Pieniä puroja ja isoja virtoja

Mihin sähköä kuluu, kun sitä ei kuluteta?

Asumisen energiakustannuksia hallitsee lämmitys, oli lämmitystapa mikä tahansa. Loppu on sitten sitä ”käyttösähköä”, jonka tarkempaan kulutukseen harvemmin tulee perehdyttyä juuri edellä mainitusta syystä. Aina silloin tällöin joku kuitenkin pohtii, missä kohden käyttösähkössä voisi olla säästön paikka. Päätin omalta osaltani ottaa selvää sellaisista kulutuksista jotka syntyvät, kun sähkölaitetta ei nimenomaan juuri käytetä, eli kun se on esimerkiksi valmiustilassa. Samalla ajattelin ottaa selvää, mitä kuluttavat sähkölaitteet, jotka ovat aina päällä. Siispä tuumasta toimeen, eli lainasin Valkeakosken Energialta näppärän, pistorasiaan tökättävän kulutusmittarin.

Laite itsessään on hyvin helppokäyttöinen: se muistuttaa kooltaan ja ulkomuodoltaan perinteistä esimerkiksi lohkolämmittimen kanssa käytettävää ajastinkelloa ja kertoo mitatun ajanjakson korkeimman sähkötehon watteina, kulutuksen kilowattitunteina, parhaillaan kuluvan tehon watteina ja jos näkee vähän enemmän vaivaa, myös kulutetun sähkön kustannuksen. Minä lähdin tällä kertaa mittailemaan vain sähkön kulutusta, joten jätin tariffit ohjelmoimatta. Homma oli helppoa ja suoraviivaista: Nollaa laite, työnnä se pistorasiaan, sitten mitattava aparaatti laitteen pistorasiaan ja kellonaika ylös. Halutun mittausjakson päätteeksi laite irti pistorasiasta, lukemat talteen ja kohti uusia mittauksia.

Aloitetaan mittaaminen televisiosta. Meillä TV ”tulee netin kautta”, eli käytössä on sekä Telia TV että satunnaisesti Chromecast. Televisio on 32-tuumainen led-televisio, jossa ei ole älyominaisuuksia. Heti alkuun mittaus tuotti pienoisen yllätyksen: koko edellä kuvattu paketti kulutti virtaa pistorasiaan kytkettynä, kaukosäätimistä sammutettuna 7W tunnissa, josta Telia TV – digiboksi ottaa 5Wh ja televisio ja Chromecast watin tunnissa kumpainenkin. Chromecasthan toki on aina päällä, eikä siihen edes ole kaukosäädintä, josta sen voisi kytkeä valmiustilaan. Koko paketin vuosikulutus on siis vähintään hieman yli 61kWh, jos se olisi koko ajan vain valmiustilassa. Digiboksin osuus tästä on n 44kWh. Televisiota katsellessa kulutus on 74Wh ja jos ajatellaan, että televisio on illat päällä, vaikkei sitä aina katseltaisi, niin päälläoloaikaa on helposti n 25%. Siitä on helppo laskea, että nämä kolme laitetta kuluttavat n 208kWh vuodessa. Vuosikulutuksemme on kokolailla tarkkaan 4000kWh, josta edellämainittu paketti haukkaa siis n 5,2%

Televion katselusta mieleen tuli tietenkin modeemi – sähköllähän sekin pelaa, eikä meidän TV:n katselustamme tulisi ilman sitä mitään. Modeemimme on ns hybridi, eli se käyttää sekä perinteistä kiinteää puhelinlinjaa että 4G:tä. Vauhtia on vanhaan lankamodeemiin verrattuna vallan mukavasti, mutta eihä tuolla tietenkään kuidulle pärjää. Modeemi on tietenkin aina päällä ja vaikka nykyisen käynnistysprotokolla on vanhaa huomattavasti lyhyempi kestää se sen verran, ettei sitä viitsi säännöllisesti sammutella. Mitatessa modeemi osoittautui hyvin kohtuulliseksi kuluttajaksi: kun kaikki mahdolliset laajakaistaa käyttävät laitteet olivat pois päältä, oli kulutus 10W/h ja kun televisiota katseltiin, tietokoneella pyöri Youtube, tabletilla Netflix ja kännykällä Spotify, oli kulutus silloinkin vain 11W/h. Modeemimme kuluttaa vuodessa siis n 92kWh.

Seurava potilas oli loogisesti tietokone. Tietokoneeni olen kasannut musiikintekemistä silmälläpitäen; kone on suhteellisen tehokas, mutta koska kovin mahdotonta graafista vääntöä ei tarvita, käytän emolevyn omaa näytönohjainta. Lisäksi pöydällä nököttää kaksi led-näyttöä, usb-äänikortti, aktiiviset tarkkailukaiuttimet, monitoimimustavalkolasertulostin, langattomat hiiri ja näppis, sekä usb:stä virtansa ottava täyspitkällä pianonkosketuksella oleva midikoskettimisto. Tässäkin sain mittaustuloksia, jotka yllättivät ainakin minut. Koko systeemin yhteiskulutus on 12W/h ja jos muistan sammuttaa kaiuttimet, putoaa kulutus 9W/h:iin. Valmiustilassa kaiuttimet kuluttavat yhden wattitunnin, kuten tietokoneen keskusyksikkökin. Tulostimen osuus kulutuksesta on 4Wh kun taas midikoskettimistolla ei ollut kulutusmittariin minkään valtakunnan vaikutusta, eli teho jäi alle mittausalueen. Watin osia siis ei mitata. Kuormitettaessa tietokone nosti mittarin lukeman hieman yli 180W:iin ja tulostin paukautti työskennellessää tauluun komeat, yli 850W:n lukemat, minkä kyllä paperista heti tulostuksen jälkeen näpeillään tunteekin. Peruskuormaa kotityöpisteeni laitteista tulee siis vähintään, n 79kWh/vuosi ja jos en – kuten yleensä – muista sammuttaa tarkkailukaiuttimia vuosikulutusta kertyy vielä n 26kWh lisää.

