Sähköntoimitus-, Verkkopalvelu- ja liittymisehtomme muuttuvat 1.6.2019

Kooste sopimusehtomuutoksista

Sähköntoimitusehtoihin on tehty verkkopalveluehtoja vastaavat muutokset sillä rajauksella, että sähköntoimitusehdot eivät koske sähköntuotantoa. Sähköntoimitusehtojen muutoksista ei ole erillistä listausta, vaan verkkopalveluehtojen muutosten perässä lukee, koskeeko muutos sähköntoimitusehtoja. Jatkossa sähköntoimitusehdot eivät siis nykyisestä poiketen ole enää täysin samat kuin verkko-palveluehdot + sähkönmyyntiehdot. Tämä johtuu siitä, että verkkopalveluehtoja sovelletaan myös sähköntuotantoon, mutta sähköntoimitussopimukset koskevat edelleen vain kulutusta.

Kooste muutoksista – Liittymisehdot LE2019

  • Läpi ehtojen määritelmien muotoiluja ja terminologiaa on yhtenäistetty muiden ehtojen ja sähkömarkkinalain kanssa. Lisäksi lakipykäliä on päivitetty ja viittauksia lakipykäliin on korvattu yleisillä viittauksilla lainsäädäntöön. Tekstimuotoiluja on tarkennettu ja havaittuja kirjoitus virheitä korjattu.
  • Ehdot on laajennettu koskemaan myös kaikkea jakeluverkkoon liitettyä sähköntuotantoa. Jatkossa myös sähköntuotannon liittämisessä sovelletaan näitä ehtoja. Samalla luovutaan erillisistä tuotannon liittymisehdoista TLE 14. Ehdoissa on erikseen kerrottu mitä ehtokohtia ei sovelleta sähköntuotantoon.
  1. Liittymisehtojen soveltaminen
  • 1.1 ja 1.2 Jatkossa näitä ehtoja sovelletaan nimellisjännitteeltään enintään 36 kV sähkönjakelussa. Verkonhaltija voi soveltaa ehtoja myös yli 36 kV jakeluverkossa tapahtuvassa verkkopalvelussa, mikäli tästä on sovittu liittymissopimuksessa.
  1. Määritelmät
  • 2.16, 2.18 ja 2.19 Ehtoihin on lisätty seuraavat määritelmät: järjestelmävastaava, sähkölaite, sähkölaitteisto ja sähköntuotantolaitteisto
  • 2.17 Jatkossa näiden ehtojen mukaiseksi kuluttajaksi katsotaan myös sellainen sähköntuottaja, joka on luonnollinen henkilö ja joka sähköntuotantolaitteistollaan tuottaa sähköä pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin harjoittamaansa elinkeinotoimintaa varten.
  1. Liittymissopimuksen tekeminen
  • 3.6 Tarkennettu, että liittyjä vastaa liittymään mahdollisesti kytkettyjen kolmansien osapuolten sähköntuotantolaitteistoista ja sähkölaitteistoista.
  1. Liittäminen
  • 6.1 Jatkossa liittämisen edellytykseksi on kirjattu myös, että liittyjä on maksanut liittymismaksun tai sovitun osan siitä. Lisäksi liittämisen edellytyksenä on, että liittyjä ilmoittaa jakeluverkonhaltijalle, että liittymä voidaan kytkeä (yleensä sähköurakoitsijan tekemä kytkentäpyyntö). Lisätty, että liittyjä vastaa siitä, että liittyjän sähkölaitteistot täyttävät jakeluverkonhaltijan julkaisemat liittämistä koskevat tekniset vaatimukset sekä järjestelmävastaavan mahdollisesti asettamat järjestelmätekniset vaatimukset. Sähköntuotantolaitteiston osalta liittyjän tulee esittää jakeluverkonhaltijalle selvitys siitä, että sähköntuotantolaitteisto on sellaisessa kunnossa, että yhteen kytkemisestä ei aiheudu vaaraa tai häiriötä ja että se täyttää yksilöllisissä sopimusehdoissa esitetyt tekniset vaatimukset sekä järjestelmävastaavan asettamat järjestelmätekniset vaatimukset.

6.2 Tarkennettu, että liittyjä ja jakeluverkonhaltija sopivat sähkönjakelua varten tarvittavien jakeluverkonhaltijan käyttöön tulevien sähkölaitteistojen ja -johtojen sijoittamisen yhteydessä sähkölaitteistojen ja -johtojen omistuksesta ja käyttöoikeudesta, mittauskalustosta, pääsystä liittyjän tiloihin, mahdollisesta kauko-ohjauksesta, vastuurajoista, laitteistojen ja johtojen huollosta, suojauksesta, tarkastuksesta.

