Lisää ICE-kontakti omaan puhelimeesi

Tänään on kansainvälinen ensiapupäivä ja ICE:n lisääminen omaan kännykkään on järkevä teko päivän kunniaksi.

In case of emergency (ICE) on tunniste, jonka avulla voidaan löytää hätätilanteeseen joutuneen henkilön kännykän puhelinluettelosta sen henkilön tiedot, jolle hätätapauksesta on ilmoitettava.

ICE-lyhenteen (in case of emergency) käyttäminen tarkoittaa omaisen puhelinnumeron tallentamista oman matkapuhelimen muistioon ICE-nimellä. Lyhenteen löytyminen kännykän nimilistalta helpottaa yhteydenottoa lähiomaiseen hätätilanteessa.

Matkapuhelimeen hätätilanteita varten tallennetut puhelinnumerot ovat hyödyllisiä etenkin ulkomaille matkustettaessa.

Onnettomuuden uhrin kännykästä löytyy yleensä hänen tärkeimmät yhteystietonsa, mutta varsinkin ulkomailla auttajien on vaikea tunnistaa nimilistalta suomenkielisiä termejä.

ICE-numeron lisääminen omaan puhelimeen ei vaadi kuin muutamaa näppäilyä: lähimmän omaisen numero tallennetaan nimellä ICE.

Lyhenteen voi myös lisätä lähiomaisen nimen eteen, esimerkiksi “ICE äiti”. ICE-numeroita voi kännykkään tallentaa useampiakin, esimerkiksi “ICE1 äiti” ja “ICE2 Virtanen Pekka”.

On tärkeää valita ICE-koodin henkilöiksi sellaisia ihmisiä, jotka osaavat kertoa soittajalle esimerkiksi lähimmäisensä mahdollisista sairauksista tai lääkityksestä.

Yhteys lähiomaiseen on hätätapauksessa erityisen tärkeää, jos tällä lähiomaisella on hallussaan hätätilanteeseen joutuneen hoitamisen kannalta tärkeää tietoa. Tällaista tietoa voi olla esimerkiksi tieto sairauksista ja niiden lääkityksestä.

03 4109 1334 – Me soitimme sinulle

Uusin asiakaspalvelutiimimme jäsen Eve soittaa sinulle asiakkuutesi liittyvissä asioissa.

Palkkasimme Energialle automaattisen puhelinpalvelijan, joka auttaa asiakaspalveluamme varaamaan kanssasi sopivan soittoajan. Sinulle sopivassa soittoajankohdassa haluamme varmistaa, että sinun energia-asiasi ovat ajan tasalla ja sitä kautta palvella sinua entistä paremmin.

Jos siis ihmettelit, kuka soitti numerosta 0341091334, soittaja oli Valkeakosken Energia Oy:n  automaattinen puhelinpalvelu, jonka äänenä on aina tiimimme jäsen.

Emme koskaan kysy sinulta henkilökohtaisia tietoja sopiessamme soittoajankohtaa.

Korotuksia sähkön siirtohintoihin 1.11.2019 alkaen

Valkeakosken Energia on panostanut viime vuosina voimakkaasti lakisääteisen, säävarman sähköverkon rakentamiseen turvatakseen alueen asiakkaille mahdollisimman häiriöttömän sähkönjakelun. Sähkön siirtohintoja on muutettu viimeksi
1.1.2015 ja 1.1.2014, jolloin hintoja molemmilla kerroilla alennettiin. Vuodesta 2015 lähtien olemme kuitenkin investoineet sähköverkkoon kaikkiaan noin 7 miljoonaa euroa. Kasvaneet kulut sekä investoinnit ovat aiheuttaneet korotuspainetta
sähkönsiirtohintoihin. Hinnankorotusten tarkoituksena on varmistaa jatkossakin laadukas ja häiriötön sähkönsiirto asiakkaillemme. Korotuksen jälkeenkin Valkeakosken Energian sähkönsiirtohinnat ovat valtakunnan keskiarvon alapuolella.

Hinnanmuutoksen kokonaisvaikutus siirtomaksuihin on keskimäärin 5,4 % sisältäen siirron kulutus- ja perusmaksun, sekä sähköveron ja arvonlisäveron. Verottoman siirtohinnan nousu on keskimäärin 8 % ja se kohdistuu perusmaksuihin.

