Yhteistyömme VaKP voimistelujaoston kanssa

Valkeakosken Energia tukee VaKP:n voimistelujaoston toimintaa

– Haasteenamme on saada mukaan ne kuntalaiset, jotka eivät ole niin liikunnallisia, toteaa Valkeakosken Koskenpoikien Voimistelujaoston toiminnanjohtaja Johanna Sundström. Valkeakosken vanhin urheiluseura täyttää tänä vuonna 90 vuotta. Voimistelujaosto on seuran suurin jaosto lähes 700 harrastajallaan ja Valkeakosken Energian vanha tuttu yhteistyökumppani.

– Valkeakosken Energia haluaa tehdä yhteistyötä Voimistelujaoston kanssa, koska se on paikallinen liikuttaja, joka edistää yhteisöllisyyttä, liikuttaa koko Valkeakoskea lapsista ikäihmisiin ja huolehtii omalta osaltaan ihmisten terveydestä. Kilpailupuolen kautta on mahdollista myös saada näkyvyyttä, toteaa Valkeakosken Energian markkinointipäällikkö Erik Liljeström.

VaKP Voimistelu järjestää Valkeakosken Energian työntekijöilleen tarjoaman taukojumpan torstaisin. Yhteistyötä onkin tehty jo vuosia.

– Energialta saamamme tuki käytetään tukemaan koko Voimistelujaoston toimintaa. Koulutamme ohjaajia, hankimme erilaisia välineitä, kuten musiikkilaitteistoja ja parannamme VaKP salin olosuhteita. Tuntien laatu on meille Tähtiseurana erityisen tärkeää, Johanna Sundström toteaa.

VaKP Voimistelu tarjoaa viikoittain harrasteliikuntaa lapsille, nuorille, aikuisille ja perheille lähes 40 viikkotuntia. Valmennustoiminnassa puolestaan on 80 viikkotuntia 10 eri valmennusryhmässä. Harrastuksenaan vapaaehtoisesti ohjaavia ohjaajia ja valmentajia Voimistelujaostossa on kaikkiaan noin 50. Jaostossa on lisäksi kolme palkattua työntekijää, joista kaksi on täyspäiväisiä. Ohjaajien saaminen on haaste tässäkin lajissa. Nuorimmat apuvalmentajat ovat 14-vuotiaita, mutta usein täysi-ikäistyttyään nuoret ohjaajat lähtevät pois Valkeakoskelta opiskelemaan.

Seuralla on Suomen Olympiakomitean laatuohjelman Tähtiseura-status sekä lasten, nuorten että aikuisten toimintaan. Olosuhteet ovat kunnossa, mutta tällä hetkellä ei vielä ole resursseja tavoitella Suomen Voimisteluliiton parhaiden kilpaseurojen Huippuseurastatusta, joka käsittäisi mm. lääkäriyhteistyötä.

– Olimme juuri mukana vuoden mittaisessa Seura Tahko-kehityshankkeessa, jossa jaostolle asetettiin oma kehityshanke ja tulevaisuuden tavoite. Seura Tahkon toteutti Suomen Voimisteluliitto yhdessä Suomen urheiluopiston kanssa Vierumäellä. VaKP:n kehityshankkeina olivat talous ja seuran tulevaisuuskuva Valkeakoskella.

 

 Suomalaista zumbaa

 

– Haluamme pitää toiminnan monipuolisena, jotta se kiinnostaisi mahdollisimman montaa. Suosituin lajimme on kilpa-aerobic ja siihen on aina tulossa lapsia ja nuoria, mutta emme halua olla vain aerobic-seura.

– Tällä hetkellä lasten Tempputunnit vetävät hyvin. Niissä opetellaan voimistelua hauskoilla peleillä ja leikeillä, mukana on akrobatiaa, kuten käsinseisontaa, siltoja ja voltteja. Lapsi pääsee haastamaan itseään. Myös ’Freegym’ eli parkouria sisätiloissa on suosittu etenkin poikien parissa.

