjonnassamme olennaista”, kertoo VSV:n tuotannosta ja kaukolämmöstä vastaava Mika Salo.

“Avaimet käteen -vaihtoehto varmistaa, että sopivan lämmitysvaihtoehdon hankinta ja ylläpitäminen pitkälläkin tähtäimellä on huoletonta.”

Teknologian kehittyminen ja uudet yhteistyömahdollisuudet varmistavat, että lämpöyhtiöissä katse on suunnattu pitkälle eteenpäin.

“Nykyisen asiakkaille suunnatun olosuhdepalvelun lisäksi suunnitelmia on esimerkiksi siitä, että lämpöyhtiö voisi ottaa haltuun kokonaisen taloyhtiön kaipaamat palvelut – eli lämmityksen lisäksi myös muun muassa sähkön ja veden kulutuksen seuraamisen ja ohjaamisen. Portfolion laajentaminen ja siten palveluiden keskittäminen helpottaa sekä palveluiden hankintaa että niiden ylläpitoa. Samalla palvelukokonaisuuden tarjoama kustannustehokkuus pitää hinnat kurissa”, Salo sanoo.

Lämpöyhtiöiden tarjonnan laajentamisen ytimessä on siis mahdollisuus reagoida asiakkaiden muuttuviin toiveisiin aiempaa paremmin – sekä vastata tarpeisiin, joita ei osattaisi vielä lämpöyhtiöiltä edes pyytää.

“Lämpöyhtiöillä on käsissään enemmän mahdollisuuksia kuin koskaan ennen. Radikaaleja ja kiiteltyjä muutoksia on tehty aiemmin esimerkiksi pankki- ja teleoperaattorialoilla, joten miksei niin tehtäisi myös kaukolämmön tuotannossa ja jakelussa?” Holappa summaa.

Tutustu aiheeseen lisää

Lämpöyhtiöt tarjoavat parempaa kaukolämpöä kehittämällä palveluita ja liiketoimintamalleja

Tänä päivänä kaukolämmön tuottamisessa ei ole kyse vain kodin tai kiinteistön lämmittämisestä, vaan kokonaisvaltaisen palvelun tarjoamisen merkitys kasvaa jatkuvasti. Asiakkaalle se tarkoittaa paitsi pienempiä kustannuksia ja ennakoitavuutta, myös mahdollisuutta pienentää hiilijalanjälkeä sopivan lämmöntuotannon kautta.

”Vielä joitain vuosia sitten olosuhdepalveluiden tarjoamisesta puhuttiin uutena ja jännittävänä kehitysaskeleena kaukolämpöalalla. Nyt kattavia ja kaukolämmön asiakkaita aidosti hyödyttäviä palveluita tarjotaan jo todella paljon – ja kehittymisen tahti vain kiihtyy.”

Kuten Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n toiminnanjohtaja Katja Kurki-Suonio kertoo, olosuhdepalveluita kehitettäessä lämpöyhtiöiden asiakkaat ovat kaiken keskiössä. Asiakkaalle olosuhdepalveluiden tarjoaminen näkyy miellyttävinä sisälämpötiloina kesät talvet helteistä tai pakkasista huolimatta. Uusien toimintatapojen hyödyntäminen varmistaa, että kaukolämmön käyttäminen on asiakkaille paitsi helpompaa, myös monin tavoin huolettomampaa.

Samalla lämpöyhtiöiden palveluiden jatkuva kehittäminen tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia hiilijalanjäljen merkittävään pienentämiseen niin kuntatasolla kuin koko Suomen alueella.

“Palveluihin kehitetään monenlaisia liiketoimintamalleja ja yhteistyökuvioita. Lämpöyhtiöt kehittävät omia palveluitaan tai tekevät yhteistyötä erilaisten palveluntarjoajien kanssa. Energiapalveluissa yhteistyö ei välttämättä rajoitu edes tietyn kaukolämpöverkon alueelle niin kuin perinteisessä lämmön toimituksessa asiakkaalle”, Kurki-Suonio sanoo.