Hinnanmuutosten vaikutus verolliseen siirtohintaan eri asiakasryhmille                                                                                         

Asumismuoto    VuosikulutusKeskimääräinen korotus
Kerrostalo2000 kWh1,10 €/kk
Rivi- tai omakotitalo 5000 kWh1,85 €/kk
Omakotitalo 18000 kWh4,50 €/kk

Asiakkaan maksama sähkön kokonaishinta koostuu kolmesta osasta: sähkön myynnistä ja siirrosta, sekä veroista (sähkövero + arvonlisävero). Valtiolle tilitettävä sähkövero peritään sähkönsiirron laskutuksen yhteydessä. Tästä syystä siirron osuus
sähkölaskusta on yleensä suurempi kuin sähkön myynnin. Kaikkiaan sähköveron ja arvonlisäveron osuus siirtolaskun loppusummasta on noin puolet.

Sähkön siirtohinnastomme 1.11.2019 alkaen

Lisätietoja kysymyksiä&vastauksia

Pyörönmaan muuntamo rikkoutui 26.7.2019

Perjantaina 26.7.2019 oli Pyörönmaalla pidempi sähkökatkos. Sähkökatkoksen piirissä oli alle 100 asiakasta. Vian aiheutti Pyörönmaan muuntamon rikkoutuminen. Vian paikallistaminen oli haasteellista ja sen myötä sähkökatkos oli pidempi aikainen.

Investoimme Parhalahden tuulipuistoon

Olemme mukana Puhuri Oy:n Parhalahden tuulipuistohankkeessa. Osuutemme vastaa lähes 10 GWh vuosituotantoa, joka on yli 5% myymästämme sähköstä.  Tuulipuiston rakennustyöt ovat käynnistyneet ja valmistuttuaan vuonna 2022 tuulipuistossa on kymmnen tuulivoimalaa.

 

Puhuri Oy:n lehdistötiedote:

 

Puhuri Oy käynnisti Parhalahden tuulipuistohankkeensa

Puhuri Oy teki lopullisen investointipäätöksen Parhan tuulipuiston rakentamisesta ja käynnisti rakennustyöt louhoksen avauksella. Pyhäjoen Parhalahdelle rakennettavaan tuulipuistoon nousee kymmenen tuulivoimalaa, joiden korkeus tulee olemaan kaavan sallima maksimi, 230 metriä sekä sähköasema. Investoinnin arvo on noin 60 M€.

Toimitusjohtaja Antti Vilkuna kommentoi, että Parhan alue soveltuu erinomaisesti tuulivoimatuotantoon mm. sen laajuuden, vähäisen asutuksen ja voimalinjojen läheisyyden vuoksi. Hanke sijaitsee tulevien Fennovoiman 400 kV ja 110 kV linjojen välissä. Puisto tullaan kytkemään alueverkkoon aikaisemmin valmisteltua linjakatua pitkin Pyhäjoen Keskikylällä.

Hanke tullaan rakentamaan vuonna 2015 voimaan tulleen kaavan ja suunnitelmien mukaisesti. Puisto on tuotannossa vuoden 2022 alussa.

Parhan hanke oli yksi seitsemästä hankkeesta, jotka voittivat vuoden 2018 lopulla toteutetun uusiutuvan energian tuotantotuen kilpailutuksessa. Mahdollisesti saatavalla tuella on vain riskitasoa vähentävä vaikutus, tuki ei vaikuttanut hankkeen kannattavuuslaskelmiin.

 

Puhuri Oy on tuulipuistoja kehittävä, rakentava ja omistajilleen tuulivoimalla sähköä tuottava hankeyhtiö. Puhurin hallinnoimien tuulipuistojen kokonaisteho on 60 megawattia. Puhurilla on tuulivoiman kehityshankkeita Haapavedellä, Kannuksessa, Pyhäjoella, Pyhäjärvellä, Raahessa, Sallassa ja Sievissä. Puhurin sisaryhtiö Vetelin Tuulivoima Oy kehittää tuulivoimahanketta Vetelissä. Puhurin omistaa 28 suomalaista energiayhtiötä.

Sähköntoimitus-, Verkkopalvelu- ja liittymisehtomme muuttuvat 1.6.2019

Kooste sopimusehtomuutoksista

Sähköntoimitusehtoihin on tehty verkkopalveluehtoja vastaavat muutokset sillä rajauksella, että sähköntoimitusehdot eivät koske sähköntuotantoa. Sähköntoimitusehtojen muutoksista ei ole erillistä listausta, vaan verkkopalveluehtojen muutosten perässä lukee, koskeeko muutos sähköntoimitusehtoja. Jatkossa sähköntoimitusehdot eivät siis nykyisestä poiketen ole enää täysin samat kuin verkko-palveluehdot + sähkönmyyntiehdot. Tämä johtuu siitä, että verkkopalveluehtoja sovelletaan myös sähköntuotantoon, mutta sähköntoimitussopimukset koskevat edelleen vain kulutusta.