– Ikiliike-toiminnassa on mukana noin 100 yli 60-vuotiasta, mukana on sekä miehiä että naisia. Ryhmiä ovat Voimaa ja vireyttä, Asahi & rentoutus, Miesten teematunti, Latino leidit, Hyvän olon jumppa sekä Lavis eli lavatanssijumppa, joka on vähän kuin suomalaista zumbaa lavatanssihengessä.

Uusia jäseniä tavoitetaan mainonnan sekä erilaisten tapahtumien kautta, myös puskaradiolla on suuri vaikutus. Voimistelujaosto näkyy aktiivisesti sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa ja Instagramissa. Viime syksynä jaettiin tuntikalenterit jokaiseen talouteen kantakaupungin alueella Valkeakoskella eli yli 10 000 liikuntaan innostavaa esitettä.

– Haaste on saada 20­–40 -vuotiaita mukaan. Nykyisin liikunta on mennyt siihen, että mennään salille aamulla tai illalla yksin – virtuaalitunnit vievät meiltä aikuisjumppareita. Osa haluaa kuitenkin sosiaalista toimintaa ja on ollut ilahtuneita tuntiemme korkeaan laatuun ja fiilikseen tultuaan jumpalle, Sundström toteaa.

 

Seurahenki muuttunut

 

– Olen vetänyt 23 vuotta aikuisten jumppia ja sanoisin, että seurahenki on ehkä vähän hiipunut. Ei ole enää niin suurta merkitystä, kuuluuko johonkin tiettyyn urheiluseuraan vai käykö esimerkiksi liikuntakeskuksissa. Elämys- ja ulkoliikunta on lisääntynyt.

Myös kilpa-aerobicissa esiintyy luonnollisesti dropout-ilmiötä eli lajin lopettamista.

– Kilpapuolella se on jokavuotinen ilmiö, kun tullaan 15–16 -vuotiaiksi. Jos nuori suunnittelee harrastuksensa lopettamista, kevennämme yhdessä esimerkiksi treenimäärää ja koitamme löytää motivoivan mallin harjoittelun jatkamiseen. Kannustamme ja selvitämme, miten nuori haluaisi olla voimistelussa mukana, esimerkiksi valmentajana tai tuomarina. Jotkut myös lopettavat, mutta miettimistauon jälkeen palaavat lajin pariin. Tavoitteemme on, että liikunta olisi kaikille elinikäinen kumppani.

VaKP suhtautuu aina positiivisesti siihen, että lapsi tai nuori harrastaa samanaikaisesti muita lajeja.

– Lajikateutta ei ole. On vain hyväksi, mitä enemmän lapsi haluaa ja jaksaa tehdä. Olemme käyneet pitämässä mm. jalkapalloilijoille aerobic-tunteja.

 

Valkeakoski Open toukokuussa

 

Seuran kaikkien aikojen menestynein kilpa-aerobiccaaja Laura Vihervä lopetti kilpauransa viime vuonna 27-vuotiaana. Nykyisin hän on seuran nuorisovalmennuskoordinaattori kilpa-aerobicin puolella ja vastaa huippujen valmennuksesta yhdessä vastuuvalmentajien kanssa ja kehittää aktiivisesti seurassa lajitoimintaa.

VaKP Voimistelu on perinteisesti järjestänyt isot kisat kerran vuodessa. Voimisteluliitto myöntää vuosittain seuroille Aerobic Cup – ja SM-kilpailuja järjestettäväksi, mutta tänä vuonna 2019 ei kilpailla Valkeakoskella näissä kilpailuissa.

– Olemme lajin johtava seura Suomessa, mutta tällä kertaa kävi näin, sillä kisat kiertävät vuorotelleen ympäri Suomea. Haluamme tuoda kuitenkin lajin esille Valkeakoskella ja järjestämme 17.–19.5. Valkeakoski Open -kansainvälisen aerobic-kilpailun Valkeakosken liikuntahallilla. Kilpailuun on ollut kiinnostusta jo mm. Venäjältä, Kiinasta ja Latviasta. Kilpailut ovat aina iso satsaus Voimistelujaostolle ja tärkeä osa toimintaamme, Sundström toteaa. Ilman yhteistyökumppaneita ja aerobic-perheitä emme kilpailuja voisi järjestää.