Luotettava keikkalapioni, Roland BK-5 (joka on siis kosketinsoitin) yllätti energiataloudella positiivisesti. Virta päälle kytkettynä kulutus oli 7Wh, maksimin ollessa 8W. Kun sitten ruuvasin voluminupin kaakkoon ja rupesin kunnolla kurittamaan konetta, nousi kulutus pahimmillaankin vain parisen wattia. Musiikin harrastaminen on siis energiataloudellinen tapa tuottaa mielihyvää itselleen ja muille. Mielihyvästä tuli tietenkin mieleen imurointi. Boschin ladattava varsi-imuri kulutti ladatessa viidessä tunnissa 27Wh, valmistajan ilmoittama latausaika on 16h, jolla imuroi n puoli tuntia. Pari kertaa viikossa suoritettu puolen tunnin imurointi kuluttaa vuodessa siis lähes 9kWh eli 0,23% sähkön kulutuksestamme.

Uniapnea on  yksi viimeaikoina eniten julkisuutta saaneista kansantaudeistamme – ja hyvä niin. Itsekin olen asian kanssa elänyt yli kakasikymmentä vuotta. Ilman cpap-laitehoitoa ei elämästä tulisi mitään. Käytän laitetta keskimäärin seitsemän tuntia yössä, mutta aina en sitä muista päivän ajaksi sammuttaa. Siispä mittaamaan, mitä laite kuluttaa valmiustilassaan. Kulutus ei ole suuri, vain 5Wh, eli jos laite olisi päällä 24/7, ”tyhjäkäyntikulutus” olisi n 31kWh vuodessa. Eipä siis mennyt tässäkään yhden prosentin raja rikki.

Vieläkään emme siis ole päässeet kiinni kunnon kulutuksiin. Mitenkähän mahtaa olla pyyhekuivaimen kanssa? Sehän on aina päällä, eikä siinä taida olla mitään termostaattiakaan? Töpseli irti, mittari väliin ja lukemia ihmettelemään. Tyyppitarra ilmoittaa tehoksi 56W ja se tuntuu hyvin pitävän paikkansa: kahden tunnin mittausjakson aikana energiaa kuluu 113Wh. Vuodessa pikkupyykin ym kuivaaminen kuluttaa siis 495kWh, eli yli 12% vuotuisesta sähkönkulutuksestamme.

Lämmityksen jälkeen kylmälaitteet ovat määräävin tekijä kodin sähkönkulutuksessa”, toteaa allekirjoittanutkin harva se päivä asiakkailleen, mutta onko näin? Tuumasta toimeen ja mittaamaan. Suunnitelmissamme on jo jonkin aikaa ollut korvata vanhat kylmälaitteemme yhdellä uudella jo kahdestakin syystä; ne ovat jo kovin iäkkäitä ja lasten lennettyä peäsästä kylmälaitekapasiteettia on turhan paljon. Laitteita meillä on kolme: 100 litran arkkupakastin, täyskorkea jääviileäkaappi ja puolikorkea jääkaappi pakastelokerolla. Kaikkien kylmälaitteiden kulutusta mittasin useamman tunnin jaksolta, koska nehän eivät käy koko ajan. Parhaimmillaan ne haukkasivat ihan kohtuullisesti tehoa; arkku 256W, jääviileäkaappi 177W ja pakastelokerollinen jääkaappi jopa 573W. Kulutuskin oli kaikissa aikamoinen: Pakastin 40,4Wh, jääviileäkaappi 61,7Wh ja pikkujääkaappi 82,5Wh, eli yhteensä 184,6Wh. Vuositasolla tämä tarkoittaa 1617kWh:n kulutusta, eli aika tarkkaan 40% vuosikulutuksestamme! Olemmekin jo käyneet alustavasti paikallisessa kodinkoneliikkeessä katselemassa sopivaa jääpakastinkaappia ja vahvimman ehdokkaamme vuosikulutus on valmistajan ilmoituksen mukaan 277kWh, mikä tarkoittaa 1340kWh:n, eli 33,5%:n säästöä sähkönkulutuksessamme. Ei huono!

Puhutaanko vielä rahasta? 4000KWh:n vuosikulutuksella, 3x25A:n sähköliittymällä  valkeakoskelainen maksaa sähköstä n 15 snt/kWh, sisältäen siirron sähköveroineen ja myynnin tämänhetkisen yleissähkön 24kk:n määräaikaisen sopimushinnan mukaan laskettuna. Kylmälaitteiden päivittämisellä säästämme siis n 200€/vuosi. Harvaa kodinkonehankintaa pystyy perustelemaan näin lyhyellä takaisinmaksuajalla: jopa vähän reilusta vuodesta ylöpäin. Kaikki on toki kiinni siitä, kuinka kalliin kaapin ostaa. Paikallisen liikkeen sivuilla hintahaitari on 249e – 2790€. Iloinen asia on toki myös se, että kun Suomessa tänä vuonna kulutetun sähkön co2-keskipäästö on 86g/kWh (lähde: Fingrid), pienenee hiilijalanjälkemme n 115kg:lla vuodessa.

Kirjoittaja Juhani Fredrikson