Kooste muutoksista – Liittymisehdot LE2019

  • Läpi ehtojen määritelmien muotoiluja ja terminologiaa on yhtenäistetty muiden ehtojen ja sähkömarkkinalain kanssa. Lisäksi lakipykäliä on päivitetty ja viittauksia lakipykäliin on korvattu yleisillä viittauksilla lainsäädäntöön. Tekstimuotoiluja on tarkennettu ja havaittuja kirjoitus virheitä korjattu.
  • Ehdot on laajennettu koskemaan myös kaikkea jakeluverkkoon liitettyä sähköntuotantoa. Jatkossa myös sähköntuotannon liittämisessä sovelletaan näitä ehtoja. Samalla luovutaan erillisistä tuotannon liittymisehdoista TLE 14. Ehdoissa on erikseen kerrottu mitä ehtokohtia ei sovelleta sähköntuotantoon.
  1. Liittymisehtojen soveltaminen
  • 1.1 ja 1.2 Jatkossa näitä ehtoja sovelletaan nimellisjännitteeltään enintään 36 kV sähkönjakelussa. Verkonhaltija voi soveltaa ehtoja myös yli 36 kV jakeluverkossa tapahtuvassa verkkopalvelussa, mikäli tästä on sovittu liittymissopimuksessa.
  1. Määritelmät
  • 2.16, 2.18 ja 2.19 Ehtoihin on lisätty seuraavat määritelmät: järjestelmävastaava, sähkölaite, sähkölaitteisto ja sähköntuotantolaitteisto
  • 2.17 Jatkossa näiden ehtojen mukaiseksi kuluttajaksi katsotaan myös sellainen sähköntuottaja, joka on luonnollinen henkilö ja joka sähköntuotantolaitteistollaan tuottaa sähköä pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin harjoittamaansa elinkeinotoimintaa varten.
  1. Liittymissopimuksen tekeminen
  • 3.6 Tarkennettu, että liittyjä vastaa liittymään mahdollisesti kytkettyjen kolmansien osapuolten sähköntuotantolaitteistoista ja sähkölaitteistoista.
  1. Liittäminen
  • 6.1 Jatkossa liittämisen edellytykseksi on kirjattu myös, että liittyjä on maksanut liittymismaksun tai sovitun osan siitä. Lisäksi liittämisen edellytyksenä on, että liittyjä ilmoittaa jakeluverkonhaltijalle, että liittymä voidaan kytkeä (yleensä sähköurakoitsijan tekemä kytkentäpyyntö). Lisätty, että liittyjä vastaa siitä, että liittyjän sähkölaitteistot täyttävät jakeluverkonhaltijan julkaisemat liittämistä koskevat tekniset vaatimukset sekä järjestelmävastaavan mahdollisesti asettamat järjestelmätekniset vaatimukset. Sähköntuotantolaitteiston osalta liittyjän tulee esittää jakeluverkonhaltijalle selvitys siitä, että sähköntuotantolaitteisto on sellaisessa kunnossa, että yhteen kytkemisestä ei aiheudu vaaraa tai häiriötä ja että se täyttää yksilöllisissä sopimusehdoissa esitetyt tekniset vaatimukset sekä järjestelmävastaavan asettamat järjestelmätekniset vaatimukset.

6.2 Tarkennettu, että liittyjä ja jakeluverkonhaltija sopivat sähkönjakelua varten tarvittavien jakeluverkonhaltijan käyttöön tulevien sähkölaitteistojen ja -johtojen sijoittamisen yhteydessä sähkölaitteistojen ja -johtojen omistuksesta ja käyttöoikeudesta, mittauskalustosta, pääsystä liittyjän tiloihin, mahdollisesta kauko-ohjauksesta, vastuurajoista, laitteistojen ja johtojen huollosta, suojauksesta, tarkastuksesta.

  1. Liittymän kytkemisen viivästys
  • 7.4.1 ja 7.4.3 Tarkennettu, että vahingonkorvauksessa otetaan sitä vähentävänä tekijänä huomioon mahdollisesti maksettavat tai maksetut vakiokorvaukset.
  • 7.4.5 Tarkennettu, että tilanteissa, joissa liittyjä ilmoittaa puolellaan olevasta viivästyksestä niin myöhään, että jakeluverkonhaltija on jo ehtinyt aloittaa liittämiseen liittyvät työt, liittyjän jakeluverkonhaltijalle maksama mahdollinen korvaus määräytyy verkonhaltijan julkaiseman ja Energiavirastolle ilmoittaman voimassa olevan hinnaston mukaisesti.
  1. Liittymän toimintavarmuus, käyttö ja kunnossapito

 

  • 8.1 Tarkennettu, että liittyjä vastaa kaikista liittymän sähköasennuksista ja sähkölaitteistoista, jotka sijaitsevat liittämiskohdan liittyjän puolella. Lisätty, että liittyjä on velvollinen noudattamaan lainsäädännön ja viranomaismääräysten sekä liittymissopimuksessa asetettujen vaatimusten ja ohjeiden lisäksi järjestelmävastaavan asettamia järjestelmäteknisiä vaati-muksia soveltuvin osin.