  1. Liittymän kytkemisen viivästys
  • 7.4.1 ja 7.4.3 Tarkennettu, että vahingonkorvauksessa otetaan sitä vähentävänä tekijänä huomioon mahdollisesti maksettavat tai maksetut vakiokorvaukset.
  • 7.4.5 Tarkennettu, että tilanteissa, joissa liittyjä ilmoittaa puolellaan olevasta viivästyksestä niin myöhään, että jakeluverkonhaltija on jo ehtinyt aloittaa liittämiseen liittyvät työt, liittyjän jakeluverkonhaltijalle maksama mahdollinen korvaus määräytyy verkonhaltijan julkaiseman ja Energiavirastolle ilmoittaman voimassa olevan hinnaston mukaisesti.
  1. Liittymän toimintavarmuus, käyttö ja kunnossapito

 

  • 8.1 Tarkennettu, että liittyjä vastaa kaikista liittymän sähköasennuksista ja sähkölaitteistoista, jotka sijaitsevat liittämiskohdan liittyjän puolella. Lisätty, että liittyjä on velvollinen noudattamaan lainsäädännön ja viranomaismääräysten sekä liittymissopimuksessa asetettujen vaatimusten ja ohjeiden lisäksi järjestelmävastaavan asettamia järjestelmäteknisiä vaati-muksia soveltuvin osin.

8.3 Lisätty, että liittyjän on ryhdyttävä viipymättä toimiin tilanteen korjaamiseksi, jos jakelu-verkonhaltija on ilmoittanut liittyjälle havaitsemastaan viasta tai häiriöstä, joka kuuluu liittyjän korjausvelvollisuuden piiriin. Jollei jakeluverkonhaltijan ilmoittama vika tai häiriö kuulu liittyjän korjausvelvollisuuden piiriin, liittyjä ilmoittaa käsityksensä vastuu tahosta.

  1. Sopimusehtojen muuttaminen
  • 10.1 Tarkennettu, ettei tämän luvun kohtien nojalla voida muuttaa liittymismaksun määrää liittyjän vahingoksi
  1. Sopimuksen päättyminen
  • 11.4. Lisätty jakeluverkonhaltijan oikeus kuittausta koskevien yleisten säännösten mukaisesti mahdollisella palautettavalla vakuudella tai muilla liittyjän saatavilla jakeluverkonhaltijalta kuitata liittyjältä olevat erääntyneet saatavansa. Näin ollen jakeluverkonhaltija voi vähentää muun muassa liittymisjohdon ja muiden sähkönkäytölle tarpeellisten sähkölaitteistojen purkamisesta ja liittyjän verkosta erottamisesta aiheutuneet tai aiheutuvat kustannukset mahdollisesti palautettavan vakuuden määrästä tai muista liittyjän saatavista.
  1. Riitojen ratkaiseminen
  • 12.1. Lisätty, että ennen ratkaisupyynnön tekemistä kuluttajariitalautakunnalle, kuluttajan tulee olla yhteydessä kuluttajaneuvontaan (www.kuluttajaneuvonta.fi).

 

Kooste muutoksista – Verkkopalveluehdot VPE2019

Läpi ehtojen määritelmien muotoiluja ja terminologiaa on yhtenäistetty muiden ehtojen ja sähkömarkkinalain kanssa. Lisäksi lakipykäliä on päivitetty ja viittauksia lakipykäliin on korvattu yleisillä viittauksilla lainsäädäntöön. Tekstimuotoiluja on tarkennettu ja havaittuja kirjoitusvirheitä korjattu. (STE)

  • Ehdot on laajennettu koskemaan myös kaikkea jakeluverkkoon liitettyä sähköntuotantoa. Jatkossa myös sähköntuotannon verkkopalvelussa sovelletaan näitä ehtoja. Samalla luovutaan erillisestä tuotannon verkkopalvelua koskevasta ehtojen liitteestä TVPE11. Ehdoissa on erikseen kerrottu mitä ehtokohtia ei sovelleta sähköntuotantoon. Sähköntuotantolaitteistojen tekniset erityisvaatimukset on koottu lukuun 5. Sähköntuotantolaitteistosta johtuvaa virhettä ja vahingonkorvauksia koskevat ehtokohdat on koottu lukuun 13. Nämä ehtokohdat ovat olleet aiemmin osa erillistä tuotannon verkkopalvelua koskevaa sopimusehtojen liitettä TVPE11.

Soveltamisala ja määritelmiä

  • 1.1. ja 1.2. Jatkossa näitä ehtoja sovelletaan nimellisjännitteeltään enintään 36 kV sähkönjakelussa. Verkonhaltija voi soveltaa ehtoja myös yli 36 kV jakeluverkossa tapahtuvassa verkkopalvelussa, mikäli tästä on sovittu verkkosopimuksessa. (EI KOSKE STE)
  • 1.11., 1.15., 1.18., 1.21. ja 1.22. Ehtoihin on lisätty seuraavat määritelmät: tuottajan myyntisopimus, sähköntuottaja, järjestelmävastaava, sähkölaite, sähkölaitteisto ja sähköntuotanto-laitteisto

1.19. Jatkossa näiden ehtojen mukaiseksi kuluttajaksi katsotaan myös sellainen sähköntuottaja, joka on luonnollinen henkilö ja joka sähköntuotantolaitteistollaan tuottaa sähköä pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin harjoittamaansa elinkeino-toimintaa varten.

