Tulta töpselissä – jatkojohdot ja paloturvallisuus.

Viime vuonna 657 rakennuspaloa sai alkunsa sähkölaitteesta. Merkittävä osa palokuolemista johtuu juuri sähkölaitepaloista. Niistä suurin osa aiheutuu ihmisen toiminnasta tai toimimatta jättämisestä, ei itse laitteesta.” (Paloturvallisuusvikko.fi)

Törmäsin yllä olevaan tietoon internetin syövereissä haahuillessani ja se pysäytti välittömästi, joten päätin syventyä asiaan tarkemmin. Yleisin syy on toki aika ilmeinen, sillä tilastojen mukaan yli 40% näistä paloista aiheutuu päälle unohtuneesta sähköliedestä. Muita syitä on useita: Huonokuntoisia ja/tai peitettyjä valaisimia, epäkuntoisia kodinkoneita tai vaikkapa sähköjohdoista ja kaapeloinneista johtuvia paloja. Kaikki muutaman prosentin osuudella. Puhutaanpa tällä kertaa jatkojohdoista ja pistorasioista.

Merkittävimmät syyt jatkojohdoista ja pistorasioista alkunsa saaneisiin paloihin ovat ylikuormitus ja huono kunto. Sähkölaitteiden lisääntyessä varsinkin vanhemmissa asunnoissa pistorasioiden määrä loppuu helposti kesken ja arjesta ei nyt vaan tahdo tulla mitään ilman erinäistä määrää jatkojohtoja. Moni kodin sähkölaite on toki nykyään melkoisen energiataloudellinen, mutta ei niitäkään määräänsä enempää voi samaan pistorasiaan laittaa ja suurin vaara piileekin virityksissä, joissa on useampi jatkojohto peräkkäin. Jossain vaiheessa saatetaan tulla pisteeseen, jolloin ensimmäisen jatkojohdon osat – varsinkin pitotulppien kontaktipinnat – eivät kestä kasvanutta kuormaa ja alkavat kuumentua. Tiettyjä yksittäisiä sähkölaitteita ei tehontarpeensa takia suositella käytettäväksi jatkojohdon kanssa. Tällaisia laitteita ovat mm pölynimuri, hiustenkuivaaja, pesukone tai vaikkapa näin syksyn tullen monessa pirtissä ajankohtainen lisälämmitin.

Jatkojohdon huonokuntoisuus voi johtua joko kulumisesta, kolhuista tai likaantumisesta. Pienilläkin virtamäärillä aina yhtä herkästi syttyvä pöly aiheuttaa varsinkin kuluneiden kontaktipintojen kanssa merkittävän tulipaloriskin. Valokaari saattaa tulla huomaamattomasti muutenkin kuin pistoketta liitettäessä tai irrotettaessa varsinkin, jos rasian kontaktipinnat eivät puristu riittävän tiukkaan pistokkeen kontaktinastojen ympärille. Edellä kuvattu tilanne toteutuu vielä helpommin, jos sähkölaite saa virtansa nykyisin tuiki tavallisesta, pistotulpan kylkeen sijoitetusta virtalähteestä, joka saattaa usein olla yllättävänkin painava.

Autojen lämmittämisestä aiheutuu myös vuosittain sähkölaitepaloja ja syynä on käytännössä lähes aina ylikuormituksesta johtuva, usein myös huonokuntoisen lämmityspistorasian kuumeneminen. Ladattavien autojen kohdalla tämä onkin jo huomioitu niin, että normaalista talouspistorasiasta pitkäaikaista lataamista ei pidetä turvallisena yli 8A:n virralla. Sähköautojen ja plug-in hybridien matkalatauslaitteissa tämä onkin huomioitu niin, että niissä latausvirta on rajoitettavissa. Polttomoottoriautoissa lohkolämmittimen ja sisätilalämmittimen yhdistelmällä kyseinen virtamäärä ylittyy myös helposti, mikä on hyvä itse kunkin talven tullen muistaa. Näin ollen siis se kahden tunnin ajastin siinä taloyhtiön lämmitystolpassa ei olekaan olemassa vain nuukuuttaan, vaan myös paloturvallisuuden takia. Mikäli käytetään pistorasiaan laitettavaa irrallista ajastin kelloa, on senkin kunto tärkeää tarkastaa vähintään vuosittain.

Jatkojohdot kannattaa siis käydä säännöllisesti läpi ja tarkastaa, onko niissä turhaa kuormaa, useamman jatkojohdin ketjuja, pölyä, väljyyttä, murtumia jne. Pienellä työllä varmistat, että sinun ja läheisiesi on turvallisempaa asua ja olla. Pidetään myös mielessä, että jatkojohto on tarkoitettu vain väliaikaiseksi ratkaisuksi.

Juhani Fredrikson / Valkeakosken Energia Oy