8.3 Lisätty, että liittyjän on ryhdyttävä viipymättä toimiin tilanteen korjaamiseksi, jos jakelu-verkonhaltija on ilmoittanut liittyjälle havaitsemastaan viasta tai häiriöstä, joka kuuluu liittyjän korjausvelvollisuuden piiriin. Jollei jakeluverkonhaltijan ilmoittama vika tai häiriö kuulu liittyjän korjausvelvollisuuden piiriin, liittyjä ilmoittaa käsityksensä vastuu tahosta.

  1. Sopimusehtojen muuttaminen
  • 10.1 Tarkennettu, ettei tämän luvun kohtien nojalla voida muuttaa liittymismaksun määrää liittyjän vahingoksi
  1. Sopimuksen päättyminen
  • 11.4. Lisätty jakeluverkonhaltijan oikeus kuittausta koskevien yleisten säännösten mukaisesti mahdollisella palautettavalla vakuudella tai muilla liittyjän saatavilla jakeluverkonhaltijalta kuitata liittyjältä olevat erääntyneet saatavansa. Näin ollen jakeluverkonhaltija voi vähentää muun muassa liittymisjohdon ja muiden sähkönkäytölle tarpeellisten sähkölaitteistojen purkamisesta ja liittyjän verkosta erottamisesta aiheutuneet tai aiheutuvat kustannukset mahdollisesti palautettavan vakuuden määrästä tai muista liittyjän saatavista.
  1. Riitojen ratkaiseminen
  • 12.1. Lisätty, että ennen ratkaisupyynnön tekemistä kuluttajariitalautakunnalle, kuluttajan tulee olla yhteydessä kuluttajaneuvontaan (www.kuluttajaneuvonta.fi).

 

Kooste muutoksista – Verkkopalveluehdot VPE2019

Läpi ehtojen määritelmien muotoiluja ja terminologiaa on yhtenäistetty muiden ehtojen ja sähkömarkkinalain kanssa. Lisäksi lakipykäliä on päivitetty ja viittauksia lakipykäliin on korvattu yleisillä viittauksilla lainsäädäntöön. Tekstimuotoiluja on tarkennettu ja havaittuja kirjoitusvirheitä korjattu. (STE)

  • Ehdot on laajennettu koskemaan myös kaikkea jakeluverkkoon liitettyä sähköntuotantoa. Jatkossa myös sähköntuotannon verkkopalvelussa sovelletaan näitä ehtoja. Samalla luovutaan erillisestä tuotannon verkkopalvelua koskevasta ehtojen liitteestä TVPE11. Ehdoissa on erikseen kerrottu mitä ehtokohtia ei sovelleta sähköntuotantoon. Sähköntuotantolaitteistojen tekniset erityisvaatimukset on koottu lukuun 5. Sähköntuotantolaitteistosta johtuvaa virhettä ja vahingonkorvauksia koskevat ehtokohdat on koottu lukuun 13. Nämä ehtokohdat ovat olleet aiemmin osa erillistä tuotannon verkkopalvelua koskevaa sopimusehtojen liitettä TVPE11.

Soveltamisala ja määritelmiä

  • 1.1. ja 1.2. Jatkossa näitä ehtoja sovelletaan nimellisjännitteeltään enintään 36 kV sähkönjakelussa. Verkonhaltija voi soveltaa ehtoja myös yli 36 kV jakeluverkossa tapahtuvassa verkkopalvelussa, mikäli tästä on sovittu verkkosopimuksessa. (EI KOSKE STE)
  • 1.11., 1.15., 1.18., 1.21. ja 1.22. Ehtoihin on lisätty seuraavat määritelmät: tuottajan myyntisopimus, sähköntuottaja, järjestelmävastaava, sähkölaite, sähkölaitteisto ja sähköntuotanto-laitteisto

1.19. Jatkossa näiden ehtojen mukaiseksi kuluttajaksi katsotaan myös sellainen sähköntuottaja, joka on luonnollinen henkilö ja joka sähköntuotantolaitteistollaan tuottaa sähköä pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin harjoittamaansa elinkeino-toimintaa varten.

Verkkosopimuksen tekeminen ja käyttäjän sähkön hankintaa tai tuotantoa koskevat muut sopimukset

  • 2.5 Jatkossa mikäli sähköntuotantolaitteiston tuottamaa sähköä siirretään jakeluverkkoon, edellyttää verkkopalvelun aloittaminen ja jatkaminen verkkosopimuksen ja liittymissopimuksen lisäksi yhden ja vain yhden avointa toimitusta koskevan tuottajan myyntisopimuksen voimassaoloa.