Verkkosopimuksen tekeminen ja käyttäjän sähkön hankintaa tai tuotantoa koskevat muut sopimukset

  • 2.5 Jatkossa mikäli sähköntuotantolaitteiston tuottamaa sähköä siirretään jakeluverkkoon, edellyttää verkkopalvelun aloittaminen ja jatkaminen verkkosopimuksen ja liittymissopimuksen lisäksi yhden ja vain yhden avointa toimitusta koskevan tuottajan myyntisopimuksen voimassaoloa.

2.9 Käyttäjällä on oikeus vaihtaa verkkotuotetta (tariffia) verkonhaltijan tuotehinnastoissa eritetyin kohtuullisin rajoituksin. Vaihtamisrajoitus voi olla enintään 12 kuukautta. Jatkossa verkkotuotteen vaihdosta ei voi periä erillistä maksua.

Sähkölaitteet

  • 4.2 Käyttäjä vastaa siitä, että käyttäjän laitteistot täyttävät jakeluverkonhaltijan julkaisemat sähkölaitteistojen liittämistä koskevat tekniset vaatimukset sekä järjestelmävastaavan mahdollisesti asettamat järjestelmätekniset vaatimukset.

4.4 Tarkennettu, ettei sähköä tuottavia laitteistoja ja laitteita saa kytkeä kiinteistön sähköverkkoon, kun kiinteistön sähköverkko on kytkettynä jakeluverkkoon, ennen kuin verkonhaltija on antanut kytkennälle luvan.

  • 4.6 Tarkennettu käyttäjän ilmoitusvelvollisuutta verkonhaltijalle tietyistä erikseen mainituista sähkölaitteista. Ennen liittämistä tehtävä ennakkoselvitys vaaditaan seuraavista laitteista:
  • Generaattorit ja muut jännitettä, energiaa tai oikosulkutehoa syöttävät laitteet, kuten tuuli-, aurinko-, vesi- ja bioenergialaitokset
  • Maalämpöpumput
  • Loissähkön kompensointilaitteet
  • Hitsauslaitteet
  • Kompressorit
  • Suurehkot elektroniikkaohjatut laitteet
  • Suurehkot suuntaajat tai taajuusmuuttajat
  • Palvelinkeskukset
  • Erilaiset moottorikäytöt, kuten pumppaamot

Verkonhaltija antaa pyynnöstä käyttäjälle tämän tarvitsemia verkon ominaisuuksiin liittyviä tietoja.

  • 4.6.3 Tarkennettu, että usein käynnistyvät suuren käynnistysvirran tarvitsevat laitteet kuten pumput, kompressorit ja moottorit tulee varustaa sellaisella virran rajoituksella, ettei niiden

käyttö ylitä verkkosopimuksessa tai liittymissopimuksessa määriteltyä sulakekoon mukaista maksimivirtaa tai sovittua maksimitehoa. Näiden ollessa eri kokoiset, pienempi määrittää ylärajan sähkönkäytölle.

  1. Sähköntuotantolaitteistoa koskevat erityisvaatimukset
  • Tuotu sähköntuotantoa koskevan verkkopalveluehtojen liitteen TVPE11 sisältö osaksi verkkopalveluehtoja.
  • 5.4. Käyttäjän tulee esittää jakeluverkonhaltijalle selvitys siitä, että sähköntuotantolaitteisto on sellaisessa kunnossa, että yhteen kytkemisestä ei aiheudu vaaraa tai häiriötä ja että se täyttää yksilöllisissä sopimusehdoissa esitetyt tekniset vaatimukset sekä järjestelmävastaa-van asettamat järjestelmätekniset vaatimukset.

Sähkön mittaus ja mittauslaitteistot

  • 6.1 Poistettu kirjaus, jonka mukaan käyttäjän tulee maksaa aiheuttamansa kohtuulliset mit-tauskustannukset. Verkkopalvelun laskutuksen perusteena käytetyn mittauksen osalta tämä kustannus sisältyy käyttäjän verkkopalvelumaksuun. Mahdollisten muiden kuin verkkopalvelun laskutuksen perusteena käytettävien mittausten järjestämisestä ja kustannuksista sovitaan erikseen.

6.2 Lisätty sähköntuotantoa koskeva kohta, jonka mukana sähköntuottajan on otettava erikseen huomioon sähköntuotantolaitteistolla tuotetun ja sähköntuotantolaitteiston sisältävässä sähkönkäyttöpaikassa käytetyn energian mittaukselle lainsäädännössä asetettavat erityisvaatimukset.