Siitä hyvä esimerkki on Savon Voima Oyj:n, Kuopion Energia Oy:n, Alva-yhtiöt Oy:n ja Lappeenrannan Energia Oy:n yhteinen energiapalveluyhtiö Väre Oy, jonka energiapalvelut kattavat nykyisin sähkö-, vesi-, ja kaasupuolen lisäksi myös kaukolämmön. Eri alojen ammattitaitoa on yhdistetty näin uusiin palveluihin.

Älykkäämpää lämmityksen tarpeen havainnointia

Sen sijaan, että koteihin ja kiinteistöihin tarjottaisiin vain lämmitystä, lämpöyhtiöt ovat kehittäneet aktiivisesti kokonaisvaltaisten palveluiden tarjoamista jo useiden vuosien ajan. Erityisessä roolissa ovat olosuhdepalvelut, joilla tarkoitetaan älykkäämpää lämmön tarjoamista huomioimalla, mitä missäkin kohteessa ja tilanteessa kaivataan.

Olosuhdepalveluiden tarjoamisen ytimessä on lämmön kulutusjousto, jotta olosuhteet lämmitettävässä kohteessa olisivat aina ideaalit – niin lämpötilan kuin energian käytön kannalta.

”Aiemmin lämmitystä on puskettu kiinteistöihin tasaiseen tahtiin huolimatta siitä, tarvitaanko sitä jatkuvasti vai ei. Nyt lämmöntuotantoa ja -jakelua voidaan ohjata älykkäämmin niin, että energiaa ei käytetä turhaan”, kertoo Jukka Pennanen, Alva-yhtiöt Oy:n asiakkuusjohtaja.

Jyväskylässä sijaitseva sähkö-, vesi- ja lämpölaitos Alva palvelee paitsi paikallisesti, myös valtakunnallisesti muun muassa uusien palvelukokonaisuuksien ansiosta. Teknologinen kehittyminen ja älykkäät ratkaisut mahdollistavat säästöjä niin kaukolämmön kuluissa kuin ympäristön kuormittamisessa.

Lämmön kulutusjousto mahdollistaa esimerkiksi lämmityksen hetkellisen vähentämisen ja kulutuksen tehopiikin madaltamisen hyödyntämällä kiinteistön lämmönvarauskykyä. Pelkän ulkolämpötilan mittaamisen sijaan voidaan myös havaita, että auringonpaiste lämmittää rakennusta tehokkaasti viileästä säästä huolimatta.

”Kun tekeminen pohjautuu yhä enemmän dataan, suora hyöty asiakkaalle on säästö kustannuksissa, kun energiaa voidaan käyttää vähemmän. Samalla hiilijalanjälkeä on mahdollista pienentää merkittävästi, kun kaukolämpöä sekä tuotetaan että jaetaan fiksummin”, Pennanen kertoo.

Kulutusjoustopalvelulla varmuutta ja huolettomuutta

Kun kaukolämmön palveluita kehitetään yhä paremmiksi ja paremmiksi, kaivataan niiden tueksi myös uusia liiketoimintamalleja kehityksen tueksi ja mahdollistajiksi. Väre Oy:hyn liittyminen on merkinnyt esimerkiksi Lappeenrannan Energialle uusia mahdollisuuksia yhdistää eri alojen ammattitaitoa uusiin palveluihin.

”Koska yksin ei aina ole mahdollista ottaa isoja kehitysaskelia, halusimme lähteä hakemaan yhteistyön kautta uusia lähestymistapoja ja malleja parempaan energian tarjoamiseen”, kertoo Jussi Selenius, Lappeenrannan Energian asiakkuusjohtaja.

Muun muassa vihreän kaukolämmön tarjoaminen niin koteihin kuin yrityksiin on ollut uusien liiketoimintamallien kehittämisen ytimessä. Yhteistyön kautta parannettu kaukolämmön tuotanto ja jakelu tarjoaa hyötyjä sekä energiatehokkuuden että huolettomuuden näkökulmista.