2.9 Käyttäjällä on oikeus vaihtaa verkkotuotetta (tariffia) verkonhaltijan tuotehinnastoissa eritetyin kohtuullisin rajoituksin. Vaihtamisrajoitus voi olla enintään 12 kuukautta. Jatkossa verkkotuotteen vaihdosta ei voi periä erillistä maksua.

Sähkölaitteet

  • 4.2 Käyttäjä vastaa siitä, että käyttäjän laitteistot täyttävät jakeluverkonhaltijan julkaisemat sähkölaitteistojen liittämistä koskevat tekniset vaatimukset sekä järjestelmävastaavan mahdollisesti asettamat järjestelmätekniset vaatimukset.

4.4 Tarkennettu, ettei sähköä tuottavia laitteistoja ja laitteita saa kytkeä kiinteistön sähköverkkoon, kun kiinteistön sähköverkko on kytkettynä jakeluverkkoon, ennen kuin verkonhaltija on antanut kytkennälle luvan.

  • 4.6 Tarkennettu käyttäjän ilmoitusvelvollisuutta verkonhaltijalle tietyistä erikseen mainituista sähkölaitteista. Ennen liittämistä tehtävä ennakkoselvitys vaaditaan seuraavista laitteista:
  • Generaattorit ja muut jännitettä, energiaa tai oikosulkutehoa syöttävät laitteet, kuten tuuli-, aurinko-, vesi- ja bioenergialaitokset
  • Maalämpöpumput
  • Loissähkön kompensointilaitteet
  • Hitsauslaitteet
  • Kompressorit
  • Suurehkot elektroniikkaohjatut laitteet
  • Suurehkot suuntaajat tai taajuusmuuttajat
  • Palvelinkeskukset
  • Erilaiset moottorikäytöt, kuten pumppaamot

Verkonhaltija antaa pyynnöstä käyttäjälle tämän tarvitsemia verkon ominaisuuksiin liittyviä tietoja.

  • 4.6.3 Tarkennettu, että usein käynnistyvät suuren käynnistysvirran tarvitsevat laitteet kuten pumput, kompressorit ja moottorit tulee varustaa sellaisella virran rajoituksella, ettei niiden

käyttö ylitä verkkosopimuksessa tai liittymissopimuksessa määriteltyä sulakekoon mukaista maksimivirtaa tai sovittua maksimitehoa. Näiden ollessa eri kokoiset, pienempi määrittää ylärajan sähkönkäytölle.

  1. Sähköntuotantolaitteistoa koskevat erityisvaatimukset
  • Tuotu sähköntuotantoa koskevan verkkopalveluehtojen liitteen TVPE11 sisältö osaksi verkkopalveluehtoja.
  • 5.4. Käyttäjän tulee esittää jakeluverkonhaltijalle selvitys siitä, että sähköntuotantolaitteisto on sellaisessa kunnossa, että yhteen kytkemisestä ei aiheudu vaaraa tai häiriötä ja että se täyttää yksilöllisissä sopimusehdoissa esitetyt tekniset vaatimukset sekä järjestelmävastaa-van asettamat järjestelmätekniset vaatimukset.

Sähkön mittaus ja mittauslaitteistot

  • 6.1 Poistettu kirjaus, jonka mukaan käyttäjän tulee maksaa aiheuttamansa kohtuulliset mit-tauskustannukset. Verkkopalvelun laskutuksen perusteena käytetyn mittauksen osalta tämä kustannus sisältyy käyttäjän verkkopalvelumaksuun. Mahdollisten muiden kuin verkkopalvelun laskutuksen perusteena käytettävien mittausten järjestämisestä ja kustannuksista sovitaan erikseen.

6.2 Lisätty sähköntuotantoa koskeva kohta, jonka mukana sähköntuottajan on otettava erikseen huomioon sähköntuotantolaitteistolla tuotetun ja sähköntuotantolaitteiston sisältävässä sähkönkäyttöpaikassa käytetyn energian mittaukselle lainsäädännössä asetettavat erityisvaatimukset.