  • 6.5 Lisätty kuvaus mittauslaitteistoja koskevista vastuista. Mittauslaitteistojen vioista vastaa se sopijapuoli, joka omistaa mittauslaitteet tai on tilannut mittauspalvelun muulta kuin verkkosopimuksen osapuolelta. Vastuu koskee myös vikojen selvittämistä, korjaamista ym. ja vi-oista mahdollisesti johtuneiden tai johtuvien laskutusvirheiden oikaisemiseksi tarpeellisten tietojen antamista sähkömarkkinoita koskevien säännöksien edellyttämille osapuolille sekä muille asianosaisille.
  1. Mittarin luenta ja mittaustiedon siirto

7.1 Muokattu mittaustietojen käsittelyperusteet päivittyneen tietosuojalainsäädännön mukaiseksi. Käyttäjän tulee sallia pääsy mittarille, mittaustietojen lukeminen ja siirto mittauslaitteistolta sekä mittaustietojen käyttö sähkötaseiden selvityksen ja mittauksen vaatimalla tavalla siten kuin asiasta on määrätty tai on tarpeellista sovellettaviin lakeihin sekä viranomaisten määräyksiin ja ohjeisiin tai asiakassuhteisiin liittyvien velvoitteiden noudattamiseksi.

  1. Laskutus ja maksujen suoritus
  • 8.1.1 Poistettu oikeus sopia harvemmasta laskutusrytmistä kuin neljä kertaa vuodessa. Vaatimus on nykyisen sähkömarkkinalain mukainen.

Verkkopalvelun keskeyttäminen

  • 9.10 Lisätty, että verkonhaltijalla on oikeus keskeyttää sähköntuotantopaikkaa koskeva verkkopalvelu, jos sähköntuotantopaikan verkkopalvelua koskevan mittauksen takana olevan sähkönkäyttöpaikan sähkönjakelu keskeytetään.

Verkkopalvelun virhe

  • 10.1. Tarkennettu, että verkonhaltijan palvelussa on virhe myös silloin, kun kuluttajan laskutus on virheellinen tai viivästynyt sähkömarkkinalain 97 §:n mukaisesti

11.2. Poistettu mahdollisuus sopia sähkön laatuvaatimuksia ja toimitustapaa koskevista poikkeuksista liittymissopimuksessa.

  1. Sähköntuotantolaitteistosta johtuva virhe ja vahingonkorvaus
  • Tuotu sähköntuotantoa koskevan verkkopalveluehtojen liitteen TVPE11 sisältö osaksi verkkopalveluehtoja.
  • Sähköntuotannon virheestä johtuvien vahingonkorvausten määräytymisperusteita on muutettu välillisen vahingon käsittelyn osalta. Välillisen vahingon enimmäismäärän määräytyminen riippuu jatkossa tuotantolaitoksen nimellistehosta (enintään tai yli 100 kilovolttiampeeria).
  • 13.2.4.1. Välillisenä vahinkona pidetään lisäksi verkonhaltijan muille jakeluverkkoon liittyneille käyttäjille maksamia korvauksia, jotka aiheutuvat sähköntuotannon virheestä.
  • 13.2.4.2. Mikäli sähköntuotantolaitoksen nimellisteho on enintään 100 kilovolttiampeeria, on vahingonkorvauksen enimmäismäärä aiheutuneiden välillisten vahinkojen osalta enintään 8.500 euroa, jos muuta ei ole sopijapuolten välillä sovittu.
  • 13.2.4.3. Mikäli sähköntuotantolaitoksen nimellisteho on yli 100 kilovolttiampeeria, on vahingonkorvauksen enimmäismäärä aiheutuneiden välillisten vahinkojen osalta enintään 8.500 euroa jokaista jakeluverkkoon liittynyttä käyttäjää kohtaan, joita kohtaan jakeluverkonhaltija on korvausvelvollinen sähköntuotannon virheen vuoksi, jos muuta ei ole sopijapuolten välillä sovittu. Tämän kohdan mukaisen vahingonkorvauksen enimmäismäärä on kuitenkin aina enintään 150 000 euroa.
  • 13.2.4.4. Jos sähköntuottaja on syyllistynyt tahallisuuteen tai törkeään huolimattomuuteen, vahingonkorvauksen enimmäismäärän rajoitusta ei sovelleta.
  1. Sopimusehtojen ja hintojen muuttaminen
  • 15.2 Lisätty, että sähkönsiirron ja sähkönjakelun maksujen korottamisessa noudatetaan lisäksi mitä sähkömarkkinalain 26 a §:ssä on säädetty (hinnankorotuskatto).
  1. Riitojen ratkaiseminen
  • 19.1. Lisätty, että ennen ratkaisupyynnön tekemistä kuluttajariitalautakunnalle, kuluttajan tulee olla yhteydessä kuluttajaneuvontaan (www.kuluttajaneuvonta.fi).

Yhteistyömme VaKP voimistelujaoston kanssa

Valkeakosken Energia tukee VaKP:n voimistelujaoston toimintaa

– Haasteenamme on saada mukaan ne kuntalaiset, jotka eivät ole niin liikunnallisia, toteaa Valkeakosken Koskenpoikien Voimistelujaoston toiminnanjohtaja Johanna Sundström. Valkeakosken vanhin urheiluseura täyttää tänä vuonna 90 vuotta. Voimistelujaosto on seuran suurin jaosto lähes 700 harrastajallaan ja Valkeakosken Energian vanha tuttu yhteistyökumppani.