Muun muassa lämmön kulutusjoustopalveluiden tarjoaminen mahdollistaa säästöjen lisäksi lämmönjakelun tasaisuuden ja paremman ennakoitavuuden. Samalla lämmityksestä huolehtiminen on asiakkaalle helpompaa pitkällä aikavälillä.

”Käytännössä esimerkiksi taloyhtiö hankkii kuukausimaksulla lämmityksen laitteistot, jolloin ne ovat lämpöyhtiön omistuksessa esimerkiksi seuraavat 20 vuotta. Siten asiakas varmistaa, että lämmityksen toimintaa valvotaan, eikä mahdollisista ongelmista tarvitse huolehtia itse – saatika maksaa ylimääräistä”, Selenius kertoo.

“Asiakkaiden kuuntelu ja sitä kautta uusien lämmityspalveluiden tarjoaminen on todella tärkeää. Sen lisäksi, että lämmityksen tarpeen ennakoinnilla ja älykkäiden toimintojen hyödyntämisellä voidaan pienentää kustannuksia, on lämpöyhtiöiden mahdollista myös vastata hiilineutraaliuden toiveisiin ja tavoitteisiin aiempaa paremmin.”

Voit myös tutustua muuhun kampanjamateriaaliin tästä

Savukaasupesuri mahdollistaa päästöjen hillitsemisen

“Kauko Lämmön tärpit:

On se hienoa, kun keksitään uusia härpäkkeitä, joilla puhdistaa savukaasuja ja ottaa samalla hukkalämpöä talteen. Savukaasupesurit ovat todella tavallisia Suomessa, mutta niiden hyödyistä ei kauheasti huudella kylillä – vaikka ehkä pitäisi.

  • Energiantuotannon savukaasuille on melkoisen tiukat päästövaatimukset, eli ne pitää puhdistaa tehokkaasti ennen kuin niitä päästetään piipusta pihalle.
  • Savukaasupesuri on laite, jolla savukaasuista puhdistetaan esimerkiksi poltossa syntyviä pienhiukkasia. Pesurissa savukaasujen vesihöyryä puolestaan lauhtuu eli muuttuu samalla vedeksi.
  • Kun höyry muuttaa olomuotonsa vedeksi, vapautuu prosessissa paljon energiaa. Sitä voidaan käyttää kaukolämmössä, ja samalla polttoaineiden käyttöä voidaan vähentää.”

Savukaasupesurit ovat erittäin yleisiä Suomessa, mutta niiden merkitys niin päästöjen rajoittamisessa kuin hukkalämmön hyödyntämisessä jää herkästi vähälle keskustelulle. Kun teknologia ja hukkalämmön hyödyntämisen tavat kehittyvät kiihtyvällä tahdilla, kaukolämmön tuottamisen ympäristöystävällisyydestä ja fossiilisten polttoaineiden käyttämisestä on turha kantaa huolta – kaukolämpöyhtiösi tekee nämä ympäristö- ja ilmastoteot puolestasi.

Savukaasupesureihin satsaaminen on yksi kaukolämpöyhtiöiden yleisimmistä keinoista saavuttaa tiukat päästörajat esimerkiksi pienhiukkasille sekä ottaa talteen muutoin hukkaan menevää energiaa. Kun savukaasujen tuottama lämpö saadaan pesurissa talteen, polttoaineiden käyttö vähenee ja energiatehokkuus paranee.

Samalla hukkalämpöjen hyödyntäminen varmistaa, että myös hiilidioksidipäästöt vähenevät.

”Energiatehokkuustoimien tekemisen kannalta savukaasupesureiden käyttö on merkittävää paitsi yksittäisten polttolaitosten osalta, myös pesureiden yleisyyden näkökulmasta. Kun päästövähenemää sekä energiansäästöä saadaan aikaan lähes jokaisessa laitoksessa, ratkaisulla on Suomenkin tasolla iso merkitys”, korostaa Katja Kurki-Suonio, Palveleva Kaukolämpö FinDHC:n toiminnanjohtaja.