  • 6.5 Lisätty kuvaus mittauslaitteistoja koskevista vastuista. Mittauslaitteistojen vioista vastaa se sopijapuoli, joka omistaa mittauslaitteet tai on tilannut mittauspalvelun muulta kuin verkkosopimuksen osapuolelta. Vastuu koskee myös vikojen selvittämistä, korjaamista ym. ja vi-oista mahdollisesti johtuneiden tai johtuvien laskutusvirheiden oikaisemiseksi tarpeellisten tietojen antamista sähkömarkkinoita koskevien säännöksien edellyttämille osapuolille sekä muille asianosaisille.
  1. Mittarin luenta ja mittaustiedon siirto

7.1 Muokattu mittaustietojen käsittelyperusteet päivittyneen tietosuojalainsäädännön mukaiseksi. Käyttäjän tulee sallia pääsy mittarille, mittaustietojen lukeminen ja siirto mittauslaitteistolta sekä mittaustietojen käyttö sähkötaseiden selvityksen ja mittauksen vaatimalla tavalla siten kuin asiasta on määrätty tai on tarpeellista sovellettaviin lakeihin sekä viranomaisten määräyksiin ja ohjeisiin tai asiakassuhteisiin liittyvien velvoitteiden noudattamiseksi.

  1. Laskutus ja maksujen suoritus
  • 8.1.1 Poistettu oikeus sopia harvemmasta laskutusrytmistä kuin neljä kertaa vuodessa. Vaatimus on nykyisen sähkömarkkinalain mukainen.

Verkkopalvelun keskeyttäminen

  • 9.10 Lisätty, että verkonhaltijalla on oikeus keskeyttää sähköntuotantopaikkaa koskeva verkkopalvelu, jos sähköntuotantopaikan verkkopalvelua koskevan mittauksen takana olevan sähkönkäyttöpaikan sähkönjakelu keskeytetään.

Verkkopalvelun virhe

  • 10.1. Tarkennettu, että verkonhaltijan palvelussa on virhe myös silloin, kun kuluttajan laskutus on virheellinen tai viivästynyt sähkömarkkinalain 97 §:n mukaisesti

11.2. Poistettu mahdollisuus sopia sähkön laatuvaatimuksia ja toimitustapaa koskevista poikkeuksista liittymissopimuksessa.

  1. Sähköntuotantolaitteistosta johtuva virhe ja vahingonkorvaus
  • Tuotu sähköntuotantoa koskevan verkkopalveluehtojen liitteen TVPE11 sisältö osaksi verkkopalveluehtoja.
  • Sähköntuotannon virheestä johtuvien vahingonkorvausten määräytymisperusteita on muutettu välillisen vahingon käsittelyn osalta. Välillisen vahingon enimmäismäärän määräytyminen riippuu jatkossa tuotantolaitoksen nimellistehosta (enintään tai yli 100 kilovolttiampeeria).
  • 13.2.4.1. Välillisenä vahinkona pidetään lisäksi verkonhaltijan muille jakeluverkkoon liittyneille käyttäjille maksamia korvauksia, jotka aiheutuvat sähköntuotannon virheestä.
  • 13.2.4.2. Mikäli sähköntuotantolaitoksen nimellisteho on enintään 100 kilovolttiampeeria, on vahingonkorvauksen enimmäismäärä aiheutuneiden välillisten vahinkojen osalta enintään 8.500 euroa, jos muuta ei ole sopijapuolten välillä sovittu.
  • 13.2.4.3. Mikäli sähköntuotantolaitoksen nimellisteho on yli 100 kilovolttiampeeria, on vahingonkorvauksen enimmäismäärä aiheutuneiden välillisten vahinkojen osalta enintään 8.500 euroa jokaista jakeluverkkoon liittynyttä käyttäjää kohtaan, joita kohtaan jakeluverkonhaltija on korvausvelvollinen sähköntuotannon virheen vuoksi, jos muuta ei ole sopijapuolten välillä sovittu. Tämän kohdan mukaisen vahingonkorvauksen enimmäismäärä on kuitenkin aina enintään 150 000 euroa.
  • 13.2.4.4. Jos sähköntuottaja on syyllistynyt tahallisuuteen tai törkeään huolimattomuuteen, vahingonkorvauksen enimmäismäärän rajoitusta ei sovelleta.
  1. Sopimusehtojen ja hintojen muuttaminen
  • 15.2 Lisätty, että sähkönsiirron ja sähkönjakelun maksujen korottamisessa noudatetaan lisäksi mitä sähkömarkkinalain 26 a §:ssä on säädetty (hinnankorotuskatto).
  1. Riitojen ratkaiseminen
  • 19.1. Lisätty, että ennen ratkaisupyynnön tekemistä kuluttajariitalautakunnalle, kuluttajan tulee olla yhteydessä kuluttajaneuvontaan (www.kuluttajaneuvonta.fi).