– Valkeakosken Energia haluaa tehdä yhteistyötä Voimistelujaoston kanssa, koska se on paikallinen liikuttaja, joka edistää yhteisöllisyyttä, liikuttaa koko Valkeakoskea lapsista ikäihmisiin ja huolehtii omalta osaltaan ihmisten terveydestä. Kilpailupuolen kautta on mahdollista myös saada näkyvyyttä, toteaa Valkeakosken Energian markkinointipäällikkö Erik Liljeström.

VaKP Voimistelu järjestää Valkeakosken Energian työntekijöilleen tarjoaman taukojumpan torstaisin. Yhteistyötä onkin tehty jo vuosia.

– Energialta saamamme tuki käytetään tukemaan koko Voimistelujaoston toimintaa. Koulutamme ohjaajia, hankimme erilaisia välineitä, kuten musiikkilaitteistoja ja parannamme VaKP salin olosuhteita. Tuntien laatu on meille Tähtiseurana erityisen tärkeää, Johanna Sundström toteaa.

VaKP Voimistelu tarjoaa viikoittain harrasteliikuntaa lapsille, nuorille, aikuisille ja perheille lähes 40 viikkotuntia. Valmennustoiminnassa puolestaan on 80 viikkotuntia 10 eri valmennusryhmässä. Harrastuksenaan vapaaehtoisesti ohjaavia ohjaajia ja valmentajia Voimistelujaostossa on kaikkiaan noin 50. Jaostossa on lisäksi kolme palkattua työntekijää, joista kaksi on täyspäiväisiä. Ohjaajien saaminen on haaste tässäkin lajissa. Nuorimmat apuvalmentajat ovat 14-vuotiaita, mutta usein täysi-ikäistyttyään nuoret ohjaajat lähtevät pois Valkeakoskelta opiskelemaan.

Seuralla on Suomen Olympiakomitean laatuohjelman Tähtiseura-status sekä lasten, nuorten että aikuisten toimintaan. Olosuhteet ovat kunnossa, mutta tällä hetkellä ei vielä ole resursseja tavoitella Suomen Voimisteluliiton parhaiden kilpaseurojen Huippuseurastatusta, joka käsittäisi mm. lääkäriyhteistyötä.

– Olimme juuri mukana vuoden mittaisessa Seura Tahko-kehityshankkeessa, jossa jaostolle asetettiin oma kehityshanke ja tulevaisuuden tavoite. Seura Tahkon toteutti Suomen Voimisteluliitto yhdessä Suomen urheiluopiston kanssa Vierumäellä. VaKP:n kehityshankkeina olivat talous ja seuran tulevaisuuskuva Valkeakoskella.

 

 Suomalaista zumbaa

 

– Haluamme pitää toiminnan monipuolisena, jotta se kiinnostaisi mahdollisimman montaa. Suosituin lajimme on kilpa-aerobic ja siihen on aina tulossa lapsia ja nuoria, mutta emme halua olla vain aerobic-seura.

– Tällä hetkellä lasten Tempputunnit vetävät hyvin. Niissä opetellaan voimistelua hauskoilla peleillä ja leikeillä, mukana on akrobatiaa, kuten käsinseisontaa, siltoja ja voltteja. Lapsi pääsee haastamaan itseään. Myös ’Freegym’ eli parkouria sisätiloissa on suosittu etenkin poikien parissa.

– Ikiliike-toiminnassa on mukana noin 100 yli 60-vuotiasta, mukana on sekä miehiä että naisia. Ryhmiä ovat Voimaa ja vireyttä, Asahi & rentoutus, Miesten teematunti, Latino leidit, Hyvän olon jumppa sekä Lavis eli lavatanssijumppa, joka on vähän kuin suomalaista zumbaa lavatanssihengessä.

Uusia jäseniä tavoitetaan mainonnan sekä erilaisten tapahtumien kautta, myös puskaradiolla on suuri vaikutus. Voimistelujaosto näkyy aktiivisesti sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa ja Instagramissa. Viime syksynä jaettiin tuntikalenterit jokaiseen talouteen kantakaupungin alueella Valkeakoskella eli yli 10 000 liikuntaan innostavaa esitettä.

– Haaste on saada 20­–40 -vuotiaita mukaan. Nykyisin liikunta on mennyt siihen, että mennään salille aamulla tai illalla yksin – virtuaalitunnit vievät meiltä aikuisjumppareita. Osa haluaa kuitenkin sosiaalista toimintaa ja on ollut ilahtuneita tuntiemme korkeaan laatuun ja fiilikseen tultuaan jumpalle, Sundström toteaa.