Teknologia kehittyy jatkuvasti, ja teknisiä ratkaisuja yhdistetään valmiina kokonaisuuksina tai räätälöidysti eri tarpeisiin. Uusilla ratkaisuilla aiemmin hukkaan menneitä lämpöjä saadaan talteen tehokkaasti. Kehittyvä teknologia vain korostaa entisestään ylimääräisen lämmön hyödyntämisen mahdollisuuksia.

Lämpöpumppu tehostaa energian talteenottoa

Esimerkiksi energia- ja prosessiteollisuuden ratkaisuja tarjoava Caligo Industria on kehittänyt savukaasupesureille lämpöpumppukytkennän, joka lisää lämmön talteenoton määrää huomattavasti. Kun savukaasupesurit yhdistetään lämpöpumppuihin, lämpöä saadaan talteen savukaasuista niin paljon, että polttoaineita voidaan säästää jopa yli 30 prosenttia.

“Hukkahöyryjä on osattu hyödyntää ja käyttää kautta aikojen, mutta nyt sitä tehdään huomattavasti enemmän – ja myös huomattavasti merkittävämmässä mittakaavassa”, kertoo Ari-Matti Mattila, Caligon myyntipäällikkö.

KUVATEKSTI: Savukaasupesurit ovat jo tuttu juttu Suomessa, mutta niiden merkitys energiatehokkuuden parantamisessa jää helposti huomiotta.

Savukaasupesurin käytön ytimessä on veden olomuotomuutos eli prosessi, jossa vesihöyry muutetaan takaisin vedeksi. Kun höyry lauhtuu vedeksi, vapautuu samalla energiaa, jota voidaan hyödyntää lämpöpumpun avulla. Talteen otettavaa energiaa on mahdollista siirtää kaukolämmön käyttöön.

“Kun savukaasupesuriin yhdistetään lämpöpumppu, on pesurin mahdollistama hukkalämmön hyödyntäminen jopa kaksi kertaa tehokkaampaa, kuin mihin perinteiset pesurit pystyvät”, Mattila kertoo.

Yhä useampi lämpöyhtiö Suomessa pyrkii kohti hukkalämpöjen tehostettua hyödyntämistä

Lämpö- ja energiayhtiöiden kannalta lämpöpumppukytkennällä varustetut pesurit ja niiden tarjoama hukkalämmön hyödyntäminen on arvokasta niin taloudellisesta kuin ympäristöystävällisyyden näkökulmasta.

Esimerkiksi pääosin kotimaisilla puupolttoaineilla tuotettua kaukolämpöä tarjoava Paimion Lämpökeskus on viimeisten kolmen vuoden aikana korottanut hukkalämmön hyödyntämisen määrää jopa kolminkertaisesti.

“Tällä hetkellä laitoksen tehon hukkalämmöstä on mahdollista hyödyntää keskimäärin 25 prosenttia, parhaimmillaan jopa 30 prosenttia”, kertoo Pekka Vihervuori, Paimion Lämpökeskus Oy:n toimitusjohtaja.

“Se on todella kova luku, kun otetaan huomioon, että vielä muutama vuosi sitten vain noin 10 prosenttia pesureiden tuottamasta lämpöenergiasta oli mahdollista ottaa talteen. Uuden teknologian hyödyntäminen on kehityksessä avainasemassa.”

Vastaavia kokemuksia savukaasupesureista on paljon eri puolilta Suomea.

“Savukaasupesureiden lämmön talteenoton avulla saadaan vähennettyä polttamista ylipäätään. Se mahdollistaa myös tapauskohtaisesti fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisen lisätehona, kun ilmat kylmenevät, sekä uusiutuvan energian suhteellisen osuuden lisäämisen lämmöntuotannossa, mikä vähentää samalla päästöjä”, Kurki-Suonio kertoo.

Kampanjasta lisää