Yhteistyömme VaKP voimistelujaoston kanssa

Valkeakosken Energia tukee VaKP:n voimistelujaoston toimintaa

– Haasteenamme on saada mukaan ne kuntalaiset, jotka eivät ole niin liikunnallisia, toteaa Valkeakosken Koskenpoikien Voimistelujaoston toiminnanjohtaja Johanna Sundström. Valkeakosken vanhin urheiluseura täyttää tänä vuonna 90 vuotta. Voimistelujaosto on seuran suurin jaosto lähes 700 harrastajallaan ja Valkeakosken Energian vanha tuttu yhteistyökumppani.

– Valkeakosken Energia haluaa tehdä yhteistyötä Voimistelujaoston kanssa, koska se on paikallinen liikuttaja, joka edistää yhteisöllisyyttä, liikuttaa koko Valkeakoskea lapsista ikäihmisiin ja huolehtii omalta osaltaan ihmisten terveydestä. Kilpailupuolen kautta on mahdollista myös saada näkyvyyttä, toteaa Valkeakosken Energian markkinointipäällikkö Erik Liljeström.

VaKP Voimistelu järjestää Valkeakosken Energian työntekijöilleen tarjoaman taukojumpan torstaisin. Yhteistyötä onkin tehty jo vuosia.

– Energialta saamamme tuki käytetään tukemaan koko Voimistelujaoston toimintaa. Koulutamme ohjaajia, hankimme erilaisia välineitä, kuten musiikkilaitteistoja ja parannamme VaKP salin olosuhteita. Tuntien laatu on meille Tähtiseurana erityisen tärkeää, Johanna Sundström toteaa.

VaKP Voimistelu tarjoaa viikoittain harrasteliikuntaa lapsille, nuorille, aikuisille ja perheille lähes 40 viikkotuntia. Valmennustoiminnassa puolestaan on 80 viikkotuntia 10 eri valmennusryhmässä. Harrastuksenaan vapaaehtoisesti ohjaavia ohjaajia ja valmentajia Voimistelujaostossa on kaikkiaan noin 50. Jaostossa on lisäksi kolme palkattua työntekijää, joista kaksi on täyspäiväisiä. Ohjaajien saaminen on haaste tässäkin lajissa. Nuorimmat apuvalmentajat ovat 14-vuotiaita, mutta usein täysi-ikäistyttyään nuoret ohjaajat lähtevät pois Valkeakoskelta opiskelemaan.

Seuralla on Suomen Olympiakomitean laatuohjelman Tähtiseura-status sekä lasten, nuorten että aikuisten toimintaan. Olosuhteet ovat kunnossa, mutta tällä hetkellä ei vielä ole resursseja tavoitella Suomen Voimisteluliiton parhaiden kilpaseurojen Huippuseurastatusta, joka käsittäisi mm. lääkäriyhteistyötä.

– Olimme juuri mukana vuoden mittaisessa Seura Tahko-kehityshankkeessa, jossa jaostolle asetettiin oma kehityshanke ja tulevaisuuden tavoite. Seura Tahkon toteutti Suomen Voimisteluliitto yhdessä Suomen urheiluopiston kanssa Vierumäellä. VaKP:n kehityshankkeina olivat talous ja seuran tulevaisuuskuva Valkeakoskella.

 

 Suomalaista zumbaa

 

– Haluamme pitää toiminnan monipuolisena, jotta se kiinnostaisi mahdollisimman montaa. Suosituin lajimme on kilpa-aerobic ja siihen on aina tulossa lapsia ja nuoria, mutta emme halua olla vain aerobic-seura.

– Tällä hetkellä lasten Tempputunnit vetävät hyvin. Niissä opetellaan voimistelua hauskoilla peleillä ja leikeillä, mukana on akrobatiaa, kuten käsinseisontaa, siltoja ja voltteja. Lapsi pääsee haastamaan itseään. Myös ’Freegym’ eli parkouria sisätiloissa on suosittu etenkin poikien parissa.

– Ikiliike-toiminnassa on mukana noin 100 yli 60-vuotiasta, mukana on sekä miehiä että naisia. Ryhmiä ovat Voimaa ja vireyttä, Asahi & rentoutus, Miesten teematunti, Latino leidit, Hyvän olon jumppa sekä Lavis eli lavatanssijumppa, joka on vähän kuin suomalaista zumbaa lavatanssihengessä.

Uusia jäseniä tavoitetaan mainonnan sekä erilaisten tapahtumien kautta, myös puskaradiolla on suuri vaikutus. Voimistelujaosto näkyy aktiivisesti sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa ja Instagramissa. Viime syksynä jaettiin tuntikalenterit jokaiseen talouteen kantakaupungin alueella Valkeakoskella eli yli 10 000 liikuntaan innostavaa esitettä.

– Haaste on saada 20­–40 -vuotiaita mukaan. Nykyisin liikunta on mennyt siihen, että mennään salille aamulla tai illalla yksin – virtuaalitunnit vievät meiltä aikuisjumppareita. Osa haluaa kuitenkin sosiaalista toimintaa ja on ollut ilahtuneita tuntiemme korkeaan laatuun ja fiilikseen tultuaan jumpalle, Sundström toteaa.