 

Seurahenki muuttunut

 

– Olen vetänyt 23 vuotta aikuisten jumppia ja sanoisin, että seurahenki on ehkä vähän hiipunut. Ei ole enää niin suurta merkitystä, kuuluuko johonkin tiettyyn urheiluseuraan vai käykö esimerkiksi liikuntakeskuksissa. Elämys- ja ulkoliikunta on lisääntynyt.

Myös kilpa-aerobicissa esiintyy luonnollisesti dropout-ilmiötä eli lajin lopettamista.

– Kilpapuolella se on jokavuotinen ilmiö, kun tullaan 15–16 -vuotiaiksi. Jos nuori suunnittelee harrastuksensa lopettamista, kevennämme yhdessä esimerkiksi treenimäärää ja koitamme löytää motivoivan mallin harjoittelun jatkamiseen. Kannustamme ja selvitämme, miten nuori haluaisi olla voimistelussa mukana, esimerkiksi valmentajana tai tuomarina. Jotkut myös lopettavat, mutta miettimistauon jälkeen palaavat lajin pariin. Tavoitteemme on, että liikunta olisi kaikille elinikäinen kumppani.

VaKP suhtautuu aina positiivisesti siihen, että lapsi tai nuori harrastaa samanaikaisesti muita lajeja.

– Lajikateutta ei ole. On vain hyväksi, mitä enemmän lapsi haluaa ja jaksaa tehdä. Olemme käyneet pitämässä mm. jalkapalloilijoille aerobic-tunteja.

 

Valkeakoski Open toukokuussa

 

Seuran kaikkien aikojen menestynein kilpa-aerobiccaaja Laura Vihervä lopetti kilpauransa viime vuonna 27-vuotiaana. Nykyisin hän on seuran nuorisovalmennuskoordinaattori kilpa-aerobicin puolella ja vastaa huippujen valmennuksesta yhdessä vastuuvalmentajien kanssa ja kehittää aktiivisesti seurassa lajitoimintaa.

VaKP Voimistelu on perinteisesti järjestänyt isot kisat kerran vuodessa. Voimisteluliitto myöntää vuosittain seuroille Aerobic Cup – ja SM-kilpailuja järjestettäväksi, mutta tänä vuonna 2019 ei kilpailla Valkeakoskella näissä kilpailuissa.

– Olemme lajin johtava seura Suomessa, mutta tällä kertaa kävi näin, sillä kisat kiertävät vuorotelleen ympäri Suomea. Haluamme tuoda kuitenkin lajin esille Valkeakoskella ja järjestämme 17.–19.5. Valkeakoski Open -kansainvälisen aerobic-kilpailun Valkeakosken liikuntahallilla. Kilpailuun on ollut kiinnostusta jo mm. Venäjältä, Kiinasta ja Latviasta. Kilpailut ovat aina iso satsaus Voimistelujaostolle ja tärkeä osa toimintaamme, Sundström toteaa. Ilman yhteistyökumppaneita ja aerobic-perheitä emme kilpailuja voisi järjestää.

Toukokuussa helikopterilennoista mahdollisesti ajoittaista meluhaittaa

Valkeakosken Energia varmistaa kaukolämmön toimitusvarmuutta kuvaamalla kaukolämpöverkkoaan lämpökameran ja helikopterin avulla toukokuussa 2019.

Lämpökamerakuvien ja tietokoneanalyysien avulla tutkitaan maanpinnan lämpötilaeroja mahdollisten lämpövuoto- ja eristevauriokohtien paikantamiseksi.

Helikopterilennot tehdään auringonlaskun jälkeen, jolloin maanpinta on tasalämpöinen ja liikennettä kaduilla on vähän.

Pahoittelemme helikopterilentojen mahdollisesti aiheuttamaa ajoittaista meluhaittaa.

Lisätietoja asiasta antaa tarvittaessa:

 

Valkeakosken Energia Oy

Harri Luukkonen

puhelin 040 335 5537

Kummiluokkamme vierailivat temppuradalla

Kummiluokkamme eli Sorrilan koulun kakkoset olivat viime viikolla purkamassa paikallista energiaa VaKP Voimistelun järjestämässä temppuradassa. Saimme molemmat yhteistyökumppanimme kohtaamaan ratki riemukkaassa iltapäivässä 2.5.2019. Isot kiitokset Johannalle, Iinalle ja Lauralle todella hienosta tapahtumasta ja temppuradasta. Paljon iloa, naurua, yrittämistä ja hikeä löytyi salista..

Yhteistyökumppanillemme Hakalle kelpaa vain nousu

KUVATEKSTI: Päävalmentaja Teemu Tainion ympärillä vas. 23-vuotias oikea puolustaja Jami Kyöstilä, keskikentän 19-vuotias Severi Keskitalo ja oikealla 22-vuotias maalivahti Joonas Immonen, jotka ovat kaikki seuran omia kasvatteja.

Haka täyttää 85 vuotta – Vain nousu kelpaa

– Jos sarjanousua ei saavuteta, kausi on pettymys, toteaa Valkeakosken Hakan edustusjoukkueen uusi päävalmentaja Teemu Tainio. Valkeakosken Haka on suomalaisen jalkapallohistorian menestyksekkäimpiä joukkueita. Se on totuttu näkemään korkeimmalla sarjatasolla taistelemassa mestaruuksista.

– Sanotaan, että joukkueen pitäisi näyttää valmentajaltaan. Oma ura oli räiskyvää menoa ja pyritään samaan. Tahtoa löytyy, olemme aggressiivisia. Haluamme olla joukkue, joka määrää kentällä tempon. Voitontahto pitää iskostaa joukkueeseen. Iso osa on henkisellä puolella ja jos se on kunnossa, voittaa voi heikommallakin pelillä, Tainio toteaa.

– Suomessa ei ole niin kiirettä, kun harjoituskausi on pitkä. Joka päivä tehdään töitä, että Haka palaa takaisin. Joukkue valmistautuu kauteen päivittäisellä treenaamisella. Tampereella Pirkka-hallissa treenataan neljästi viikossa, kun Valkeakosken oma halli ei enää ole käytössä.

Kokoonpanoon satsataan

Päävalmentaja Tainio on saanut vaikuttaa kaikkiin hankintoihin. Helmikuussa olivat sopimuksensa vahvistaneet toppari Niklas Friberg TPS:sta ja keskikentän Jacob Bushue, joka saapui USA:sta. Heidän lisäkseen hankitaan vielä 3–4 pelaajaa, johon ryhmään pitäisi osua maalisylkijä.

Oman juniorituotannon pelaajia ovat mm. Anton Popovich, Erkka Helminen, Jami Kyöstilä, Severi Keskitalo, Joonas Immonen ja Joona Kari. Suomen Cupissa debyytin teki vasta B-juniori-ikäinen Wiljami Valtonen. Edustusjoukkueen kanssa tekevät vahvasti yhteistyötä junioripäällikkö Asko Jussila, valmentaja Jari-Pekka Mäkelä ja maalivahtivalmentaja Pauli Jussila.

– Tulevalla kaudella kannattaa seurata Erkka Helmistä. Hän on ollut siinä hilkulla ja odotan tällä kaudella viimeistä puhkeamista kukkaan. Maalivahtipuolella on sopimus Joonas Immosen kanssa ja testissä on jamaicalainen maalivahti.

Pahimpina vastustajina Tainio pitää joukkueita, jotka putosivat liigasta eli TPS ja etenkin Oulu, joka on satsannut paljon.

Ensin pelaan, sitten valmennan

Teemu Tainio kaavaili jo juniorina, että ensin pelaa ja sitten valmentaa. Oma isä Risto Tainio, joka valmensi Teemua aina edustusjoukkueeseen asti, on ollut jonkinlainen esikuva. Hänellä oli kova vaatimustaso, eikä harjoituksissa päässyt huijaamaan.

– Keith Armstrongilla oli myös kova vaatimustaso. Kun Haka oli pudonnut Ykköseen, hän tuli ja nosti joukkueen takaisin liigaan. Ulkomaisista valmentajista hollantilainen Martin Jol oli pelottavan näköinen hahmo, mutta leppoisa, lähellä pelaajia ja edusti hyvää ihmisjohtamista. Hans Backe Amerikan vuosina oli hyvä taktinen johtaja.

Teemun yksi merkittävimmistä jaksoista omalla pelaajauralla oli kahdeksan vuoden pesti ranskalaisessa Auxerren joukkueessa, jota valmensi legendaarinen Guy Roux. Roux valmensi Auxerren joukkuetta 44 vuotta – matkalle mahtui Ranskan mestaruus ja useita Ranskan Cupin voittoja.

– Guy oli enemmän isähahmo, jolle ottelut olivat tärkeitä. Harjoittelu ei ollut niin laadukasta, vaan junnaavaa toistamista, jossa juostiin tosi paljon.

Aikamme trendeinä valmentamisessa Tainio tuo esiin tilanteenvaihtopelaamisen, joka on tärkeässä roolissa.

– Peli nopeutuu vuosi vuodelta, siihen pitää olla valmis. Pelaajilta ei vaadita vain fyysisiä ominaisuuksia, vaan monen eri sortin nopeutta. Pelaajat ovat aina vain fiksumpia ja tekevät nopeampia ratkaisuja.

Buumi syntymässä

Suomalaisen jalkapallon tunnelin päässä Teemu Tainio näkee valoa. A-maajoukkueen hyvät esitykset vaikuttavat merkittävästi. On syntymässä ainakin pienimuotoinen buumi.

– Liigassa on pelattu liikaa otteluita. Nyt kun ottelujen määrä liigassa vähenee 33:sta 27:ään, yksittäisten pelien tason pitäisi nousta. Nuoria on siirtynyt ulkomaille. Jos saamme 20–30 16–19 -vuotiasta nuorta huippuseuroihin, alkaa se näkyä maajoukkueen menestyksessä. Iso plussa on myös se, että on tullut uusia, isoja stadioneita. Täällä Valkeakoskella kaikki on hyvin kesällä, mutta talvella on haasteita. Onneksi uutta hallia puuhataan, Tainio toteaa.