 

Seurahenki muuttunut

 

– Olen vetänyt 23 vuotta aikuisten jumppia ja sanoisin, että seurahenki on ehkä vähän hiipunut. Ei ole enää niin suurta merkitystä, kuuluuko johonkin tiettyyn urheiluseuraan vai käykö esimerkiksi liikuntakeskuksissa. Elämys- ja ulkoliikunta on lisääntynyt.

Myös kilpa-aerobicissa esiintyy luonnollisesti dropout-ilmiötä eli lajin lopettamista.

– Kilpapuolella se on jokavuotinen ilmiö, kun tullaan 15–16 -vuotiaiksi. Jos nuori suunnittelee harrastuksensa lopettamista, kevennämme yhdessä esimerkiksi treenimäärää ja koitamme löytää motivoivan mallin harjoittelun jatkamiseen. Kannustamme ja selvitämme, miten nuori haluaisi olla voimistelussa mukana, esimerkiksi valmentajana tai tuomarina. Jotkut myös lopettavat, mutta miettimistauon jälkeen palaavat lajin pariin. Tavoitteemme on, että liikunta olisi kaikille elinikäinen kumppani.

VaKP suhtautuu aina positiivisesti siihen, että lapsi tai nuori harrastaa samanaikaisesti muita lajeja.

– Lajikateutta ei ole. On vain hyväksi, mitä enemmän lapsi haluaa ja jaksaa tehdä. Olemme käyneet pitämässä mm. jalkapalloilijoille aerobic-tunteja.

 

Valkeakoski Open toukokuussa

 

Seuran kaikkien aikojen menestynein kilpa-aerobiccaaja Laura Vihervä lopetti kilpauransa viime vuonna 27-vuotiaana. Nykyisin hän on seuran nuorisovalmennuskoordinaattori kilpa-aerobicin puolella ja vastaa huippujen valmennuksesta yhdessä vastuuvalmentajien kanssa ja kehittää aktiivisesti seurassa lajitoimintaa.

VaKP Voimistelu on perinteisesti järjestänyt isot kisat kerran vuodessa. Voimisteluliitto myöntää vuosittain seuroille Aerobic Cup – ja SM-kilpailuja järjestettäväksi, mutta tänä vuonna 2019 ei kilpailla Valkeakoskella näissä kilpailuissa.

– Olemme lajin johtava seura Suomessa, mutta tällä kertaa kävi näin, sillä kisat kiertävät vuorotelleen ympäri Suomea. Haluamme tuoda kuitenkin lajin esille Valkeakoskella ja järjestämme 17.–19.5. Valkeakoski Open -kansainvälisen aerobic-kilpailun Valkeakosken liikuntahallilla. Kilpailuun on ollut kiinnostusta jo mm. Venäjältä, Kiinasta ja Latviasta. Kilpailut ovat aina iso satsaus Voimistelujaostolle ja tärkeä osa toimintaamme, Sundström toteaa. Ilman yhteistyökumppaneita ja aerobic-perheitä emme kilpailuja voisi järjestää.

Toukokuussa helikopterilennoista mahdollisesti ajoittaista meluhaittaa

Valkeakosken Energia varmistaa kaukolämmön toimitusvarmuutta kuvaamalla kaukolämpöverkkoaan lämpökameran ja helikopterin avulla toukokuussa 2019.

Lämpökamerakuvien ja tietokoneanalyysien avulla tutkitaan maanpinnan lämpötilaeroja mahdollisten lämpövuoto- ja eristevauriokohtien paikantamiseksi.

Helikopterilennot tehdään auringonlaskun jälkeen, jolloin maanpinta on tasalämpöinen ja liikennettä kaduilla on vähän.

Pahoittelemme helikopterilentojen mahdollisesti aiheuttamaa ajoittaista meluhaittaa.

Lisätietoja asiasta antaa tarvittaessa:

 

Valkeakosken Energia Oy

Harri Luukkonen

puhelin 040 335 5537

Kummiluokkamme vierailivat temppuradalla

Kummiluokkamme eli Sorrilan koulun kakkoset olivat viime viikolla purkamassa paikallista energiaa VaKP Voimistelun järjestämässä temppuradassa. Saimme molemmat yhteistyökumppanimme kohtaamaan ratki riemukkaassa iltapäivässä 2.5.2019. Isot kiitokset Johannalle, Iinalle ja Lauralle todella hienosta tapahtumasta ja temppuradasta. Paljon iloa, naurua, yrittämistä ja hikeä löytyi salista..