Kausi alkaa paikallisottelulla

Hakan liikevaihto on noin 700 000 euroa, joka on suuri Ykkösessä. Ennen vuodenvaihdetta oli jo myyty 1550 kausikorttia. Suurimmat tukijat ovat Valkeakosken Energia, kaupunki ja UPM. Kahtena edellisenä kautena on tehty nollatulos, mutta aikaisemmat velvoitteet vielä painavat. Suunta on kuitenkin oikea.

Tänä vuonna Ykkösestä putoaa vain yksi joukkue, liigaan nousee suoraan yksi joukkue ja toinen karsii.

Juhlavuoden ensimmäinen ottelu Ykkösessä on 27. huhtikuuta Tehtaan kentällä ja silloin onkin kyseessä paikallisderby Tampereen Pallo-Veikkoja vastaan. Seura järjestää myös jossain vaiheessa juhlaottelun.

Viestintäkampanja maahamme palaaville linnuille

Olemme aloittaneet massiivisen viestintä kampanjan maahamme palaaville linnuille. Verkko- ja markkinointiosastomme ovat tehneet tiivistä yhteistyötä 24/7 projektille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Viestintää on kuitenkin vielä tehostettava, sillä viime viikolla esimerkiksi, yksittäinen joutsen ei ollut ymmärtänyt viestintäämme oikein. Tämän ikävän tapauksen takia lisäsimme vielä lintupalloja sähkön siirtolinjoihin Metsäkansan alueella tällä viikolla. Edellisellä viikolla asensimme palloja Rantooseen. Toivomme näiden toimenpiteiden aiheuttavan runsaasti kauniita ohilentoja ja vähemmän ns. räpsyjä meille matalammalla kulkeville.

KÄRJENNIEMEN JA METSÄKANSAN HÄIRIÖT

Kärjenniemen ja Metsäkansan alueella on ollut useita pikajälleenkytkentöjä. Olemme partioineet johtoja useana päivänä, mutta mitään vikaan viittaavaa ei ole löytynyt. Lauantaina 16.3. löytyi eristinviallinen muuntaja, joka on nyt vaihdettu.

Tästä huolimatta pikajälleenkytkennät ovat jatkuneet. Ne ajoittuvat yleensä kosteisiin ilmasto-olosuhteisiin, mikä viittaisi johonkin eristin- tai ylijännitesuojavikaan. Nämä häiriöt ovat todella vaikeita paikallistaa, kun pysyvää vikaa ei synny.

Pahoittelemme tilannetta ja yritämme saada häiriöt poistettua.

kaukolämpö-tapahtuma torstaina 14.3 klo 10-17

Koko perheen tapahtuma järjestetään Valkeakosken Energian moottorivoimalaitoksen piha-alueella osoitteessa Radanvarsitie 6.

Tapahtumassa pääset tutustumaan kaukolämpö- sekä aurinkovoimalaitokseen. Tasatunnein järjestetään opastetut kierrokset kaukolämpövoimalaitoksella.

Paikalla tulee OP-liikkumisen Kulku- palvelusta henkilökuntaa kertomaan sähköautoista ja tarjoavat mahdollisuuden koeajoon sähköautoilla.

Energinen taukojumppa pidetään Valkeakosken Koskenpoikien toimesta (VaKP) klo 14 jonka jälkeen maistuu makkara, jota paistaa Hakan:n juniorit koko päivän.

Klo 15 alkaen on jaossa 50:lle ensimmäiselle ämpäreitä, jotka sisältävät yllätyksiä.

Kaikkien tapahtumassa käyneiden kesken arvotaan 100€ arvosta sähköä. Voit myös lunastaa itsellesi tapahtumasta sähkösopimuksen, joka on tarjolla ainoastaan siellä.

Lapsille ja nuorille on tarjolla taikaponi- ja Segwayajelua.

Tapahtuma on kaikille avoin ja siihen on vapaa pääsy.

Omakotitalon kaukolämpöliittymät ovat tapahtuman ajan erikoistarjouksessa 5200€, tule lunastamaan omasi.

Nähdään Kaukolämpövoimalaitoksella!

OHJELMA

klo 11-14 Taikaponit ajeluttavat perheen pienimpiä

klo 14 Ulkojumppa

klo 15 Ilmaisia ämpäreitä 50:lle ensimmäiselle, ämpäreissä yllätyksiä

KOKO PÄIVÄN KLO 10-17

Ilmaisia makkaroita ja virvokkeita (400:lle ensimmäiselle)

Segway ajelua

Kaikkien kävijöiden kesken arvotaan 100€:lla sähköä

Sähköautojen koeajoa

Ainutkertainen sähkötarjous

Omakotitalon kaukolämpöliittymät tarjoushintaan 5200€

Opastetut kierrokset voimalaitoksessa